Näin asuntovelkainen joutuu pulaan

Korkojen nousu ei vielä tunnu asuntovelallisen kukkarossa, mutta vuoden päästä tilanne voi olla toinen. Taloussanomat selvitti miten pahaan pulaan menossa oleva korkojen nousu kiihtyessään ajaisi suomalaiset. Katso, selviäisivätkö perheen ja sinkun taloudet koronnoususta.

23.8.2010 6:01 | Päivitetty 20.8.2010 19:33

Markkinakorot alkoivat nousta huhtikuussa ja ekonomistit ovat arvioineet, että suunta jatkuu pitkään. Heidän mukaansa on hyvin mahdollista, että vuoden euriboriin sidotun asuntolainan kokonaiskorko marginaaleineen on vuoden päästä kolme prosenttiyksikköä.

Jos Euroopan talous kehittyy myönteisesti, parin vuoden päästä kokonaiskorot saattavat olla lähellä viittä prosenttia.

Viime kuukausina pankit ovat myyneet asuntolainaa vajaan prosenttiyksikön marginaalilla. Esimerkiksi 0,80 prosenttiyksikön marginaalilla vuoden euriboriin sidotun velan kokonaiskorko on nyt 2,2 prosenttia.

Suomen Rahatieto laski Taloussanomille, mitä korkojen nousu tarkoittaisi keskituloiselle perheelle ja 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevalle sinkulle eri lainasummilla.

Satojen eurojenlisämeno kuukaudessa

Jos perhe, jossa isä on järjestelmäasiantuntija ja äiti päivähoidon esimies, on ottanut 250 000 euron asuntolainan 25 vuodeksi, korkojen nousu viiteen prosenttiin nostaa velan kuukausittaisia hoitomenoja noin 380 euroa. Jos annuiteettilainaa on 100 000 euroa, menot kohoavat noin 140 euroa kuukaudessa maksuajan pituudesta riippuen. (Katso tarkemmat laskelmat jutun lopussa olevasta taulukosta.)

Korkojen nousu kolmeen prosenttiin tarkoittaisi suurimmalla esimerkkilainalla noin sadan euron lisämenoa kuukaudessa. Pienimmällä lainalla korotus olisi noin 40 euroa.

Myyntipäällikkösinkulle lainan kokonaiskoron kiipeäminen viiteen prosenttiin tarkoittaisi noin 230 euron lisäkustannusta kuukaudessa, jos hän olisi ottanut 150 000 euron 25 vuoden annuiteettilainan. Jos velkaa olisikin 85 000 ja laina-aika olisi 15 vuotta, korotus olisi noin 140 euroa.

Laskelmissa on otettu huomioon asuntolainan korkojen verovähennys. Se lieventää jonkin verran korkojen nousua, koska nykyisillä alhaisilla koroilla esimerkkien velalliset eivät pysty hyödyntämään alijäämähyvitystään täysimääräisesti.  

Tasaerälaina voi venyä yli 17 vuotta

Korkojen nousun vaikutus asuntovelkaan riippuu siitä, millaisen lyhennystavan luoton nostaja on valinnut. Toisin kuin annuiteettilainassa, tasaerälainassa kuukausimaksut eivät muutu, mutta korkojen nousu pidentää lainaa.

Jos lainan kokonaiskorko kohoaa kolmesta viiteen prosenttiin, velka-aika venyy olennaisesti. Esimerkiksi 25 vuoden 250 000 lainassa laina-aika kasvaa alkuperäisestä 300 kuukaudesta 507 kuukauteen. Tämä tarkoittaa, että laina pitenee yli 17 vuotta.

Pidennys riippuu alkuperäisen laina-ajan pituudesta. Kuten alla olevasta taulukosta ilmenee, 15 vuoden lainassa vastaava kahden prosenttiyksikön koronnousu venyttää laina-aikaa kolmen ja puolen vuoden verran.

Tasaerälaina paitsi venyy myös vanuu elinaikanaan. Vaikka laskennallinen laina-aika pitenee korkojen noustessa, se myös lyhenee niiden laskiessa. Lainan ottaja ei siis voi velkaa nostaessaan tietää, miten pitkään takaisinmaksu kestää.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?