Kasvun eväät syöty jo

Julkaistu:

Hutera talouskehitys on vaarassa tyssätä uuteen taantumaan, kun keskuspankit ja nopeasti velkaantuvat valtiot karsivat elvytystä. Edes Kiinan vauhdikas kasvu ei välttämättä auta muita, vaan Kiinan väkisin kasvattama vienti voi päinvastoin jopa jarruttaa muiden maiden toipumista.


Maailmantaloudessa ja yksittäisten maiden kansantalouksissa on yksi ratkaiseva yhteinen piirre kansalaisen tai perheen oman talouden kanssa: jos rahantulo lakkaa tai edes hupenee tuntuvasti, käy köpelösti. Tänä vuonna tuo tukala tilanne on hyvin lähellä toteutua.

Viime vuonna maailmantalouteen tulvi erityyppistä elvytysrahaa satoja miljardeja euroja, dollareita, jenejä, puntia ja juaneja. Elvytysrahaa pumppasivat talouteen kaksin käsin niin maailman mahtavimmat keskuspankit kuin valtiotkin.

Tänä vuonna elvytysrahan virta hupenee. Tällä voi olla talouskehitystä raskaasti jarruttava vaikutus vähän samaan tapaan kuin mojovalla palkanalennuksella olisi kotitalouteen.

Kukaan ei vielä tiedä, jaksaako yksityinen talous jo omin voimin kiihdyttää enemmän tai edes yhtä paljon kuin julkinen talous jarruttaa.

Piristysruiskeiden
vaikutus loppuu


Maailman suursijoittajien arvostama analyysiyhtiö Capital Economics pitää uuden notkahduksen todennäköisyyttä suurena. Riski kasvaa yhtiön mukaan alkuvuoden mittaan, ja viimeistään toisen vuosipuoliskon aikana tilanne muuttuu hyvin herkäksi.

Yhtiön toimitusjohtaja Roger Bootle on perustellut apeaa ennustetta tylyllä arviolla, jonka mukaan toistaiseksi nähdyt ensi merkit talouden toipumisesta ovat pelkästään elvytyksen aikaansaamaa tilapäistä piristystä, eivät kestävää kehitystä.

Bootlen mukaan mittavat elvytystoimet auttoivat viime vuonna maailmantalouden pahimman pudotuksen yli, mutta nyt elvytyksen vaikutukset alkavat nopeasti huveta.

Elvytys toi Bootlen mukaan kertaluonteista helpotusta talouden välittömiin haasteisiin, mutta kriisin taustalla olevia ongelmia elvytys tai mikään muukaan ei ole vielä poistanut. Velkaa on taloudessa yhä yhtä paljon tai jopa enemmän kuin kriisin alkaessa, ja pankkijärjestelmä on edelleen erittäin epävakaa.

Hyvät uutiset
tältä erää ohi


Talouden tähänastinen elpyminen perustuu Capital Economicsin Bootlen mukaan pääosin kolmeen seikkaan, jotka ovat hänen mielestään kaikki kertaluonteisia ja jo toteutuneet. Talouden näkymiä ajatellen nämä ovat tavallaan eilispäivän ilouutisia.

Ensimmäinen Bootlen kolmesta muuttujasta on niin sanottu varastosykli. Maailmantalous suistui taantumaan, kun finanssikriisi säikäytti kotitaloudet ja yritykset voimakkaasti leikkaamaan kulutustaan, ja kauppiaat kautta maailman myivät varastonsa tyhjiksi tilaamatta valmistajilta täydennystä tilalle.

Viime vuoden kuluessa alkoi varastojen täydennys, joka on nyt kuitenkin päättynyt. Bootle muistuttaa, että tyhjillään olleet varastot voi täyttää vain kerran, ja nyt tämä varastosykli on ohi. Hänen arvionsa mukaan viimeaikaisessa talouskasvussa on ollut pitkälti kyse juuri tästä.

Toinen suuri muutos oli kaikentyyppisen rahoituksen jäätyminen sen jälkeen, kun luottamus kaikkosi pankkien välisiltä rahoitusmarkkinoilta. Nyt tämäkin ongelma on Bootlen mukaan takana, ja rahoitusmarkkinat toimivat. Silti yksityiset luotot supistuvat.

Kolmas talouden suuri taustavoima olivat Bootlen mukaan keskuspankkien ja valtioiden valtavat elvytystoimet, jotka nekin ovat nyt ohi. Elvytykseen perustuvaa talouden piristystä ei ole hänen mukaansa odotettavissa uudestaan.

Keskuspankit ryhtyvät
kiristämään hanojaan


Suurimmat keskuspankit, kuten euroalueen EKP, Yhdysvaltain Fed ja Britannian BoE ovat lopettaneet tai ilmoittaneet lopettavansa ylimääräisen rahan tarjonnan pankeille tai jopa ryhtyvänsä vetämään viime vuonna pankeille syöttämäänsä rahoitusta takaisin. Kiina on jo ryhtynyt sanoista tekoihin.

Pelkästään suurimmat läntiset keskuspankit tukivat viime vuonna pankkeja ja kansainvälistä pankkijärjestelmää – ja rahoitusjärjestelmän kautta koko taloutta – yhteensä ainakin runsaalla 2000 miljardilla eurolla.

Mittava rahan tarjonta pankeille ei kuitenkaan muuttunut pankkien luotonannoksi, jonka toivottiin elpyvän ja osaltaan auttavan talouskasvua vauhtiin. Yksityisasiakkaiden uusien luottojen tarjonta – ja luultavasti myös kysyntä – ovat miltei pysähdyksissä kautta länsimaiden.

Luottojen asemesta keskuspankkien tarjoama tuore raha on ilmeisesti suurelta osin mennyt pankkien ja niiden asiakkaiden sijoituksina arvopaperimarkkinoille, kuten valtioiden velkakirjoihin ja pörssiosakkeisiin.

Nyt osake- ja korkomarkkinat ovat huolissaan keskuspankkirahoituksen kiristymisestä, ja kiristyksen todennäköiset kurssivaikutukset ovat mahdollisesti jo käynnissä.

Markkinat patistavat
valtioita vyönkiristykseen


Sama kiristyshuoli koskee valtioiden elvytystoimia. Suurimmat määräaikaiset julkisen talouden kevennysohjelmat, kuten useissa maissa toteutetut vanhojen autojen uusimista kannustavat tukiohjelmat, ovat jo päättyneet.

Esimerkiksi autokauppaa tukeneissa maissa on käynyt ilmi, että tukiohjelmat piristivät tuettuja markkinoita vain hetkellisesti, ja tukiohjelmien vaikutuksen päätyttyä markkinat ovat vaipuneet uudestaan taantumaan.

Aivan viime viikkoina rahoitusmarkkinoille on levinnyt kasvava huoli useiden taantumasta kärsineiden valtioiden nopeasta velkaantumisesta. Velkaisimpia eurovaltioita uhkaa suoranainen rahoituskriisi, jos korkosijoittajat menettävät luottamuksensa valtioiden velanhoitokykyyn.

Korkomarkkinoiden hermoilu kasvattaa päivä päivältä sitä riskiä, että valtiot ryhtyvät liian varhain ja liian rajuin ottein tasapainottamaan talouttaan. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on useaan otteeseen varoittanut valtioita kiirehtimästä vyönkiristystä, vaikka kiristys sen mukaan on väistämättä edessä.

Sen korkomarkkinoiden kasvava huoli on tehnyt selväksi, että rahoitusta tuskin löytyy helposti yhtä mittavaan elvytykseen kuin viime vuonna.

Potilaan kunto tuskin
kestää ilman lääkitystä


Kanadalaisen varainhoitoyhtiö Gluskin Sheffin päästrategi David Rosenberg on laskenut, että ilman julkisen talouden mittavia elvytysmenoja maailman ylivoimaisesti suurin kansantalous Yhdysvallat olisi koko viime vuoden pysynyt tukevasti taantumassa.

Talouden todellisesta tilasta antaa Rosenbergin mielestä erittäin heikon kuvan se, että suurin milloinkaan rauhan aikana talouden elvyttämiseen käytetty rahamäärä ei ole saanut aikaan sen suurempaa kasvua kuin mihin Yhdysvallat on nyt yltänyt.

Capital Economicsin Roger Bootlen tapaan myös Gluskin Sheffin Rosenberg pitää melkoisen varmana, ettei viimevuotisen kaltaista elvytystä kaikissa eri muodoissaan ja varsinkaan viimevuotisilla rahasummilla ole enää tänä vuonna odotettavissa.

Hän on rinnastanut talouden kuolemanvaarassa olevaan potilaaseen, jonka elintoiminnot ovat pysyneet käynnissä erittäin voimakkaan lääkityksen avulla. Lääkitys on hänen mielestään ollut niin vahvaa, ettei potilaan todellisesta tilasta ole mitään tietoa. Itse hän pelkää kunnon pettävän uudestaan, kun lääkitystä vähennetään.

Talouden tasapaino
yhä pahasti vinksallaan
 

Capital Economicsin tavoin arvopaperikaupasta ja sijoituspalveluista riippumaton analyysiyhtiö Lombard Street Research LSR arvioi uuden taantuman riskin kohtalaisen suureksi.

LSR:n johtaviin ekonomisteihin kuuluva Charles Dumas varoittaa yhtiön tuoreessa kuukausikatsauksessa tulkitsemasta viimeaikaisia taloustilastoja merkiksi taantuman päättymisestä. Hänen mukaansa maailmantalous on vielä kaukana tervehtymisestä.

Dumasin mukaan maailmantaloutta rasittavat edelleen samat erittäin suuret tasapaino-ongelmat, jotka osaltaan aiheuttivat talouskriisin. Lisäksi hän pelkää, etteivät talouspäättäjät ole täysin vielä käsittäneet ongelmien laajuutta saati luonnetta.

Tämän vuoden mittaan erittäin suureksi ongelmaksi kasvaa Dumasin mukaan se, että maailman ylijäämämaat yrittävät Kiinan, Japanin ja Saksan johdolla kaikin keinoin päästä taantumasta uuteen kasvuun vanhan lääkkeen avulla eli vientiä kasvattamalla.

Tässä taantumassa ei vienti-ihme kuitenkaan onnistu.

Protektionismin
uhka kasvaa


Kaikki maat eivät voi samaan aikaan kasvattaa vientiään, kun yksikään maa ei halua kasvattaa tuontiaan. Pelkästään vientivetoinen toipuminen on toivoton tavoite maailmanlaajuisessa taantumassa.

Alijäämämaat yrittävät pakon edessä supistaa alijäämiään ja itsekin parhaansa mukaan kasvattaa vientiään, mutta ylijäämämailla ei ole halua tai kykyä kasvattaa omaa kysyntäänsä tinkimällä omista ylijäämistään.

Vastikään Yhdysvaltain seuraavan tilivuoden talousarvion esitellyt presidentti Barack Obama ilmoitti tavoitteekseen kaksinkertaistaa maan viennin. Kiina on puolestaan toistanut lukuisia kertoja pitävänsä kiinni vientiään tukevasta valuuttakurssipolitiikasta.

Ainoastaan Kiina on toistaiseksi onnistunut pitämään vientiä kelpo vauhdissa, mutta LSR:n mukaan tämä on onnistunut ainoastaan markkinaosuuksia valloittamalla. Toistaiseksi Kiinan talouskasvu on siis jopa jarruttanut muiden maiden toipumista.

LSR näkee kiristyvässä maailmankaupan vientikisassa uhkaavia protektionismin aineksia. Kaupanesteet tuskin auttaisivat esimerkiksi Suomen kaltaisia vientimaita nousemaan taantumasta uuteen kukoistukseen.


Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Totuus unelmatalosta paljastui jo ensimmäisenä talvena ja kylmyys ajoi nuorenparin muualle – seurasi vuosien piina

    2. 2

      Anttilan konkurssipesän pienvelkojat saamassa osuutensa syyskuun alkupuolella – valtaosalle puolet saatavista

    3. 3

      Psykologi: Terve suhtautuminen työhön on kulttuurissamme vaikeaa – 10 vinkkiä parempaan syksyyn

    4. 4

      Kullan hinta pomppasi – hinta voi nousta 1 600 dollariin unssilta lähikuukausina

    5. 5

      Kiinan valuutta heikentyi alimmilleen 11 vuoteen – osakekurssit syöksyvät Aasian pörsseissä

    6. 6

      Lama mullisti täysin Ahdin, 72, ja Tarjan, 73, elämän – ”Jos saisi nauraa vapautuneesti edes yhden mukavan hetken”

    7. 7

      Tästäkö pirtti Eurojackpot-voittajalle? Siilinjärven kalleimmasta asunnosta jää rahaa vielä säästöönkin

    8. 8

      Taloyhtiö teki irtioton kaukolämmöstä ja näin se vaikutti: ”25 000 euroa puhdasta rahaa on säästynyt vuodessa”

    9. 9

      Kommentti: Miinuskorollakin voi tienata satumaisia voittoja

    10. 10

      Helsingin pörssissä loivaa laskua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lama mullisti täysin Ahdin, 72, ja Tarjan, 73, elämän – ”Jos saisi nauraa vapautuneesti edes yhden mukavan hetken”

    2. 2

      Totuus unelmatalosta paljastui jo ensimmäisenä talvena ja kylmyys ajoi nuorenparin muualle – seurasi vuosien piina

    3. 3

      Psykologi: Terve suhtautuminen työhön on kulttuurissamme vaikeaa – 10 vinkkiä parempaan syksyyn

    4. 4

      Kryptovaluutoissa kihisee – kestävätkö markkinoiden rakenteet?

    5. 5

      Kommentti: Miinuskorollakin voi tienata satumaisia voittoja

    6. 6

      Tästäkö pirtti Eurojackpot-voittajalle? Siilinjärven kalleimmasta asunnosta jää rahaa vielä säästöönkin

    7. 7

      Porukkalotossa piilee verovaara: 92 miljoonasta uppoaisi jopa kolmasosa lahjaveroihin, jos tällaista sopimusta ei olisi tehty

    8. 8

      Taloyhtiö teki irtioton kaukolämmöstä ja näin se vaikutti: ”25 000 euroa puhdasta rahaa on säästynyt vuodessa”

    9. 9

      Päiväpalkka jopa yli 700 euroa verottomana – Sieniyrittäjä iloitsee: ”on tullut aika hyvin sateita”

    10. 10

      Osakestrategi kertoo, miten Eurojackpot-voitto kannattaa sijoittaa – mahdollisuus 50 000 euron voittoihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lama mullisti täysin Ahdin, 72, ja Tarjan, 73, elämän – ”Jos saisi nauraa vapautuneesti edes yhden mukavan hetken”

    2. 2

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    3. 3

      Leipomon tuotantopäällikkö mokasi pahasti sämpylän, kokkareet yllättivät Jyrki Sukulankin – ”Palaute järkyttävän hyvää myös lihansyöjiltä”

    4. 4

      Porukkalotossa piilee verovaara: 92 miljoonasta uppoaisi jopa kolmasosa lahjaveroihin, jos tällaista sopimusta ei olisi tehty

    5. 5

      Nainen vaati hyvitystä 20 vuoden avoliitosta, vaikka seurusteli välillä toisen kanssa – näin KKO asian ratkaisi

    6. 6

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    7. 7

      Taloyhtiö teki irtioton kaukolämmöstä ja näin se vaikutti: ”25 000 euroa puhdasta rahaa on säästynyt vuodessa”

    8. 8

      Kauppias Marko pahoinpideltiin viime vuonna, kun hän juoksi kiinni myymälävarkaita – kertoo nyt, miten kova linja on pistänyt varasongelman kuriin

    9. 9

      Ikea ja Finlayson nokittelivat, nyt iski lusikkansa soppaan pikkufirma Kangasalta: ”Siirtäkää tuotanto Suomeen, niin jatketaan keskusteluja”

    10. 10

      Palkka nousee 3 600 euroon kuussa – Helsinki korottaa näiden ammattilaisten palkkoja toistamiseen tänä vuonna

    11. Näytä lisää