Kumpi lähtee eurosta, Kreikka vai Saksa?

Julkaistu: , Päivitetty:

Kreikasta alkanut ylivelkaisten eurovaltioiden rahoituskriisi voi vielä hajottaa rahaliiton. Moni veikkaa ainakin Kreikan lähtevän eurosta ennen kuin tämä kriisi hellittää. Kreikka tuskin kuitenkaan on ainoa mahdollinen tai edes todennäköisin lähtijä. Eniten lähdöstä hyötyisi luultavasti Saksa.


Ani harva rahaliitto on kestänyt ensimmäistäkään vakavaa kriisiään hajoamatta. Nyt EU:n talous- ja rahaliitto EMU on ensimmäisessä todellisessa kriisissään, ja moni veikkaa tämän kriisin koituvan rahaliiton ja euron kohtaloksi.

Tällä viikolla esimerkiksi yhdysvaltalainen talousprofessori Nouriel Roubini on ennustanut Kreikasta kulovalkean tavoin kautta velkaisimpien euromaiden levinneen kriisin johtavan lopulta rahaliiton hajoamiseen.

Samaa mahdollisuutta on käsitellyt moni pääomamarkkinoilla toimiva pankki, suursijoittaja ja näitä palveleva analyysiyhtiö markkinakatsauksissaan.

Rahoitusmarkkinoiden nopeasti lisääntyneistä euroepäilyistä kertoo euron heikkeneminen ja useimpien eurovaltioiden korkojen kohoaminen. Pääomaa on karannut euroalueelta turvaan muihin valuuttoihin ja jopa kultaan, jonka euromääräinen hinta on tällä viikolla rikkonut ennätyksiä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kenties yleisimmän veikkauksen mukaan Kreikan ja muiden velkaisimpien eurovaltioiden rahoituskriisi johtaa lopulta juuri näiden kriisimaiden lähtöön rahaliitosta ja niiden luopumiseen eurosta.

Kreikan lisäksi markkinat ovat alkaneet epäillä Portugalin, Espanjan ja Italian sekä Irlannin mahdollisuuksia selvitä valtavista veloistaan ja muista julkisen talouden mittavista haasteista.

Näiden velkaisimpien euromaiden lähtö eurosta ei ole kuitenkaan ainoa eikä ehkä edes todennäköisin tapa, jolla rahaliitto voi hajota.

Velkaisimpien lähtö
voisi pahentaa asiaa


On kyseenalaista, olisiko Kreikan ja muiden velkaisimpien euromaiden, kuten Portugalin, Espanjan ja ehkä Italian, lähdöstä todellista hyötyä ainakaan näille maille itselleen. Ne voisivat suistua jopa ojasta allikkoon.

Rahoitusmarkkinoiden jo nyt hylkimälle heikolle eurovaltiolle lähtö eurosta voisi hyvin herkästi merkitä pääomapaon kiihtymistä ja jopa maan rahoitusjärjestelmän täydellistä luhistumista. Pääomapako tempaisisi korot nykyistäkin korkeammalle.

Erittäin suurten euromääräisten vanhojen velkojen maksaminen todennäköisesti rutkasti euroa heikommaksi painuvilla uusilla drakmoilla, escudoilla, pesetoilla tai liiroilla voisi olla mahdoton urakka, joka käynnistäisi vararikkojen ja luottotappioiden aallon.

Eurosta eroamalla Kreikka tai muut ylivelkaiset euromaat todennäköisesti saisivat kaipaamansa devalvaation eli valuutan ulkoisen arvon heikennyksen. Mutta tästä ei ehkä olisi toivottua apua taloudelle, jos pääomapako ehtisi ensin romuttaa maan talouden.

Todennäköisesti velkaisimpien eurovaltioiden lähtö rahaliitosta olisi lopulta huono vaihtoehto myös vauraammille euromaille, vaikka ne näin pääsisivätkin uhkaavasta tukitaakastaan.

Etelä-Euroopan velkaiset euromaat ovat esimerkiksi Saksalle tärkeitä vientimaita, joiden talouskaaos merkitsisi Saksalle ja muille pohjoisen vientimaille erittäin suuria menekkivaikeuksia.

Lähtisikö Suomi
Saksan rinnalla?


Velkaisimpien eurovaltioiden asemesta voi sittenkin olla todennäköisempää, että rahaliitosta ja eurosta luopuvat vahvimmat euromaat. Kaikkein todennäköisin lähtijä lienee vahvin ja vaurain euromaa eli Saksa.

Jos Saksa lähtee omille teilleen, lienee myös muiden vakavaraisimpien maiden, kuten Hollannin ja Suomen lähtö lähellä. Nämä muodostaisivat mahdollisesti keskenään suppean mutta sitäkin vakaamman uuden valuuttaliiton.

Saksan lähtö eurosta ja paljon velkaisempien maiden jääminen euroon todennäköisesti heikentäisi euron arvoa tuntuvasti valuuttamarkkinoilla. Saksan uusi markka tai muu uusi valuutta sitä vastoin voisi herkästi vahvistua.

Euron heikkenemisestä voisi olla hyötyä niin euroon jääville heikoille maille kuin siitä lähteville vahvoille maille. Nykyistä heikomman euron maat saisivat kilpailukykynsä kohentamiseksi kipeästi kaipaamansa devalvaation.

Saksa ja sen kanssa mahdollisesti lähtevät muut vahvat maat, kuten Hollanti ja Suomi saisivat euromääräisten velkojensa hoitamiseen helpotusta uuden valuuttansa revalvoitumisesta.

Myöhemmin Saksa ja muut pohjoisen vahvat vientimaat hyötyisivät, kun niiden eteläiset asiakasmaat alkaisivat toipua devalvaationsa vauhdittamaan kasvuun.

Rahaliiton mahdollista hajoamista sekä etenkin mahdollisen lähtijämaan etuja ja haittoja on parin viime vuoden kuluessa käsitellyt useissa raporteissaan suursijoittajien arvostama analyysiyhtiö GaveKal Research.

Yksi keskeinen johtopäätös näistä analyyseistä on, että etenkään heikoimmille maille lähdöstä olisi todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta Saksan kaltainen vahva maa voisi hyötyä lähdöstä.

Viivyttely pahensi
rahaliiton kriisiä


Veikkaukset rahaliiton ja euron hajoamisesta voivat olla ennenaikaisia, ja rahaliitto voi sittenkin selvitä tästä kriisistä ehjin nahoin. Ei selviämistä kuitenkaan varmana voi pitää.

Rahaliiton näkymät ovat pelkästään kahden viime viikon aikana muuttuneet selvästi aiempaa epävarmemmiksi.

Vielä kaksi viikkoa sitten euromaat olisivat todennäköisesti voineet estää Kreikan valtion rahoituskriisiä leviämästä ensin muiden velkaisimpien eurovaltioiden rahoituskriisiksi ja heti perään koko rahaliiton kriisiksi.

Nyt kriisin rajoittaminen on jo liian myöhäistä, eikä se ainakaan onnistu alun perin tarkoitukseen aiotuilla rahasummilla.

Kaksi viikkoa sitten euromaat lupasivat lainata Kreikalle 30 miljardia euroa, minkä lisäksi Kansainvälinen valuuttarahasto lupasi lainata Kreikalle 15 miljardia euroa. Viikko sitten Kreikka pyysi luvattuja lainoja, mutta niitä ei ole kuulunut eikä kaikkien euromaiden lainalupauksen pitämisestä ole vieläkään varmuutta.

Rahoitusmarkkinoiden luottamus Kreikan rahoitustilanteen ratkeamiseen on tukilainan viipymisen takia tällä viikolla romahtanut, ja markkinoiden epäluulo on levinnyt muihin velkaisiin eurovaltioihin.

Saksan empiminen
heikensi luottamusta


Euromaat ovat keskenään sopineet jakavansa Kreikan tukiluotot maiden koon mukaan. Suurin euromaa Saksa on näin ollen sitoutunut suurimmalla lainaosuudella tukemaan Kreikkaa. Luvatusta 30 miljardin hätälainasta Saksan osuus olisi 8,4 miljardia euroa.

Saksa ei ole ainakaan vielä kyennyt täyttämään lainalupausta, vaan maan poliittinen johto on päinvastoin empinyt ja jopa kyseenalaistanut koko tukihankkeen.

Maan hallituksen olisi pitänyt hakea tukilupaukselleen vahvistus parlamentista, mutta lähestyvien osavaltiovaalien sävyttämä kiistely tukipäätöksen laillisuudesta on viivyttänyt luvan hakemista.

Nyt Saksan tukipäätös on joka tapauksessa jo viipynyt niin pitkään, että rahoitusmarkkinat ovat menettäneet uskonsa euromaiden tukeen ja samalla Kreikan selviytymiseen.

Markkinoiden luottamus on nopeasti alkanut kaikota Kreikan lisäksi seuraavaksi velkaisimmista eurovaltioista, Portugalista, Espanjasta, Irlannista ja osittain myös Italiasta. Näiden valtioiden markkinakorot ovat kohonneet tuntuvasti.

Eurovaltioiden rahoitusmarkkinoilla on tällä viikolla käynyt selväksi, että rahaliiton pelastamiseksi tarvitaan nyt monin verroin enemmän rahaa kuin pelkän Kreikan tukemiseen olisi riittänyt.

Enää pelkän Kreikan
pelastaminen ei riitä


Nyt markkinat arvioivat Kreikan tarvitsevan tukea muilta euromailta alkuperäisen 30 miljardin euron asemesta jo ainakin sata miljardia euroa, jotta tukipaketti olisi uskottava.

Jos myös muut velkaisimmat euromaat on pidettävä pystyssä vastaavalla tuella, paisuu tuen tarve herkästi satoihin miljardeihin euroihin. Ja mitä useampia maita on pidettävä pystyssä tuen voimin sitä harvemmaksi käy tukijoiden joukko.

Kansainvälisen politiikan ja talouden riskianalyyseihin erikoistunut analyysiyhtiö Stratfor julkaisi torstaina raportin, jossa se arvioi eurokriisin talttuvan enää "shokeeraavan" mittavalla tukiohjelmalla.

Yhtiö arvioi rahoitusmarkkinoiden luottamuksen palauttamiseksi ja rahaliiton pelastamiseksi tarvittavan tuen määräksi jopa kolmasosaa kaikkien Etelä-Euroopan velkaisten eurovaltioiden veloista.

Kolmasosa Kreikan, Portugalin, Espanjan ja Italian valtioiden velasta on tuhat miljardia euroa. Ja mikä pahinta, Espanjan ja Italian mukana tuettavien puolelle siirtyisi noin neljäsosa koko euroalueesta.

Stratfor pitää epätodennäköisenä, että moisia tukirahoja saati poliittista halua niiden pulittamiseen löytyy enää mistään. Ellei löydy, voi rahaliiton tulevaisuus olla hyvinkin pian katkolla.




Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    2. 2

      Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Työajan pitäisi mennä hoitamiseen, mutta...”

    3. 3

      Jan Hurrin kommentti: EVM-kiista on vasta lämmittelyä – vielä isompi mullistus tulossa

    4. 4

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    5. 5

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    6. 6

      Suomalaisia ensihoitajia värvätään Tukholmaan – palkka jopa 1 500 euroa parempi

    7. 7

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    8. 8

      Tällaisia palkkoja hoiva-alalla maksetaan – kunnissa isommat palkat ja pidemmät lomat, erot yksityisiin jopa satoja euroja

    9. 9

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    10. 10

      Jan Hurrin kommentti: Suomi alistumassa yhä kaksinaamaisempaan europolitiikkaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    2. 2

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    3. 3

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    4. 4

      Suomalaisia ensihoitajia värvätään Tukholmaan – palkka jopa 1 500 euroa parempi

    5. 5

      Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Työajan pitäisi mennä hoitamiseen, mutta...”

    6. 6

      Jan Hurrin kommentti: EVM-kiista on vasta lämmittelyä – vielä isompi mullistus tulossa

    7. 7

      Jan Hurrin kommentti: Suomi alistumassa yhä kaksinaamaisempaan europolitiikkaan

    8. 8

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    9. 9

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    10. 10

      Lentoyhtiö Norwegianin tulevaisuus on epäselvä ja tappiot kasvavat – Pitääkö matkailijan olla huolissaan?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kulta Katriina mainosti herkällä kuvalla – somessa puhkesi täysi myrsky

    2. 2

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    3. 3

      Ravintolabisnes vei Janin, 44, konkurssiin ja vuosikausien ulosottoon – teki juuri miljoonakaupat

    4. 4

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    5. 5

      Hyvätuloinen pariskunta vietti komeat häät lainarahalla – lopulta käsiin levisi 430 000 euron velkapotti

    6. 6

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    7. 7

      Lento myöhästyi 3 tuntia, eikä Ulla, 53, ehtinyt pitkälle jatkolennolleen – OP tai Finnair eivät korvaa yli 700 euron lisäkuluja

    8. 8

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    9. 9

      Kohutun hoivayhtiö Attendon osake syöksyy – tulos alitti alhaisimmatkin ennusteet

    10. 10

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    11. Näytä lisää