"Nordean jättibonukset ovat moraalittomia"

Julkaistu: , Päivitetty:

Finanssijätti Nordean kaavailut jakaa johtajilleen ennätyssuuret bonukset herättävät kiihtyvää arvostelua. Pankkien tukipakettia laatimassa olleet kansanedustajat pitävät jättibonuksia edesvastuuttomina. Ne eivät sovi tähän aikaan. – Pankeilla ei ole varaa kylvää uusia kriisin siemeniä palkitsemalla. On väärin luulla, että valtio tulee aina lopulta hätiin pelastamaan, sanoo myös EU:n rahankäytön valvoja Olavi Ala-Nissilä.
Pohjoismainen Nordea-konserni on varautunut maksamaan viime vuodelta muun muassa johtajistolleen ja asiantuntijoilleen bonuksia noin 280 miljoonan euron verran.

Toteutuessaan tämä merkitsisi 22 prosentin lisäystä edellisvuoden tulospalkkioihin, vaikka konsernin vuositulos pudonneekin ehkä 14 prosenttia.

Ruotsalaispankeista SEB panee vieläkin paremmaksi: pankki laskee voivansa maksaa bonuksia 176 miljoonan euron verran. Summa ylittäisi rahalaitoksen viime vuoden tuloksen, jonka ennustetaan jäävän 147 miljoonaan.

Finanssikriisin aikaan Suomessa pankkien pelastussuunnitelmia laatinut eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tuohtunut bonusaikeista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Vaikka palkkiojärjestelmät ovat pankkien itse päätettäviä asioita, pidän Nordean linjausta talouden nykyisessä tilanteessa eettisesti kyseenalaisena, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Hannes Manninen (kesk.).

Valiokunnan varapuheenjohtaja Kari Rajamäki (sd.) on samaa mieltä.

– On vähintäänkin harkitsematonta ja mielestäni hyvin edesvastuutonta edes harkita tällaista palkkioiden kasvattamista, hän sanoo.

Suomessakin valiokunta edellytti, että valtion kriisitukea hakevan pankin täytyy kohtuullistaa johtajistonsa palkkiot ja luopua bonusten korotusautomaateista.

Pankit pärjäsivät lopulta omin voimin, joten niillä on juridisesti vapaat kädet palkita väkeään. 

– Tuntuu kuitenkin, että palkkiotavoitteet ovat olleet aika kevyesti mitoitettuja, jos tällaisena lama-aikana bonusten maksamisen ehdot täyttyvät, Manninen sanoo.

Finanssikriisi on
yhä päällä



Valiokunnan jäsenet muistuttavat, ettei finanssikriisi suinkaan ole vielä työllisyyden, pankkien tai liike-elämän näkökulmasta ohi.

– Kaikki merkit viittaavat siihen, että laman kerrannaisvaikutukset leviävät vielä pitkään. Jos pankin tai minkä tahansa yrityksen tulos laskee, on vaikea ymmärtää miksi siitä pitää erityisesti palkita bonuksilla, Tuija Nurmi (kok.) sanoo.

Vihreiden Kirsi Ojansuun mielestä pankeilla ei ole vielä syytä paukutella henkseleitään ja julistaa selvinneensä kriisistä.

– Tällainen palkkioiden kasvattaminen on asiakkaidenkin oikeudentajun kannalta sietämätöntä käytöstä. Vielä äsken pohjoismaisetkin pankit halusivat kovasti valtiolta turvaa kriisiä vastaan. Lisäksi moni Baltian rahoitusmarkkinoiden riski voi yhä realisoitua, hän varoittaa.

Ojansuu kysyykin, miksi EU:n tasolla ei ole lupauksista huolimatta saatu yli vuodessa aikaan selviä pelisääntöjä ja läpinäkyvyyttä finanssialan palkitsemisjärjestelmiin.

Yksi tapa olisi maksaa bonuksia pitemmän ajan kehityksen perusteella, eikä pelkästään yhden vuoden hetkellisen tuloksen pohjalta.

Kari Rajamäki peräänkuuluttaa vielä uuden yhteispohjoismaisen finanssivalvonnan tärkeyttä.

– Tällainen rajat ylittävien rahoitusriskien seuranta ja valvonta pitäisi ehdottomasti saada aikaan, koska pankeilla näyttää yhä olevan haluja palata vanhoihin tapoihinsa.

EU-rahojen valvojakin
paheksuu bonusjahtia


Myös EU:n rahankäytön valvoja, EU:n tilintarkastustuomioistuimen suomalaisjäsen Olavi Ala-Nissilä paheksuu pankkien yltynyttä palkitsemisintoa.

– Tässä jos missä ala tarvitsisi nyt keskinäistä kohtuullisuutta. Yhtenä syynä koko finanssikriisiin olivat liian kovaan riskinottoon houkuttelevat palkitsemisjärjestelmät, hän sanoo.

Pohjoismaissa pankit selvisivät kriisin alkuvaiheesta suhteellisen vähillä vaurioilla muun muassa siksi, että niiden varainhankinnasta suuri osa tulee tallettajilta eikä sijoituskeinottelusta.

– Ei pankeilla silti ole varaa kylvää palkitsemisilla uuden kriisin siemeniä. On väärin, jos ala luulee valtioiden aina tulevan lopulta hätiin pelastamaan, Ala-Nissilä sanoo.

EU-maat ottivat hänen mielestään valtavan taakan luvatessaan taata pankkijärjestelmän toimivuuden.

– Seuraavaan kriisin tukemiseen eivät julkisen sektorin rahat riitä. Pankkien on itse otettava vastuu toimistaan ja siitä millaisia signaaleja ne antavat markkinoille, Ala-Nissilä sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsingin anonyymit leipäjonot muuttuvat, jatkossa kävijät rekisteriin – Syy: Hyvätuloiset ammattijonottajat

    2. 2

      Asuntojen hinta on koko maan tasolla seurannut tulokehitystä – yhdellä alueella kehitys kuitenkin poikkeaa muusta Suomesta

    3. 3

      3 karua esimerkkiä tulo­loukuista: Perheenäiti saa töitä – käteen lisää vain 150 e/kk

    4. 4

      Talon piti olla perusteellisesti remontoitu – vuoden jälkeen ostajalle paljastui alapohjasta todellinen pommi

    5. 5

      Jyskille 100 000 euron uhkasakko harhaanjohtavasta mainonnasta

    6. 6

      Lakialoite poistaisi maksuhäiriö­merkinnät velat maksaneilta – yli sata kansanedustajaa allekirjoitti

    7. 7

      Kauppa­sota pelottaa: Osake­kurssit laajassa laskussa

    8. 8

      Nyt se on selvitetty: näin yleistä ikäsyrjintä on Suomen työelämässä

    9. 9

      Kittilä ei taivu: aikoo hakea täytäntöön­panokieltoa ministeriön päätökselle

    10. 10

      Syytteessä olevat Kittilän kunta­päättäjät pidätetään luottamus­toimista – ”Kunnan tilanne on vakava”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talon piti olla perusteellisesti remontoitu – vuoden jälkeen ostajalle paljastui alapohjasta todellinen pommi

    2. 2

      3 karua esimerkkiä tulo­loukuista: Perheenäiti saa töitä – käteen lisää vain 150 e/kk

    3. 3

      Jyskille 100 000 euron uhkasakko harhaanjohtavasta mainonnasta

    4. 4

      Lakialoite poistaisi maksuhäiriö­merkinnät velat maksaneilta – yli sata kansanedustajaa allekirjoitti

    5. 5

      Syytteessä olevat Kittilän kunta­päättäjät pidätetään luottamus­toimista – ”Kunnan tilanne on vakava”

    6. 6

      Kauppa­sota pelottaa: Osake­kurssit laajassa laskussa

    7. 7

      Trump haluaa iskeä Kiinaa uusilla tullimaksuilla – ilmoitti suunnittelevansa 10 prosentin tariffeja

    8. 8

      Helsingin anonyymit leipäjonot muuttuvat, jatkossa kävijät rekisteriin – Syy: Hyvätuloiset ammattijonottajat

    9. 9

      Yllätyspaluu: OP-ryhmä hakee edun­valvoja Finanssi­alan jäsenyyttä

    10. 10

      Kittilä ei taivu: aikoo hakea täytäntöön­panokieltoa ministeriön päätökselle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talon piti olla perusteellisesti remontoitu – vuoden jälkeen ostajalle paljastui alapohjasta todellinen pommi

    2. 2

      3 karua esimerkkiä tulo­loukuista: Perheenäiti saa töitä – käteen lisää vain 150 e/kk

    3. 3

      Laaja lakko uhkaa Helsinki-Vantaan lentokenttää – ”Tiistaina Finnairin täytyy alkaa perua lentoja”

    4. 4

      Berner ehdottaa taksilakiin muutosta – matkailuyrittäjät säikähtivät uutta lupavaatimusta

    5. 5

      Audin toimitusjohtaja pidätettiin

    6. 6

      Jyskille 100 000 euron uhkasakko harhaanjohtavasta mainonnasta

    7. 7

      Moni piensijoittaja tuhoaa tuottonsa todella helpolla virheellä

    8. 8

      ”Osa leskeneläkkeistä on hävyttömän suuria”– epäreilua rikkaiden tukemista vai turva kriisitilanteen varalle?

    9. 9

      Oululaisyritys pestasi 59-vuotiaan työttömän Hannun – hän on nyt 66-vuotias ja käy vieläkin töissä

    10. 10

      Suomen peltoja uhkaa katastrofi: ”Julmin mahdollinen” sää vie jopa neljänneksen sadosta

    11. Näytä lisää