Asuntolaina saa venyä hautaan asti

Kyllä perikunta maksaa, jos velallinen ei elinaikanaan ehdi hoitaa asuntolainaansa. Tätä mieltä ovat pankit nykyisin. Ne ovat valmiita pidentämään lainojen takaisinmaksuaikaa jopa kymmeniksi vuosiksi ja velallisen todellista elinikää pidemmäksi sen sijaan, että patistaisivat velallisia nopeampaan lyhennystahtiin korkojen noustessa. Viranomaisten mielestä liian pitkät lainat ovat vaarallisia.

22.8.2010 6:01 | Päivitetty 22.8.2010 6:51

Pelko eurokorkojen nousupaineista on saanut monet asuntolaina-asiakkaat pohtimaan uudelleen velkojensa takaisinmaksun aikataulua.

Useimmissa lyhennystavoissa korkojen nousu lisää heti kuukausittaista maksettavaa. Mutta kiinteän kuukausierän lainoissa korkojen nousu vain pidentää laina-aikaa, kun velkapääoma lyhenee oletettua hitaammin.

Viisikymppinen asuntovelallinen voi yhtäkkiä huomata, että nykyisellä lyhennystahdilla hän pääsee lainastaan eroon vasta kahdeksankymppisenä, jos silloinkaan.

Finanssivalvonta on suositellut, että uudet asuntolainat pitäisi mitoittaa korkeintaan 25 vuoden maksuajalle. Silti vanhojen lainojen venymiselle ei ole mitään aikarajoja tai juridisia esteitä.

– Jos asiakas on sopinut kiinteän tasaerän käytöstä, pankilla ei periaatteessa ole mitään ylärajaa laina-ajan pituudelle. Sopimus pysyy niin kauan kuin asiakas haluaa, lupaa Nordean kotitalousyksikön johtaja Juha Kari.

Jotkut asiakkaat ovat tänä kesänä jopa halunneet vaihtaa nykyisen lainanmaksutapansa kiinteäeräiseksi, jotta tuleva korkojen nousu ei näkyisi heti kuukausimaksuissa ja kaataisi perheen käteistilannetta.

Korkojen maksaminenriittää pankille

Yli 30-vuotista asuntolainaa on siis turha tulla tiskiltä kyselemään, mutta maksunsa ajallaan hoitava velallinen saa lyhentää vanhaa lainaansa rauhassa vaikka 50 vuotta.

– Tällaiset tapaukset ovat silti hyvin epätodennäköisiä. Nyt euroaikana korkotaso on vaihdellut 1–5 prosentissa, joten aivan valtavia äkillisiä laina-ajan pitenemisiä tuskin nähdään, sanoo Sampo Pankin liiketoimintajohtaja Kenneth Kaarnimo.

– Jo luottoa myöntäessämme arvioimme asiakkaalle sopivan kuukausierän niin, että luotto lyhenee kohtuullisessa ajassa vaikka korko nousisi kuuteen prosenttiin, kertoo pankinjohtaja Mikko Hyttinen OP-Pohjolasta.

Pankki alkaa vaatia kiinteälyhenteisen lainan kuukausierän suurentamista vasta sitten, jos alkuperäinen sovittu summa ei enää riitä lainan korkoihin.

– Koronmaksu on tietysti meidän kannaltamme se olennainen asia. Ja varmasti maksuaikataulun venyminen saa asiakkaan itsensä miettimään, kannattaisiko kuukausierää nostaa, Nordean Juha Kari arvelee.

Lainasta tulee helposti maksettua miltei pääoman verran korkoja, jos maksuajan antaa jatkua äärettömiin.

Iäkäskin asiakassaa pitää lainansa

Suomalaispankit eivät kuulemma ryhdy arvailemaan, riittääkö asiakkaan elinikä lainanmaksuun vai jäävätkö viimeiset asuntovelan erät perikuntien huoleksi.

– Tällainen talouden suunnittelu ja lainanhoidon ajoitukset ovat jokaisen henkilökohtaisia asioita. Suomessa ihmiset ovat perinteisesti halunneet, ettei jälkipolville jää velkoja, eikä näistä ole käytännössä ollut ongelmia, kertoo Sampo Pankin Kenneth Kaarnimo.

Lainojen vastineena on kuitenkin useimmiten realisoitavaa omaisuutta, kuten asunto. Yleensä sen myyminen riittää pyyhkimään viimeisetkin velanrippeet pois.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?