– Minun täytyy sanoa, että olisin toivonut muunlaisen ratkaisun mahdollisuutta. Jos oli pakko mennä alentamaan palkkoja kilpailijoiden perässä, ne tuntuivat aika suurilta. Siihen olin pettynyt, sanoo Outi Ojala (vas.).
Ojala on yksi yli 1,8 miljoonasta S-etukortin haltijasta. Hän on myös vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu ja mukana HOK-Elannon asiakasomistajien edustajistossa. Siellä hän käyttää omistajaohjausvaltaa yhtiössä kaikkien helsinkiläisten asiakasomistajien puolesta.
HOK-Elanto puolestaan on yksi S-ryhmän osuuskaupoista. Ryhmä omistaa Virossa toimivan Prisman, joka on saanut kyseenalaista huomiota työntekijöiden palkanalennuksista.
Helsingin Sanomat uutisoi 30.6., että Viron Prisma oli pannut työntekijät valitsemaan potkujen ja 12–15 prosentin palkanalennuksen välillä. Muun muassa pääluottamusmies ei suostunut ota tai jätä -politiikkaan ja sai lähtöpassit.
– Edustajistolla on oikeus saada tietoa yhtiöltä. Tästä asiasta on aiheellista tiedustella, ja jos suinkin pääsen seuraavaan kokoukseen, olen ajatellut ottaa asian esille, Ojala sanoo.
Virossa on leikattu sekä yksityisen että julkisen sektorin palkkoja niin sanotun sisäisen devalvaation tekemiseksi.
Viron Prisman toimitusjohtaja Janne Lihavainen puolusti tiistaina Helsingin Sanomissa mielipidekirjoituksessaan palkanalennuksia devalvaation lisäksi muun muassa sillä, että ketju maksaa niidenkin jälkeen Virossa alan korkeinta palkkaa, ja ammattiliitto pitää Prismaa yhä alan parhaana työnantajana. "Ihmiset hoitavat omia asioitaan"
Valtiota on suomittu kehnosta omistajaohjauksesta. Hyvällä ei ole katsottu esimerkiksi sitä, kuinka valtionyhtiöt ovat irtisanoneet työntekijöitä ja jakaneet osinkoja valtion siihen puuttumatta. Samalla tavalla kuin osakeyhtiössä valtio voi käyttää omistajaohjausvaltaa, niin voi tehdä myös osuuskaupan asiakasomistaja osuustoimintayrityksessä.
Kiinnostaako S-etukorttilaisia omistamansa yhtiön työntekijöiden kohtelu?
– Jos ihmiset saavat huonoa palvelua, siitä kyllä annetaan palautetta. Mutta jos työntekijän koetaan kärsivän vääryyttä, niin valitettavasti herkästi ei reagoida. Kyllä se ilmeisesti on niin, että ylipäätään ihmiset hoitavat vain omia asioitaan, 80-luvulta asti HOK-Elannon edustajistossa ollut Outi Ojala sanoo.
Zyskowicz: "Ei kuulu meille"
Täysin toista mieltä Outi Ojalan kanssa on kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz. Myös Zyzkowicz on S-ryhmän asiakasomistaja ja asiakasomistajia edustavan HOK-Elannon hallintoneuvoston varapuheenjohtaja.
Hänen mielestään Viron asiat eivät hallintoneuvostolle kuulu, ja asiakasomistajat voivat hyvällä omallatunnolla olla kantamatta vastuuta Viron tapahtumista.
– Viron myymälät eivät ole HOK-Elannon myymälöitä. Se ei ole meidän yrityksemme asia millään tavalla, he eivät ole meidän yrityksemme työtekijöitä millään tavalla, Zyzkowicz sanoo.
Helsingin osuuskauppa eli HOK-Elanto on kuitenkin S-ryhmän suurin osuuskauppa. Koko konsernin toiminta perustuu demokratiaan, eli päätösvalta on ainakin periaatteessa omistajilla.
– Tietyllä tavalla voi sanoa, että HOK-Elanto harjoittaa jonkinlaista omistajaohjausta. Mutta yksittäisiä myymälöitä koskevat asiat eivät koske meitä, Zyzkowicz sanoo.
Osuuskauppavaaleissa paikoin suurempi äänestysinto kuin EU-vaaleissa
Koko S-ryhmän asiakasomistajia edustavan SOK:n hallintoneuvoston jäsen Jorma Bergholm (sd) puolestaan kertoo hallintoneuvoston olevan kiinnostunut Vironkin asioista.
– Luonnollisesti tämän tapaisista asioista halutaan tietoa. S-ryhmä demokraattisesti hallittuna yritysryhmänä totta kai toimii sillä tavalla, että harjoitti se liiketoimintaa missä hyvänsä, olemme kiinnostuneita vastuullisuusnäkökohdista, Bergholm sanoo.
Bergholm uskoo Prisman toimitusjohtajan selvityksen palkkojen alennuksen syistä olevan kuitenkin riittävä.
– S-ryhmä edustaa Baltian maissa hyvää työnantajakulttuuria. Se, että sikäläisessä yhteisössä mitataan asioita suomalaisin mittatikuin, ei aina anna oikeaa suhteellisuudentajua.
Vaikka enemmistö S-etukortin haltijoista pitänee korttia lähinnä etukorttina, Bergholm kertoo yllättävänkin suuren osan asiakasomistajista olevan kiinnostunut vaikuttamaan kauppaketjun asioihin.
Bergholm kertoo edustajistovaalien äänestysprosentin nousevan osuuskunnasta riippuen 20–40 prosenttiin.
EU-vaaleissa äänestysprosentti oli Suomessa 40.
Omistajaäänestykset eivät kuulu tapaan
Kysymys osuuskaupan vastuusta omistajilleen heräsi myös, kun viime talvena selvisi S-ryhmän olevan osakkaana ydinvoimalupaa hakeneessa Fennovoimassa.
Jorma Bergholmin mukaan ydinvoima-asiaan palataan vielä seuraavassa hallintoneuvoston kokouksessa.