Mies nimeltä Minsky tiesi melkein kaiken

Julkaistu: , Päivitetty:

Kolumni
Jos taloustutkija Hyman Minsky (1919–1996) olisi elänyt talousromahdukseen saakka, hänelle olisi ehkä annettu taloustieteen Nobel.
Viime keväästä saakka amerikkalaiset taloustieteilijät ja kolumnistit ovat hämmästelleet, kuinka terävästi tämä vähän tunnettu taloustieteilijä osasi kertoa etukäteen nykyisen romahduksen syyt.

Raskaan sarjan amerikkalaiset taloustieteilijät, muiden muassa talousnobelisti Paul Krugman ja Brad DeLong ja monet muut ovat vuoronperään ylistäneet Minskyn tarkkanäköisyyttä ja sanoneet että Minskyä olisi pitänyt lukea tarkemmin.

Financial Times kutsui Minskyn vuonna 1986 ilmestynyttä kirjaa Stabilizing an Unstable Economy ”mestariteokseksi”, vaikka Minskyn ideat jäivät niin tuntemattomaksi, että Yhdysvalloissa on voinut tehdä taloustieteen tohtorin tutkinnon tietämättä Minskin nimeä.

Valkovenäläisistä siirtolaisvanhemmista syntynyt Minsky oli oman tiensä kulkija. Hän oli Joseph Schumpeterin oppilas ja Keynesin ihailija, mutta hän ei tyytynyt esikuviensa ajatteluun vaan kehitti niistä omia teorioitaan. Minsky  tutki köyhyyttä, mutta hänen suurin intohimonsa oli selvittää, voiko maailmaa uhata 1930-luvulla tapahtuneen romahduksen kaltainen katastrofi.

Verhon takana muhii
aina romahdus


Minsky uskoi, että kapitalismissa on geneettinen heikkous, joka johtaa talousromahdukseen kerta toisensa jälkeen. Minskyn ajatus oli, että vaikka markkinatalous luo vahvan mielikuvan vakaudesta, se kehittää verhon takana olosuhteet väistämättömälle ja dramaattiselle romahdukselle.
Minsky sanoi, että kapitalismin ongelmalle ei ole yksinkertaista ratkaisua eikä sitä voida tiivistää nokkelaksi iskulauseeksi mielenosoittajien kyltteihin.

Vaikka Minskyn näkemys oli synkkä, hän ei ollut fatalisti vaan hän uskoi kapitalismiin ja korosti, että poliittisilla toimilla romahdusten vahinkoja voidaan estää ja korjata.

Obaman hallitus pelasti ensiksi pankit, autotehtaat ja vakuutusyhtiöt, mutta Minsky oli esittänyt, että paras elvytystulos saadaan sillä, että ensiksi nostetaan jaloilleen keskiluokka ja työläiset ja vasta sen jälkeen yritykset.

Kun lainanottoa hallinnut varovaisuus väistyi 1980-luvun puolen välin paikkeilla, Minsky seurasi asioita tarkkaan. Näyttämölle astuivat talousnobelisti Milton Friedman ja poliitikot Ronald Reagan ja Margaret Thatcher, jotka tekivät ennen pitkää koko läntisestä taloudesta friedmanilaisen kirkon. Siellä saarnattiin yhtä totuutta: talous toimii parhaiten, kun hallitukset ja ammattiliitot eivät voi säädellä ja komennella sitä.

Reagan tiivisti ajatuksen kuuluisalla tokaisullaan, että hallitus ei ole ratkaisu vaan ongelma eikä siinä paljon painanut se, että maailmantalous oli onnistunut välttämään turhat kuplat yli 50 vuotta nimenomaan sen takia, että hallitukset valvoivat pankkeja ja niiden tekemisiä. Kaikki muuttui, kun valtaa alettiin siirtää rahataloudelle, jonka pääasiallinen vaatimus oli se, että asioita ei enää tehdä ihmisten vaan talouden tarpeiden mukaan.

Arvomaailma nyrjähti
vanhoilta sijoiltaan


Rämäpäisiä rahantekijöitä alettiin arvostaa enemmän kuin yrittäjiä ja oppineita tavallisista palkansaajista puhumattakaan. Mediajulkisuus alkoi kunnioittaa eniten tyhjästä tehtyä rahaa. Se sai tavallisten palkansaajien ja pienyrittäjien vuosia kestävän uurastuksen näyttämään tyhmältä.

1980-luvun puolenvälin jälkeen tuli viisi isoa jysäystä, joista tuorein on vuoden 2007 lopulla alkanut rytinä. Kaikille näille kuplille olivat luonteenomaisia investointibuumit, jotka nostivat tiettyjä arvoja taivaisiin, kunnes hinnat aina lopulta romahtivat. Maailmantaloutta järkyttivät Yhdysvaltojen Savings & Loan kriisi, sitten jälkeen tuli Japanin romahdus ja 1990-luvun puolivälissä niin sanottu Aasian kriisi, vuoden 2000 it-romahdus ja lopulta Yhdysvaltojen valtava asuntokupla, jonka laineet horjuttavat koko maailmantaloutta.

Minsky lähestyi kapitalistisen talouden ongelmia sosiologisesta näkökulmasta, kun muut taloustieteilijät askartelivat hienojen matemaattisten mallien parissa. Niiden lähtökohtana oli se, että ihmiset ja markkinat toimivat aina itsensä kannalta järkevästi: kuluttaja ostaa mieluummin lakritsipatukan 20 sentillä kuin 40 sentillä ja sillä siisti.

Laiska raha on
pantava töihin


Minskyn maailma ei ollut näin yksinkertainen. Hän keräsi tieteellistä näyttöä sille, että ihmiset eivät ole suinkaan immuuneja järjettömille taloudellisille ratkaisuille. Minsky uskoi, että talouteen liittyy ”rahoituksen epävakausolettamus”, joka alkaa nostaa päätään silloin, kun pankit ovat toimineet pitkään varmalla pohjalla ja täysillä vakuuksilla ja kaikki on mennyt hyvin.

Sekä lainaajat että lainanottajat alkavat suosia kasvavaa riskiä, koska molemmat haluavat tehdä enemmän rahaa. Kuplan ensi oireisiin kuuluu se, että talouspalstoille ilmestyy asiantuntijoita vaatimaan, että ”kapitalismin eläimen vaistot” on päästettävä valloilleen ja ”laiska raha on pantava töihin”.

Kun ihmiset ja yritysten omistajat huomaavat, kuinka muut rikastuvat helposti ottamalla riskejä, he menevät mukaan aluksi pienillä panoksilla. Jos hyvät ajat jatkuvat, se rohkaisee yhä suurempiin riskeihin, kunnes talous muuttuu sairaalloiseksi hyvänolon tunteeksi, euforiaksi.

Rahan lainaamisesta ja velasta aletaan puhua modernina taloutena ja velanotosta tulee hyve tyyliin ”täytyyhän velkaa olla jo verotuksenkin takia”.

Minskyn mukaan ihmisistä tulee ”keinottelijalainaajia” siinä vaiheessa, kun heidän rahansa eivät enää riitä pääoman lyhentämiseen vaan vain korkojen hoitamiseen. Seuraava aste on ”pyramidilainaaja”, joka lopettaa myös korkojen maksun, mutta kuplan puhallusvaiheessa pankki antaa lisää lainaa, koska buumitalous nostaa omaisuusarvoja.

Tässä viimeisessä hulinassa rahoitusalan uudet keksinnöt toimivat turboahtimena pankkien lainanannolle. Pankit syytivät lainoja kenelle tahansa, koska Wall Streetin investointipankit ostivat niitä. Ne halusivat roskalainoja, koska ne tekivät niistä arvopapereita, jotka menivät kaupaksi hyvällä voitolla kaikkialle maailmaan. Näin nerokasta kuplan puhallusmenetelmää ei edes Minsky osannut kuvitella.  

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    2. 2

      Tanskalaispankki lätkäisi miinusmerkkisen talletuskoron – raja 7,5 miljoonassa kruunussa

    3. 3

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    4. 4

      KHO määräsi 9 miljoonan euron sakot bussiyhtiöille kartellista – osalle yhtiöistä roima korotus

    5. 5

      Lämmityskuluille povataan ripeää nousua – ”Taloyhtiöitä ajetaan kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi”

    6. 6

      100 000 avointa työpaikkaa hämmentää – ”Kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä”

    7. 7

      OP-ryhmä aloittaa yt-neuvottelut –  irtisanomistarve enintään 250

    8. 8

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    9. 9

      Pihlajalinna leikkaa johdon palkkoja viidellä prosentilla

    10. 10

      EK tyrmää ajatuksen 6-tuntisesta työpäivästä: ”Tehty työaika on jo Euroopan toiseksi lyhyin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    2. 2

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    3. 3

      100 000 avointa työpaikkaa hämmentää – ”Kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä”

    4. 4

      OP-ryhmä aloittaa yt-neuvottelut –  irtisanomistarve enintään 250

    5. 5

      Lämmityskuluille povataan ripeää nousua – ”Taloyhtiöitä ajetaan kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi”

    6. 6

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    7. 7

      KHO määräsi 9 miljoonan euron sakot bussiyhtiöille kartellista – osalle yhtiöistä roima korotus

    8. 8

      Tanskalaispankki lätkäisi miinusmerkkisen talletuskoron – raja 7,5 miljoonassa kruunussa

    9. 9

      Pihlajalinna leikkaa johdon palkkoja viidellä prosentilla

    10. 10

      Tilastokeskus: Työllisyyden kasvu käytännössä pysähtynyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Samin moottoripyörä löytyi vaurioituneena, haki liki 2 000 euron korvauksia vakuutuksesta – yhtiö tarjosi leffalippuja

    2. 2

      Hurjat erot: Näin paljon tupakka-aski maksaa Suomessa, laivalla ja Baltiassa

    3. 3

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    4. 4

      Katso, miten suuri osuus ruokakunnista saa asumistukea kotikulmillasi – ”Kela-alueilla” yhteisiä piirteitä

    5. 5

      Kämpin ostanut norjalaismiljardööri puhui suomea: ”Ihanaa olla täällä, vaikka on niin kallista”

    6. 6

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    7. 7

      Kauppias Marko pahoinpideltiin viime vuonna, kun hän juoksi kiinni myymälävarkaita – kertoo nyt, miten kova linja on pistänyt varasongelman kuriin

    8. 8

      Taloyhtiö vei oikeuteen isännöitsijän, joka ohitti halvimman tarjouksen putkiremontille

    9. 9

      Yksi ruokakauppa tienaa keskimäärin 13 500 euroa peliautomaateilla – K-kauppias Petri kulkee vastavirtaan: ”Meidän missiomme ovat toiset”

    10. 10

      Vietnamista pakolaisena tullut Mr. Hau on työllistänyt kymmeniä: ”Suomi antoi meille kaiken”

    11. Näytä lisää