Nyt alkoi muutto – omakotitalot tyhjenevät

Suurten ikäluokkien vanheneminen mullistaa Suomen asuntomarkkinat tulevina vuosina. Tietyntyyppisistä asunnoista voi tulla ylitarjontaa, kun taas osan kysyntä kasvaa. Vaikutukset voivat olla yllättäviä – myös asuntojen hintojen suhteen.

25.9.2010 6:01 | Päivitetty 16.10.2010 13:39

– Prosessi on jo meneillään. Suurista ikäluokista puolet on täyttänyt 63 vuotta, Yhteiskuntapolitiikka-lehden päätoimittaja Matti Virtanen kuvaa Suomen suurinta muuttoaaltoa:

– Siirrytään isommasta asunnosta pienempään. Ilmiö on universaali, eikä vain suomalainen.

Vaikka yli kaksi kolmasosaa suurista ikäluokista on syntynyt maaseudulla, Virtanen ei jaksa usko, että maalle muutosta tulisi iso liike.

– Hyväkuntoinen. Hyvinvoiva. Hyvässä iskussa, luonnehtii Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Risto Kyhälä suuria ikäluokkia, joiden tulevassa asumishistoriassa hän näkee kaksi vaihetta.

Ensimmäisessä vaiheessa käyttövoimana ovat harrastukset. Halutaan lähelle niitä. Edessä voi olla jopa kahden asunnon hankkiminen.

Iso virta vie pois omakotitaloista, kun ei enää haluta touhuta piha- ja kiinteistönhuoltotöiden kanssa. Lumitalvi vain vauhditti liikettä.

Askel hidastuu vasta10–15 vuoden päässä

Toinen vaihe koittaa Kyhälän mukaan, kun askel alkaa hidastua. Se on joskus 10–15 vuoden päässä. Silloin halutaan palveluita kotiin tai koti lähelle palveluita.

– Tuolloin ratkaisevat myös esteettömyys ja muut asunnon ominaisuudet. Myös turvallinen sijainti ratkaisee. Läheiset, ystävät ja palvelut, erityisesti terveydenhoito.

Kyhälä ei usko, että omakotitalojen tarjonta kasvaa niin paljon, että markkinat menevät sekaisin.

– Osa taloista poistuu käytöstä ja puretaan. Osan käyttötarkoitus voi muuntua. Osalla löytyy ostajaksi rakennusliike, joka rakentaa tontille uudet kohteet. Näin etenkin kasvukeskusten liepeillä.

Hän muistuttaa myös, että kaupunkiyhteisössä käyttäydytään eri lailla kuin maaseudulla, jossa halutaan asua mahdollisimman pitkään omassa ympäristössä.

Taantuvilla seuduillavaihtoehdot vähissä

Toisaalta kova kysyntä helpottaa omakotitaloasujien ratkaisuja kasvukeskuksissa. Tulee mahdollisuus ostaa kerrostaloasunto ja mahdollinen kakkosasunto – tai sitten käyttää kaupoista ylijäävä osa elintason ylläpitoon, matkailuun ja muihin palveluihin.

Taantuvilla paikkakunnilla se ei ole niin helppoa. Vaihtoehdot ovat vähissä.

– Ikäluokat ovat varakkaampia kuin aiemmat, koska nyt on ansaittu täysi eläkekertymä, Sampo Pankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa.

Hänen mukaansa muutokset eivät näy asuntomarkkinoilla kertarysäyksenä vaan asteittain.

Uotila ei pitäisi aivan mahdottomana sitäkään, että junantuomat muuttaisivat takaisin Mikkeliin, Savonlinnaan jne.

– Pääkaupunkiseudulla kasvaa entistä laadukkaampien senioriasumisvaihtoehtojen kysyntä. Vanhat asunnot ovat liian suuria eivätkä täytä seniorien tarpeita. Siksi ikäluokkien vanheneminen myös vapauttaa asuntokantaa.

Suurten ikäluokkien kulutuskäyttäytymisellä voi olla vaikutus myös siihen, mihin paikkoihin senioritaloja syntyy: esimerkiksi suurten kauppakeskusten kupeeseen.

Perinnöt näkyvätasuntomarkkinoilla

Toinen vaikutus tulee hänen mukaansa perintöjen ja ennakkoperintöjen kautta, kun niitä saavat suurten ikäluokkien lapset. Tästä syntyy kaksi erisuuntaista hintapainetta.

– Jos lapset saavat perintönsä rahana, se voi lisätä asuntojen kysyntää ja nostaa niiden hintaa.

– Jos lapset perivät asuntoja, niiden kysyntä vähenee, mikä hillitsee hintoja.

Asumisen emeritaprofessori Anneli Junton mukaan jo tapahtuneesta voi päätellä, minkälainen myllerrys on tulossa.

– Se alkaa oikeastaan jo noin 55 vuoden iässä, jossa omakotiasuminen on asumismuodoista korkeimmillaan.

– Pesä tyhjenee. Aletaan arvostaa palveluita, halutaan palveluiden luo.

Toisaalta hänen mukaansa myös maalle muuttamisessa on 55–60-vuotiaiden ikäluokassa pieni piikki. Silloin on kuitenkin kyse monikotisuudesta, kun vapaa-ajan asuntoja laitetaan talviasuttaviksi.

– Rakennetaan vielä kerran. Uudella asunnolla ja sen ympäristön virikkeillä korvataan taakse jäänyttä työelämää.

Ulkomaille lähteevain ani harva

Sosiaaliset sidokset jarruttavat Junton mukaan isoja muutoksia, kun reippaat eläkeläiset ottavat osaa lastensa lasten hoitoon.

Ulkomaille muuttaa hänen arvionsa mukaan vain ani harva. Sen sijaan uudet kaupunkiasunnot ovat kysyttyjä, kuten esimerkiksi Kuopion satamaan rakennetut uudet talot. Samoin Lahdessa ja Hämeenlinnassa on hänen mielestään tyypillisiä kohteita, jotka houkuttelevat varakkaita eläkeläisiä.

– Asuntomessuillakin kiinnittyi huomio siihen, että nyt suunnitellaan taloja 50–60-vuotiaille eikä vain lapsiperheille.

Toisaalta ikäluokassa on myös varattomia. Takana on työttömyyttä, kenties edellisen laman konkurssit ja velat. Silloin voi ajankohtaistua muutto edullisimpiin maakuntakaupunkeihin. Esimerkiksi Varkaus on tällainen.

3 faktaa suurista ikäluokista

1. Suuret ikäluokat syntyivät 1945–1950, jolloin lapsia syntyi  95 000–108 000 vuodessa.

2. Ikäluokan eläköitymisen on pelätty lisäävän yhteiskunnan menoja ja vähentävän työvoiman tarjontaa.

3. Toisaalta ikäluokan varallisuuden on arveltu lisäävän monenlaista kulutuskysyntää.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?