Markkinoita hermoromahduksen partaalla

Julkaistu: , Päivitetty:

Viime viikkoina maailman rahoitusmarkkinat ovat olleet levottomat, ja hinnat ovat heiluneet villisti. Jos vaakalaudalla olisi vain Kreikan talouden kohtalo, markkinoilla tuskin olisi pinna niin kireällä kuin viime aikojen kurssiheilunnasta voi päätellä. Mikä siis pinnaa kiristää?
Talousuutisten kestoaiheita on markkinoiden hermoilu milloin mistäkin syystä. Viimeksi hermoja on raastanut huoli eurovaltioiden rahoitusongelmista ja jopa euron kohtalosta, vähän aikaisemmin pinna oli kireällä Yhdysvaltain asuntokuplan takia.

Hermoilu-uutisissa jää usein kertomatta, miksi markkinoiden pinnaa nyt niin hirveästi kiristää.

Eivätkö markkinat voisi hetkeksi hellittää ja tiukan paikan tullen vaikka hengittää paperipussiin tai pitää tupakkitaukoa, ja suhtautua arkisiin haasteisiin vähän rauhallisemmin – niin kuin kuka tahansa normaali kansalainen tekisi?

Valitettavasti eivät voi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pinnan kiristymiseen ja hetkittäisiin hermoromahduksiin on markkinoilla sata kertaa enemmän aihetta kuin hermojen lepuuttamiseen rauhoittavilla tuumaustauoilla saati rauhallisempien aikojen vartoilulla.

Mistä moinen
hermoilu?


Päivittäiseen kurssivaihteluun rahoitusmarkkinoiden eri osa-alueilla on joka hetki epälukuinen määrä vaihtuvia hyviä ja vähemmän hyviä syitä, joista sivulliset eivät välttämättä saa milloinkaan selkoa. Syitä voi olla yhtä monta kuin toimijoita.

Kurssivaihtelu kuuluu avoimien ja vapaiden markkinoiden perusluonteeseen, joten ei siinä mitään. Tavanomainen kurssivaihtelu ei sinänsä kerro hermoilusta, vaan päin vastoin se kertoo markkinoiden toimivuudesta.

Aika ajoin millä tahansa markkinoilla, kuten osake-, velkakirja-, valuutta- tai hyödykemarkkinoilla, hinnat kuitenkin tempautuvat äkillisiin ja voimakkaisiin heilahduksiin suuntaan tai toiseen.

Etenkin hintojen voimakkaiden romahdusten jälkeen talousuutiset yleensä kertovat hermoilusta tai jopa hermojen pettämisestä – paniikista.

"Korvikerahaa"
750 000 miljardia


Tärkein yksittäinen syy markkinoiden ajoittaisiin hermo- ja kurssiromahduksiin lienee kaikessa yksinkertaisuudessaan maailman nykyaikaisen raha- ja rahoitusjärjestelmän luontainen epävakaus.

Tämä epävakaus johtuu mahdollisesti jo liian suureksi paisuneesta velkataakasta rahoitusjärjestelmän eri osissa. Ilmeisesti juuri erimuotoisten velkavastuiden liian suuri määrä kiristää pinnaa.

Maailman rahoitusjärjestelmän ja rahatalouden perustana on "oikeaa" rahaa, kuten käteistä ja milloin tahansa nostettavia pankkitalletuksia, vähän vaille 6 000 miljardia Yhdysvaltain dollaria vastaava määrä.

Eri tavoin sovittua velkaa ja muuta "korvikerahaa", kuten johdannaissopimuksin luotua likviditeettiä, on liikkeessä yhteensä yli satakertaisesti "oikeaa" rahaa runsaammin. Kaiken "korvikerahan" määrä on lähes 750 000 miljardia dollaria.

Luvut perustuvat Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n viime vuoden lopun tilastoihin.

Rahatilastot
tulkinnallisia


Erityyppisten lainavastuiden ja varsinkin johdannaissopimusten laskeminen mukaan talouden rahamääreisiin tai rahaa vastaavaan niin sanottuun likviditeettiin on tulkinnallista ja osin kiistanalaista.

Keskuspankit tilastoivat omiin rahamääreisiinsä "oikean" rahan lisäksi ainoastaan osan kaikista mahdollisista luotoista. Sen sijaan varsinaisen pankkijärjestelmän ulkopuolella vellova "korvikeraha", kuten luottoarvopaperit ja varsinkin johdannaissopimusten luoma likviditeetti, puuttuu virallisista rahatilastoista.

Kansainvälisiä suursijoittajia palveleva analyysiyhtiö Independent Strategy on perehtynyt juurta jaksain maailman pääomavirtoihin ja rahatalouden likviditeettiin.

Yhtiön mukaan talouden todellisia luottoriskejä ja likviditeettiä arvioitaessa "oikean" rahan ja perinteisten rahamääreiden rinnalle on laskettava kaikki rahoitusmarkkinoiden luottoarvopaperein ja johdannaissopimuksin synnyttämä uusi raha tai rahaa vastaava ostovoima, likviditeetti.

Johdannaismarkkinoiden kokoa ja merkitystä voi arvioida monella tavalla. Independent Strategyn mukaan kaikkien voimassa olevien johdannaissopimusten bruttomääräinen nimellisarvo kuvaa parhaiten sitä rahamäärää, joka on johdannaissopimusten avulla vapautunut muuhun käyttöön.

Velka kasvanut
taloutta nopeammin


"Oikean" rahan ja kaiken liikkeessä olevan "korvikerahan" määriä voi suhteuttaa toistensa lisäksi maailman bruttokansantuotteeseen eli kaiken maailmassa yhden vuoden aikan myytyjen tavaroiden ja palveluiden arvoon.

Maailman viime vuoden tavarakaupan ja palveluiden arvo oli Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan vajaat 60 000 miljardia dollaria.

"Oikeaa" rahaa oli siis liikkeessä karkeasti kymmenesosa maailman bkt:stä, mutta erilaista "korvikerahaa" noin kymmenen kertaa maailman vuotuista bkt:tä suurempi määrä.

Independent Strategyn mukaan kaiken erityyppisen likviditeetin määrä on parin viime vuosikymmenen kuluessa kasvanut räjähdysmäisesti. Kaikkein eniten on kasvanut johdannaissopimuksin luotu "virtuaaliraha".

Käteistä ja muuta "oikeaa" rahaa oli vuonna 1990 nelisen prosenttia maailman silloisesta bkt:stä, eli vajaat tuhat miljardia dollaria.

"Korvikerahaa", kuten pankkiluottoja, arvopaperimuotoisia luottoja ja johdannaissopimuksin synnytettyä likviditeettiä oli parikymmentä vuotta sitten liikkeessä yhteensä hieman alle 30 000 miljardia dollaria.

Parin vuosikymmenen aikana maailman bkt on kasvanut noin kaksinkertaiseksi. "Oikean" rahan määrä on vähän yli viisinkertaistunut. Erityyppisiin luottoihin perustuvan "korvikerahan" määrä on noin 25-kertaistunut.

Velkakupla ei voi
kasvaa rajattomasti


Mikä luottoon perustuvassa "korvikerahassa" sitten markkinoiden hermoja erityisesti kiristäisi? Ovathan normaali-ihmisetkin veloissaan, mutta eivät silti päivittäin osta ja myy esimerkiksi asuntojaan.

Tästä kysymyksestä ovat aikoinaan kirjoittaneet runsaasti esimerkiksi maailmankuulut yhdysvaltalaiset taloustieteilijät Hyman Minsky, John Kenneth Galbraight ja Charles Kindleberger.

Karkeasti pelkistäen heidän tulkintanaan voinee tiivistää, että talouden eri toimijoiden velka voi kasvaa talouskasvua nopeammin vain aikansa, mutta ennen pitkää mitta tulee täyteen.

Jos velka kasvaa suoranaiseksi velkakuplaksi, on edessä ennen pitkää kuplan puhkeaminen ja romahdus.

Independent Strategyn mukaan maailmantalouden eri osissa on parhaillaan niin paljon erityyppisiä velkavastuita, että käsillä on taloushistorian mittavin velkakupla.

Vielä tämänkertaisesta velkakuplasta ei ole alkanut purkautua kuin yksityinen velka, mutta julkisen talouden nopea velkaantuminen on pitänyt koko kuplan kasvussa.

Velkasijoituksilta
helposti pohja pois


Velkavastuiden ylikuorma pitää rahoitusjärjestelmää ja taloutta epävakaana, kun epävarmuus pitkälti velkarahoitukseen perustuvien kiinteistö-, osake- ja muiden arvopaperimarkkinoiden näkymistä merkitsee kasvavaa epävarmuutta velkojen takaisinmaksusta.

Erittäin suuri osa rahoitusmarkkinoiden velkavastuista on tarkoitus maksaa velalla rahoitettujen sijoitusten tuotoilla tai oletetuilla myyntivoitoilla. Tätä kaikkein epävarminta luottojen muotoa Minsky kutsui pyramidirahoitukseksi.

Neljäs yhdysvaltalainen taloustieteilijä, Irving Fisher, päätteli jo 1930-luvun alun lamakokemuksista, miten liian raskaaseen velkataakkaan kaatuva talous ajautuu niin sanottuun velkadeflaatioon.

Fisherin mukaan velalla rahoitettu omaisuus on pakko myydä tappiolla, kun velan vakuudeksi kiinnitetty omaisuuserä menettää kurssilaskussa arvoaan ja painuu velkapääomaa halvemmaksi. Pakkomyynnit laskevat hintoja lisää ja kasvattavat muiden paineita vastaaviin pakkomyynteihin.

Toisin sanoen Fisher kuvasi jo 1930-luvulla keskeisen syyn, miksi liian suureksi kasvanut talouden velkamäärä pitää nytkin markkinoiden pinnaa kireällä.


Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    2. 2

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    3. 3

      Suomalaisia ensihoitajia värvätään Tukholmaan – palkka jopa 1 500 euroa parempi

    4. 4

      Jan Hurrin kommentti: Suomi alistumassa yhä kaksinaamaisempaan europolitiikkaan

    5. 5

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    6. 6

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    7. 7

      Wahlroos Talouselämälle: Aktivistisijoittaja voisi ostaa lisää Nordeaa

    8. 8

      Lentoyhtiö Norwegianin tulevaisuus on epäselvä ja tappiot kasvavat – Pitääkö matkailijan olla huolissaan?

    9. 9

      Jethro Rostedtilta uusi aluevaltaus – avaa yökerhon Turkuun: ”Kun jengi tulee paikalle, ei siinä markkinointia tarvita”

    10. 10

      Telian entinen toimitusjohtaja vapautui syytteistä Uzbekistanin lahjusjutussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    2. 2

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    3. 3

      Suomalaisia ensihoitajia värvätään Tukholmaan – palkka jopa 1 500 euroa parempi

    4. 4

      Jethro Rostedtilta uusi aluevaltaus – avaa yökerhon Turkuun: ”Kun jengi tulee paikalle, ei siinä markkinointia tarvita”

    5. 5

      Wahlroos Talouselämälle: Aktivistisijoittaja voisi ostaa lisää Nordeaa

    6. 6

      Lentoyhtiö Norwegianin tulevaisuus on epäselvä ja tappiot kasvavat – Pitääkö matkailijan olla huolissaan?

    7. 7

      Jan Hurrin kommentti: Suomi alistumassa yhä kaksinaamaisempaan europolitiikkaan

    8. 8

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    9. 9

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    10. 10

      Sysmäläisen Reinon hermot menivät – koko vuonna vain muutama päivä ilman jatkuvia sähkökatkoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kulta Katriina mainosti herkällä kuvalla – somessa puhkesi täysi myrsky

    2. 2

      Katalat nuorukaiset ajoivat autokauppias-Veikon vuosien piinaan: ”Käsittämätöntä, että sama soppa jatkuu”

    3. 3

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    4. 4

      Ravintolabisnes vei Janin, 44, konkurssiin ja vuosikausien ulosottoon – teki juuri miljoonakaupat

    5. 5

      Hyvätuloinen pariskunta vietti komeat häät lainarahalla – lopulta käsiin levisi 430 000 euron velkapotti

    6. 6

      Lento myöhästyi 3 tuntia, eikä Ulla, 53, ehtinyt pitkälle jatkolennolleen – OP tai Finnair eivät korvaa yli 700 euron lisäkuluja

    7. 7

      Kohutun hoivayhtiö Attendon osake syöksyy – tulos alitti alhaisimmatkin ennusteet

    8. 8

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    9. 9

      Häkkänen: Hoivayritykset ovat saattaneet syyllistyä heitteille­panoon, petokseen tai väärennökseen

    10. 10

      Professori vertaa vanhusten­hoidon alihankinta­ketjutusta rakennus­alaan – näin mutkikas kuvio Pelimanni-hoivakodin takaa löytyy

    11. Näytä lisää