Ulkoistaminen ei tuo aina säästöjä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Ulkoistaminen ei tuo aina säästöjä

Ulkoistaminen ei tuo automaattisesti säästöjä, vaikka niillä sitä perustellaankin. Jos samat työntekijät jatkavat töitä entiseen malliin, on asiantuntijan mukaan turha odottaa säästöjä. Niitä syntyy vain, jos palvelut tuotetaan eri tavalla kuin ennen.

1.2.2010 16:57 | Päivitetty 1.2.2010 16:59

Jonkin palvelun tai tuotannonvaiheen ulkoistaminen ei tarkoita automaattisesti säästämistä. Johdon neuvonantaja Marjukka Markkanen KPMG:stä huomauttaa, että ulkoistajan tulisi miettiä, mistä säästöt voisivat tulla.

– Jos sama henkilöstö jatkaa saman työn tekemistä ulkoistettuna, ei ole tapahtunut mitään, joka selittäisi kustannustason muutoksen. Jotta palvelu tulisi ostettuna itse tuotettua halvemmaksi, asioita pitää tehdä toisella tavalla kuin ennen, hän sanoo.

Yleensä edut löytyvät palveluntuottajan toiminnan koosta, suurtuotannosta, hyvistä tuotannonvälineistä tai muusta vastaavasta.

Monissa tutkimuksissa on tultu siihen tulokseen, että ulkoistaminen ei ole juuri hyödyttänyt. Markkanen huomauttaa, että yleensä palveluista maksettua summaa on verrattu siihen, paljonko kyseisen toiminnon tuottaminen maksoi ennen ulkoistamista eikä siihen, paljonko samantasoinen toiminto maksaisi.

– Usein yritykset ja julkishallinto ulkoistavat toimiaan silloin, kun niiden pitäisi itse investoida tai hankkia lisäresursseja, hän lisää.

Ulkoistushetkikuohuttaa

Etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen kuohuttaa. Esimerkiksi Helsingissä päiväkotien ja vanhainkotien ruuanvalmistuksen ulkoistamisesta Palmialle on keskusteltu kiivaasti. Toisaalta matkalaukkujen käsittelyäkään ei ole pystytty ulkoistamaan ilman ongelmia.

Ehkä yksi hurjimmista ulkoistusesimerkeistä löytyy Olkiluodosta. Ydinvoimalan rakentajista urakan saaneen Arevan palveluksessa on vain pieni joukko ja useimmat rakentajat ovat alihankkijoiden ja näiden alihankkijoiden palveluksessa.

Helsingin Sanomien (31.1.10) mukaan pääosa työmaan väestä on ollut ulkomaisten alihankkijoiden palkollisia, mikä on aiheuttanut ongelmia työn sujumisessa ja laadussa.

Markkanen huomauttaa, että ulkoistus asiana herättää paljon tunteita ja ajatuksia. Hänestä siihen liittyy kaksi eri puolta.

– On hyvä erottaa ulkoistushetkeen liittyvät tunteet ja mahdolliset henkilöstön siirtokysymykset ja ulkoistetun palvelun toiminnan pätevyys vuosien kuluessa toisistaan, hän huomauttaa.

Sopimuksissasuurimmat ongelmat

Marjukka Markkanen ei halua ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin, mutta toteaa, että ulkoistamisesta on hyviä ja huonoja kokemuksia.

Hänen mukaansa toimialasta riippumatta hankaluudet liittyvät usein sopimuksiin. Palvelun sisällöstä ja laadusta ei välttämättä sovita riittävän tarkasti ja realistisesti.

– Koska kyse on usein pitkistä sopimuksista, on olennaista, että ne mukautuvat ajan kuluessa tuleviin muutoksiin.

Joka alalla ulkoistaminen vaatii oman kehityskaarensa, jonka aikana osapuolet oppivat miettimään tarpeensa ja niiden vaatimukset tarkkaan ja kirjaamaan ne selkeästi.

Parhaiten tuotteistettuja ovat Markkasen mukaan vakiintuneet ostopalvelut. Näitä ovat esimerkiksi palkanlaskenta, kirjanpito ja vaikkapa työasematukipalvelut. Toisaalta it-alalla on myös pulmallisia sopimuksia, jotka liittyvät alan kiivaaseen kehittymiseen ja vaikeaselkoisuuteen. Näiden vuoksi osapuolet aina pysty selkeästi ja havainnollisesti kuvaamaan sitä, mistä on sovittu. 

Ulkoistamishypemennyt menojaan

Suurin ulkoistamishype on takana ja nyt sen suhteen eletään Markkasen mukaan vakiintunutta ja järkevää vaihetta. 

– Nyt ymmärretään, että ulkoistaminen ei ratkaise kaikkia ongelmia ja että se sopii toisiin kohtiin paremmin ja toisiin huonommin. 

Paluuta entiseen ei silti ole, koska maailma on muuttunut.

– Enää ei voida toimia ilman ulkoistamista ja alihankintaa. Molemmat ovat tulleet jäädäkseen. Nyt on enemmän kyse siitä, että opetellaan hallitsemaan näitä ja ymmärtämään niiden edut ja haitat.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?