Heidät pudotettiin kelkasta

Vaikka työttömyys onkin jo laskussa, niin pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut reippaasti ja tulee vielä kasvamaan lisää, ennakoi asiantuntija. Kasvava joukko on putoamassa pysyvästi kelkasta. Joukossa on jo ammattilaisia ja jopa erityisosaajiakin. Lue, mikä altistaa nyt pitkäaikaistyöttömyydelle.

24.8.2010 13:48 | Päivitetty 24.8.2010 13:47

Työmarkkinoilta on pitkin vuotta tihkunut myönteisiä uutisia pitkin vuotta. Sekä kesä- että heinäkuussa kokonaistyöttömyys oli hitusen pienempi kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan.

Pitkäaikaistyöttömyyttä käänne ei ikävä kyllä koske. Kun kesäkuussa pitkäaikaistyöttömiä oli 41 000, heinäkuussa heitä oli Tilastokeskusten tämänpäiväisten tietojen mukaan jo 57 000 eli liki 40 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttä olleiden määrä on kasvanut lokakuusta lähtien ja kasvaa edelleen melko kovaa tahtia. Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että suuntaus jatkunee, sillä yleensä kestää pitkään ennen kuin talouden elpyminen ulottuu pitkäkestoiseen työttömyyteen.

– Valitettavasti näyttää siltä, että pitkäaikaistyöttömyys kasvaa vielä kauan.

Työmarkkinat eivät toimi tehokkaasti

Työttömyyden pitkittyminen on usein monien yhteensattumien summa. Mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeampi on löytää uusi työpaikka. Tilastojen perusteella työllistyminen vaikeutuu jo puolen vuoden työttömyyden jälkeen. 

Pitkäaikaistyöttömyyteen altistavat vähäinen koulutus, rikkonainen työhistoria, asuinalue ja ikä. Räisänen huomauttaa, että etenkin taantumassa, kun töitä ei vain ole tarjolla, joukkoon voi ajautua myös hyvää työvoimaa.

Talouskriisi iski pari vuotta sitten vientialoihin ja teollisuuteen ja sen alihankkijoihin voimakkaammin kuin moniin muihin aloihin. Kaikki ovat kuulleet metsäteollisuuden ankarista saneerauksista, joiden vuoksi joukko ammattilaista kärsii edelleen työnsaantivaikeuksista.

Olennaista onkin kotipaikkakunta. Muutamalla kasvupaikkakunnalla työmarkkinat toimivat tehokkaasti ja niillä on sekä työn tarjontaa että sen kysyntää.

– Iso osa maata on tässä mielessä aika hiljainen, Räisänen huomauttaa.

Nyt vaaditaanerikoisosaamista

Talouden dynamiikka on kova. Niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina syntyy yrityksiä ja entisiä kaatuu. Laskukaudella ja sen jälkeen vain lakkautettujen firmojen väen on tavallista vaikeampaa löytää uutta työtä.

Erityisen vaikeaa se on, jos yrityksen tuotanto, teknologia tai molemmat ovat olleet ainutlaatuisia. Räisäsen mukaan näin työttä jääneitä on hyvin paljon ja monelle ainoa mahdollisuus työllistyä uudelleen on uudelleenkoulutus.

Moni firma ja laitos on käynyt läpi tehostamisen nimissä organisaatiomuutoksen, jonka kuluessa osa porukasta on pudotettu pois. Moni avustavissa tehtävissä ollut on joutunut lähtemään. Räisänen sanoo, että iso joukko perustoimistotyöntekijöitä, joilla ei välttämättä ole mitään erityisosaamista, on nyt työttöminä työnhakijoina.

Niin yksityisillä kuin julkisillakin työpaikoilla on tavallista, että hallintoon kuuluvia rutiineja on sälytetty työntekijöille. Räisänen kertoo, että esimerkiksi valtionhallinnossa jokaisen pitäisi periaatteessa hoitaa itse matkansa ja laskut kulkevat sähköisesti.

– Aiemmin tähän tarvittiin aika iso henkilöstö, hän lisää.

Pitkäaikaistyöttömyysuhkaa nuoria miehiä

Nuorisotyöttömyydestä puhutaan paljon, mutta pitkäaikaistyöttömyys ei onneksi ole yleensä nuorten ongelma. Tosin poikkeuksiakin on.

– Yksi selkeä riskiryhmä ovat kouluttamattomat nuoret miehet. On iso joukko alle 30-vuotiaita miehiä, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta. Heidän osuutensa ikäryhmästä on naisiin verrattuna kaksinkertainen, Räisänen sanoo.

Räisäsen mukaan näiden miesten esteenä on lähinnä kiinnostuksen puute. Ongelma on suuri sekä heidän itsensä että yhteiskunnan kannalta, ja Räisäsen mielestä sille pitäisi pystyä tekemään jotain.

Työuran loppupäässä ikä voi olla este työn saannille. Haitta se on etenkin, jos henkilöllä on terveysongelmia tai edes lieviä vammoja.

Tavallisimmat ennenaikaisen eläkkeelle jäännin syyt Suomessa ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveysongelmat. Esimerkiksi rakennusalan ammattilaisista löytyy Räisäsen mukaan harvoin täysin tervettä yli 55-vuotiasta.

Ikä jarruttaa usein myös joustavuutta. Etenkin perheettömät nuoret muuttavat herkemmin työn perässä kuin keski-ikäiset, joita jo moni seikka sitoo kotipaikkaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?