"Nordean jättibonukset ovat moraalittomia"

Julkaistu: , Päivitetty:

Finanssijätti Nordean kaavailut jakaa johtajilleen ennätyssuuret bonukset herättävät kiihtyvää arvostelua. Pankkien tukipakettia laatimassa olleet kansanedustajat pitävät jättibonuksia edesvastuuttomina. Ne eivät sovi tähän aikaan. – Pankeilla ei ole varaa kylvää uusia kriisin siemeniä palkitsemalla. On väärin luulla, että valtio tulee aina lopulta hätiin pelastamaan, sanoo myös EU:n rahankäytön valvoja Olavi Ala-Nissilä.
Pohjoismainen Nordea-konserni on varautunut maksamaan viime vuodelta muun muassa johtajistolleen ja asiantuntijoilleen bonuksia noin 280 miljoonan euron verran.

Toteutuessaan tämä merkitsisi 22 prosentin lisäystä edellisvuoden tulospalkkioihin, vaikka konsernin vuositulos pudonneekin ehkä 14 prosenttia.

Ruotsalaispankeista SEB panee vieläkin paremmaksi: pankki laskee voivansa maksaa bonuksia 176 miljoonan euron verran. Summa ylittäisi rahalaitoksen viime vuoden tuloksen, jonka ennustetaan jäävän 147 miljoonaan.

Finanssikriisin aikaan Suomessa pankkien pelastussuunnitelmia laatinut eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tuohtunut bonusaikeista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Vaikka palkkiojärjestelmät ovat pankkien itse päätettäviä asioita, pidän Nordean linjausta talouden nykyisessä tilanteessa eettisesti kyseenalaisena, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Hannes Manninen (kesk.).

Valiokunnan varapuheenjohtaja Kari Rajamäki (sd.) on samaa mieltä.

– On vähintäänkin harkitsematonta ja mielestäni hyvin edesvastuutonta edes harkita tällaista palkkioiden kasvattamista, hän sanoo.

Suomessakin valiokunta edellytti, että valtion kriisitukea hakevan pankin täytyy kohtuullistaa johtajistonsa palkkiot ja luopua bonusten korotusautomaateista.

Pankit pärjäsivät lopulta omin voimin, joten niillä on juridisesti vapaat kädet palkita väkeään. 

– Tuntuu kuitenkin, että palkkiotavoitteet ovat olleet aika kevyesti mitoitettuja, jos tällaisena lama-aikana bonusten maksamisen ehdot täyttyvät, Manninen sanoo.

Finanssikriisi on
yhä päällä



Valiokunnan jäsenet muistuttavat, ettei finanssikriisi suinkaan ole vielä työllisyyden, pankkien tai liike-elämän näkökulmasta ohi.

– Kaikki merkit viittaavat siihen, että laman kerrannaisvaikutukset leviävät vielä pitkään. Jos pankin tai minkä tahansa yrityksen tulos laskee, on vaikea ymmärtää miksi siitä pitää erityisesti palkita bonuksilla, Tuija Nurmi (kok.) sanoo.

Vihreiden Kirsi Ojansuun mielestä pankeilla ei ole vielä syytä paukutella henkseleitään ja julistaa selvinneensä kriisistä.

– Tällainen palkkioiden kasvattaminen on asiakkaidenkin oikeudentajun kannalta sietämätöntä käytöstä. Vielä äsken pohjoismaisetkin pankit halusivat kovasti valtiolta turvaa kriisiä vastaan. Lisäksi moni Baltian rahoitusmarkkinoiden riski voi yhä realisoitua, hän varoittaa.

Ojansuu kysyykin, miksi EU:n tasolla ei ole lupauksista huolimatta saatu yli vuodessa aikaan selviä pelisääntöjä ja läpinäkyvyyttä finanssialan palkitsemisjärjestelmiin.

Yksi tapa olisi maksaa bonuksia pitemmän ajan kehityksen perusteella, eikä pelkästään yhden vuoden hetkellisen tuloksen pohjalta.

Kari Rajamäki peräänkuuluttaa vielä uuden yhteispohjoismaisen finanssivalvonnan tärkeyttä.

– Tällainen rajat ylittävien rahoitusriskien seuranta ja valvonta pitäisi ehdottomasti saada aikaan, koska pankeilla näyttää yhä olevan haluja palata vanhoihin tapoihinsa.

EU-rahojen valvojakin
paheksuu bonusjahtia


Myös EU:n rahankäytön valvoja, EU:n tilintarkastustuomioistuimen suomalaisjäsen Olavi Ala-Nissilä paheksuu pankkien yltynyttä palkitsemisintoa.

– Tässä jos missä ala tarvitsisi nyt keskinäistä kohtuullisuutta. Yhtenä syynä koko finanssikriisiin olivat liian kovaan riskinottoon houkuttelevat palkitsemisjärjestelmät, hän sanoo.

Pohjoismaissa pankit selvisivät kriisin alkuvaiheesta suhteellisen vähillä vaurioilla muun muassa siksi, että niiden varainhankinnasta suuri osa tulee tallettajilta eikä sijoituskeinottelusta.

– Ei pankeilla silti ole varaa kylvää palkitsemisilla uuden kriisin siemeniä. On väärin, jos ala luulee valtioiden aina tulevan lopulta hätiin pelastamaan, Ala-Nissilä sanoo.

EU-maat ottivat hänen mielestään valtavan taakan luvatessaan taata pankkijärjestelmän toimivuuden.

– Seuraavaan kriisin tukemiseen eivät julkisen sektorin rahat riitä. Pankkien on itse otettava vastuu toimistaan ja siitä millaisia signaaleja ne antavat markkinoille, Ala-Nissilä sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Autotallivenkoilu maksoi 40 000 euroa – taloyhtiön mielestä osakas ei asunut talossa vaikka maksoi vesimaksunsakin

    2. 2

      Teemu laittoi 160 neliön omakotitaloon maalämmön – nyt lämmityskulut vuodessa 600–700 euroa

    3. 3

      5 erilaista taloa: Näin paljon maalämpö­pumppu säästää vuodessa – pakkas­päivinä yli 10 e/vrk

    4. 4

      Selvitys: Suomi on nyt maailman houkuttelevin maa kaivoksille

    5. 5

      Altia aikoo listautua pörssiin – valtio aikoo omistaa yhtiöstä vähintään kolmanneksen

    6. 6

      Lintilä Altian listautumisesta: ”Kossuosake on herättänyt mielenkiintoa”

    7. 7

      Rovion kurssi kääntyi nousuun – romahti torstaina

    8. 8

      ”Taloyhtiöstä voi tulla pikavippaaja asuntosijoittajalle”

    9. 9

      Metsä Group haluaa ostaa puita omistajajäseniltään – täkynä tuplabonukset

    10. 10

      SSH:n perustaja Tatu Ylönen jää pois yhtiön johtoryhmästä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rovion kriisi: puhelinpalaveri vihaisille sijoittajille – osake syöksynyt jo lähes 50 prosenttia

    2. 2

      5 erilaista taloa: Näin paljon maalämpö­pumppu säästää vuodessa – pakkas­päivinä yli 10 e/vrk

    3. 3

      325 000 euron vuositulot ja pitää itseään keskiluokkaisena – näin asuinpaikka vaikuttaa

    4. 4

      Näin Rovio rauhoitteli sijoittajia puhelimessa: ”Kehitämme jatkuvasti uusia pelejä” – osake edelleen -50 %

    5. 5

      Autotallivenkoilu maksoi 40 000 euroa – taloyhtiön mielestä osakas ei asunut talossa vaikka maksoi vesimaksunsakin

    6. 6

      Kommentti: Suomi toipuu, mutta yksi sukupolvi putoaa kelkasta – 3 synkkää graafia työelämästä

    7. 7

      ”Taloyhtiöstä voi tulla pikavippaaja asuntosijoittajalle”

    8. 8

      Ulkomaiset jättipankit myyvät Rovion osakkeita – suomalaiset piensijoittajat ostavat

    9. 9

      Analyytikko: Rovion pudotus odotettua rajumpi

    10. 10

      Altia aikoo listautua pörssiin – valtio aikoo omistaa yhtiöstä vähintään kolmanneksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kahvilayrittäjä sai oudon puhelun kassahihnan päähän – Nordea oli palauttamassa rahoja takaisin hänen asiakkailleen

    2. 2

      Tällaisia ovat sopeutumiseläkettä nostavan Suvi Lindénin bisnekset

    3. 3

      Yrittäjä joutui ulosottoon summasta, jolla saa käytetyn Corollan: maksanut 5 vuodessa yli 60 000 euroa – eikä velka ole lyhentynyt

    4. 4

      Tähän on tultu Suomen rakennusalalla: juuri koulusta päässeet pyytävät yli 6000 e/kk

    5. 5

      Pankki varoittaa: Kunnon rytinä on vasta tulossa markkinoille

    6. 6

      Yksi asia unohtuu talvella – 3 vinkkiä: Näin suojelet arvokasta ilmalämpöpumppuasi

    7. 7

      Yhden Kari Voutilaisen tekemän rannekellon hinnalla saa kymmenen Rolexia

    8. 8

      Katso keskipalkat 15 eri toimialalla – ”63–64 % suomalaisista saa pienempää palkkaa kuin keskiarvo”

    9. 9

      Kommentti: Suomi toipuu, mutta yksi sukupolvi putoaa kelkasta – 3 synkkää graafia työelämästä

    10. 10

      Kommentti: Sipilän ”mahdoton” tavoite on toteutumassa – yksi ilmiö selittää työllisyysihmeen

    11. Näytä lisää