600 e/kk – näin asunto elättäisi sinut

Asunto voisi tuoda mukavansuuruisen lisän eläkkeen jatkoksi, jos valtiovarainministeriön suunnitelmat kodin muuttamisesta lisäeläkkeeksi toteutuvat. Katso paljonko lisäeläkettä asunto toisi eri-ikäisille eläkeläisille. Ja onko asunnon syöminen viisasta?

25.5.2010 15:48 | Päivitetty 25.5.2010 16:46

Pääosa suomalaisten varallisuudesta on kiinni asunnoissa. Vakuutusalalla ja valtionvarainministeriössä mietitään, miten tätä varallisuutta voisi hyödyntää eläkkeen lisänä.

Tutkimusohjaaja Niku Määttänen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta pitää hanketta hyvänä. Hän toivoo, että saataisiin aikaan finanssituote, josta olisi oikeasti hyötyä ihmisille.

Maanantain Helsingin Sanomien mukaan suunnitteilla on muun muassa malli, jossa eläkeläinen panttaa tai kiinnittää asuntonsa, mutta jää asumaan siihen. Henkivakuutusyhtiö maksaa asunnon arvoa vastaan kuukausittain lisäeläkettä, kunnes vakuutettu kuolee. Tuolloin yhtiö voi realisoida asunnon myymällä sen.

Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen valtionvarainministeriöstä kertoo, että tällainen malli voisi olla yksi mahdollisuus rahoittaa lisäeläke. Vielä ministeriöllä sen enempää kuin hankkeessa aloitteellisella Finanssialan keskusliitollakaan ei ole julkistettavia laskelmia siitä, minkä suuruista eläkettä minkäkin arvoisella asunnolla voisi saada.

Lisäeläke perustuuikään ja asunnon arvoon

Johtaja Timo Silvola Finanssialan keskusliitosta kertoo, että vakuutus koskisi eläkeläisiä ja sen ideana on, että eläkettä ruvetaan nostamaan saman tien.

– Käytännössä kuukausisumma riippuu siitä, minkä ikäinen ihminen on vakuutuksen ottaessaan.

Esimerkiksi 70-vuotias ja 80-vuotias saisivat Silvolan mukaan hyvin erilaiset eläkkeet. Koska naiset elävät keskimäärin miehiä kauemmin, myös heidänkin lisäeläkkeensä poikkeaisivat toisistaan.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan 40 prosentilla eläkeläiskotitalouksista oli muutama vuosi sitten varallisuutta alle 100 000 euroa. Yli puolen miljoonan euron varallisuus oli hyvin harvalla kotitaloudella.

Kun tarkastellaan pelkästään asuntovarallisuutta kotitalouksissa, joihin kuuluu yli 60-vuotias, ja jaetaan sen arvo elinajan odotteen perusteella tasasuuruisiksi annuiteeteiksi, yli 85-vuotiaat voisivat saada 1 500 euroa kuukaudessa.

80–84-vuotiaat voisivat saada noin 1 000 euron euron lisäeläkkeen ja 75–79-vuotiailla se jäisi nippanappa 800 euroon. 70–74 vuotiaille asunto toisi noin 670 euroa kuukaudessa ja 65–69-vuotiaille noin 580 euroa. 60–64-vuotiaiden lisäeläke asuntoa vastaan olisi keskimäärin noin 500 euroa.

Nämä summat antavat jonkinlaista suuntaa siitä, kuinka suuria eläkkeitä ihmiset voisivat saada purkamalla asuntovarallisuuttaan. Summissa ei ole otettu huomioon verotusta.

Valtiovarainministeriö ei ole kertonut omia laskelmiaan.

Pitkäikäinenhyötyy vakuutuksesta

Vakuutusyhtiö ottaa vakuutuksia myöntäessään riskin siitä, että vakuutettu elää pitkään. Vastaavasti se hyötyy ja vakuutetun perilliset häviävät, jos vakuutettu kuoleekin pian sopimuksen tekemisen jälkeen.

Sydänsairaan, verenpaine- ja diabetes-potilaan ei ehkä kannata ottaa tällaista vakuutusta, mutta hyväkuntoiselle ja pitkäikäisestä suvusta tulevalle se voi olla taloudellinen ratkaisu. Vakuutusyhtiöille asiakkaiden valikoituminen terveyden perusteella on kuitenkin pulmallista.

– Vakuutusmaksua nostaa se, että keskimääräinen eliniän ennuste ei välttämättä kuvaa tuotteen ostajia, Määttänen huomauttaa.

Moniin vakuutuksiin liittyy terveysselvityksiä, mutta Finanssialan keskusliiton Silvola ei usko, että vakuutusyhtiöt ryhtyisivät antamaan alennusta huonosta kunnosta ja elämäntavoista.

– En pysty kuvittelemaan, että tämäntyyppiseen hinnoitteluun voitaisiin lähteä, hän sanoo.

Nykyverotus torpedoikertaeläkkeenHelsingin Sanomien mukaan ministeriössä tutkitaan myös toista mallia, jossa vakuutusyhtiö saa ison kertamaksun heti. Tämä voisi käytännössä tarkoittaa, että esimerkiksi lapsensa jo maailmalle lähettänyt pari muuttaa entistä pienempään asuntoon ja sijoittaa välirahan lisäeläkesopimukseen.

Määttäsen mielestä tällainen järjestely voisi olla selkeä ja sen avulla rahoitusmarkkinat voisivat oikeasti tuoda lisäarvoa ihmisille.

– Parhaimmillaan tämä tuote voisi olla helppo kilpailuttaa. Eläkeläispari, jolle on asuntokaupoista jäänyt 100 000 euroa, voisi yksinkertaisesti selvittää, mikä henkivakuutusyhtiöistä lupaa parhaan eläkkeen kuolemaan asti.   

Toistaiseksi verotus on tehnyt tällaisesta kannattamatonta. Määttäsen mukaan kertamaksullisen lisäeläkkeen verokohtelu on ollut kohtuuttoman ankaraa, sillä veroa on maksettu myös pääomasta eikä pelkästään tuotosta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?