Näillä aloilla ollaan kohta aina töissä

Paineet työpäivien pidentämiseksi kasvavat nyt monilla aloilla. Niillä seurataan jännittyneinä, onnistuvatko lakkoilevat elintarviketyöläiset jarruttamaan yritysten ajamia vuorotyö- ja työaikamuutoksia. Jos ei, seuraavaksi vuorossa voi olla muun muassa päiväkotien ja virastojen aukioloaikojen laajentaminen.

27.4.2010 13:28 | Päivitetty 27.4.2010 13:29

Elintarvikealan työntekijöillä on suuri huoli siitä, miten outoina  kellonaikoina ja millaisilla ehdoilla työtä pitäisi vastedes tehdä. Äkkimuutoksia vastaan kannattaa heidän mielestään lakkoilla, sillä myönnytysten jälkeen entiseen työrytmiin ei ole paluuta.

Kaupan alalla kokeillaan jo vuorokauden ympäri auki olevia liikkeitä, ja "normaali" aukiolokin on jo pidentynyt monella tunnilla takavuosien tilanteeseen verrattuna.

– Esimerkiksi juuri aukiolojen kaltaiset itsestäänselvyytenä pidetyt rajat ovat kaikkialla purkautumassa. On ihan ymmärrettävää, että nyt neuvotteluissa olevat muutokset luovat paineita muillekin aloille työaikakäsitteiden laajentamiseen, kertoo Suomen Akatemian tutkijatohtori Timo Anttila.

Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella työelämämuutoksia tutkivan Anttilan mielestä seuraavana vaatimuslistalla voisi olla julkisten palvelujen aukioloaikarukkaus.

– Esimerkiksi päivähoidon vuorojärjestelyihin luulisi olevan uutta tarvetta pelkästään kaupan alan työaikamuutosten takia. Siitä ei tosin ole vielä kovin paljon keskusteltu, pitääkö julkisen sektorin palveluntarjoajien vastata yksityisten alojen muutoksiin, Anttila sanoo.

Samaa arvelee Lastentarhaopettajien liiton puheenjohtaja Anne Liimola.

– Työaikapaineet leviävät muuallekin, ja todennäköisesti vaikutukset jäävät kuntien ja kuntalaisten maksettavaksi. Esimerkiksi lasten vuorohoidon järjestäminen on kuntien vastuulla, enkä usko että kunnissa on osattu varautua tältä osin tulevaan menojen lisäykseen, Liimola sanoo.

Yhteiskunta toimiivielä perinteisesti

Toistaiseksi Suomi on selvinnyt työelämän murroksista varsin vähillä rytminvaihdoksilla. Monilla aloilla ollaan yhä agraarikulttuurin ja aamulypsyjen aikatauluissa.

Raksafirmoilla työt alkavat aamun valjettua, vaikka sähkövalo on keksitty. Leivät pääsevät kuivettumaan kauppojen hyllyille  aamuseitsemäksi, vaikka asiakastulva tulee vasta illansuussa.

Koulussa oppitunnit alkavat anivarhain, vaikka teinit voisivat nukkua puolillepäivin. Päiväkodit menevät kiinni iltapäivällä, samoin kuin muutkin virastot, vaikka vanhempien työpäivä ei aina tuolloin ole edes puolivälissä.

– Itseasiassa hämmästyttävän paljon meillä työskennellään edelleen kello 9–17 -periaatteella. Siinä mielessä emme ole vielä lähelläkään 24/7-yhteiskuntaa, sanoo Timo Anttila.

Kuntien ja valtion laitokset ovat on tähän asti pystyneet lykkäämään muutostarpeita nettipalveluita ja online-asiointia lisäämällä.

Lasten- tai vanhustenhoidon kanssa virtuaalipalvelu ei kuitenkaan toimi.

Duunari haluaisiselkeät työajat

Timo Anttila sanoo ymmärtävänsä, että teollisuuden kiistoissa työaikakysymykset ajavat liittoja lakkoihin asti.

– On selvää, että sosiaalisesti epämiellyttäviksi koettujen työaikojen leviämistä halutaan jarruttaa, hän sanoo.

Selkeät työajat ovat tähän asti olleet muun muassa teollisuustyöläisille saavutettu etu.

– Vuorotyössäkin tehtaassa työn on pystynyt konkreettisesti lopettamaan, kun prosessi tai vuoro päättyy. Keskiluokka sen sijaan on joutunut sopeutumaan siihen, että asiantuntijatyö seuraa kotiin tai työ vie entistä suuremman osan päivästä, Anttila sanoo.

Anne Liimola muistuttaa, että työaikauudistusten kerrannaisvaikutuksista ei ole vielä riittävästi tietoa.

– Mielestäni yritysten pitäisi kantaa yhteiskuntavastuunsa, ja laskea onko oikeasti kannattavaa siirtyä jatkuvasti ennakoimattomiin työaikoihin. Tästä tulee helposti ketjureaktio muihinkin palveluihin, ja kustannukset kasvavat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?