"Nordean jättibonukset ovat moraalittomia"

Julkaistu: , Päivitetty:

Finanssijätti Nordean kaavailut jakaa johtajilleen ennätyssuuret bonukset herättävät kiihtyvää arvostelua. Pankkien tukipakettia laatimassa olleet kansanedustajat pitävät jättibonuksia edesvastuuttomina. Ne eivät sovi tähän aikaan. – Pankeilla ei ole varaa kylvää uusia kriisin siemeniä palkitsemalla. On väärin luulla, että valtio tulee aina lopulta hätiin pelastamaan, sanoo myös EU:n rahankäytön valvoja Olavi Ala-Nissilä.
Pohjoismainen Nordea-konserni on varautunut maksamaan viime vuodelta muun muassa johtajistolleen ja asiantuntijoilleen bonuksia noin 280 miljoonan euron verran.

Toteutuessaan tämä merkitsisi 22 prosentin lisäystä edellisvuoden tulospalkkioihin, vaikka konsernin vuositulos pudonneekin ehkä 14 prosenttia.

Ruotsalaispankeista SEB panee vieläkin paremmaksi: pankki laskee voivansa maksaa bonuksia 176 miljoonan euron verran. Summa ylittäisi rahalaitoksen viime vuoden tuloksen, jonka ennustetaan jäävän 147 miljoonaan.

Finanssikriisin aikaan Suomessa pankkien pelastussuunnitelmia laatinut eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tuohtunut bonusaikeista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Vaikka palkkiojärjestelmät ovat pankkien itse päätettäviä asioita, pidän Nordean linjausta talouden nykyisessä tilanteessa eettisesti kyseenalaisena, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Hannes Manninen (kesk.).

Valiokunnan varapuheenjohtaja Kari Rajamäki (sd.) on samaa mieltä.

– On vähintäänkin harkitsematonta ja mielestäni hyvin edesvastuutonta edes harkita tällaista palkkioiden kasvattamista, hän sanoo.

Suomessakin valiokunta edellytti, että valtion kriisitukea hakevan pankin täytyy kohtuullistaa johtajistonsa palkkiot ja luopua bonusten korotusautomaateista.

Pankit pärjäsivät lopulta omin voimin, joten niillä on juridisesti vapaat kädet palkita väkeään. 

– Tuntuu kuitenkin, että palkkiotavoitteet ovat olleet aika kevyesti mitoitettuja, jos tällaisena lama-aikana bonusten maksamisen ehdot täyttyvät, Manninen sanoo.

Finanssikriisi on
yhä päällä



Valiokunnan jäsenet muistuttavat, ettei finanssikriisi suinkaan ole vielä työllisyyden, pankkien tai liike-elämän näkökulmasta ohi.

– Kaikki merkit viittaavat siihen, että laman kerrannaisvaikutukset leviävät vielä pitkään. Jos pankin tai minkä tahansa yrityksen tulos laskee, on vaikea ymmärtää miksi siitä pitää erityisesti palkita bonuksilla, Tuija Nurmi (kok.) sanoo.

Vihreiden Kirsi Ojansuun mielestä pankeilla ei ole vielä syytä paukutella henkseleitään ja julistaa selvinneensä kriisistä.

– Tällainen palkkioiden kasvattaminen on asiakkaidenkin oikeudentajun kannalta sietämätöntä käytöstä. Vielä äsken pohjoismaisetkin pankit halusivat kovasti valtiolta turvaa kriisiä vastaan. Lisäksi moni Baltian rahoitusmarkkinoiden riski voi yhä realisoitua, hän varoittaa.

Ojansuu kysyykin, miksi EU:n tasolla ei ole lupauksista huolimatta saatu yli vuodessa aikaan selviä pelisääntöjä ja läpinäkyvyyttä finanssialan palkitsemisjärjestelmiin.

Yksi tapa olisi maksaa bonuksia pitemmän ajan kehityksen perusteella, eikä pelkästään yhden vuoden hetkellisen tuloksen pohjalta.

Kari Rajamäki peräänkuuluttaa vielä uuden yhteispohjoismaisen finanssivalvonnan tärkeyttä.

– Tällainen rajat ylittävien rahoitusriskien seuranta ja valvonta pitäisi ehdottomasti saada aikaan, koska pankeilla näyttää yhä olevan haluja palata vanhoihin tapoihinsa.

EU-rahojen valvojakin
paheksuu bonusjahtia


Myös EU:n rahankäytön valvoja, EU:n tilintarkastustuomioistuimen suomalaisjäsen Olavi Ala-Nissilä paheksuu pankkien yltynyttä palkitsemisintoa.

– Tässä jos missä ala tarvitsisi nyt keskinäistä kohtuullisuutta. Yhtenä syynä koko finanssikriisiin olivat liian kovaan riskinottoon houkuttelevat palkitsemisjärjestelmät, hän sanoo.

Pohjoismaissa pankit selvisivät kriisin alkuvaiheesta suhteellisen vähillä vaurioilla muun muassa siksi, että niiden varainhankinnasta suuri osa tulee tallettajilta eikä sijoituskeinottelusta.

– Ei pankeilla silti ole varaa kylvää palkitsemisilla uuden kriisin siemeniä. On väärin, jos ala luulee valtioiden aina tulevan lopulta hätiin pelastamaan, Ala-Nissilä sanoo.

EU-maat ottivat hänen mielestään valtavan taakan luvatessaan taata pankkijärjestelmän toimivuuden.

– Seuraavaan kriisin tukemiseen eivät julkisen sektorin rahat riitä. Pankkien on itse otettava vastuu toimistaan ja siitä millaisia signaaleja ne antavat markkinoille, Ala-Nissilä sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    2. 2

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    3. 3

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    4. 4

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    5. 5

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    6. 6

      Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

    7. 7

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    8. 8

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Ex-pomo kertoo: Kiinteistö­kuningatar-Kaisaan satsattiin ”niin paljon kuin rahkeet kesti” – huippu­palkka, kalliita autoja ja koulutuksia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    2. 2

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    5. 5

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    6. 6

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    7. 7

      Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

    8. 8

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    9. 9

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    10. 10

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    5. 5

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    6. 6

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    11. Näytä lisää