Selviäisitkö tällaisesta koronnoususta? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Selviäisitkö tällaisesta koronnoususta?

Alhainen korkotaso sokaisee helposti ottamaan liian ison asuntolainan. Pankit kehottavatkin mitoittamaan lainan niin, että kukkaro kestää koron nousun 6–7 prosenttiin nykyiseltä yhden prosentin tasolta. Sellainen korkotaso tulee nimittäin eteen jokaisella velallisella jossain vaiheessa – jopa jo parin vuoden päästä, jos talous elpyy odotettua rivakammin, ekonomistit muistuttavat.

10.10.2009 6:03 | Päivitetty 10.10.2009 8:20

Ennätysalhaiset korot houkuttelevat ostamaan asunnon velaksi. 500 euron lainaerä kuukaudessa ei kuulosta pahalta. Erä on tämän suuruinen, jos ottaa vaikkapa 2 prosentin korolla 100 000 euron velan 20 vuodeksi. Jos velka on 150 000, kuukausierä nousee noin 760 euroon. Monelle tällainenkin summa on siedettävä.

Ekonomistit kertovat, että tuijottaminen nykyhetkeen on hyvin inhimillistä ja tavallista. Tässä tilanteessa se voi kuitenkin osoittautua kohtalokkaaksi. He painottavat, että nykyinen korkotaso ei ole ikuinen.

– Asuntolainaa ottavan pitäisi laskea, kestääkö oma talous selvästi nykyistä korkeammat korot, sanoo pääekonomisti Lauri Uotila Sampo Pankista.  

Hänen mielestään laina pitäisi mitoittaa siten, että velallinen selviytyy, vaikka korot nousisivat viiden prosentin paikkeille. OP-Pohjolan pääekonomistin Anssi Rantalan mielestä velallisen pitäisi pystyä tulemaan toimeen kuuden prosentin koron kanssa. Tapiola Pankin pääekonomisti Jari Järvinen pitää myös tätä liikkumavaraa järkevänä.

– Stressitestimielessä asuntovelallisen pitäisi miettiä, kestääkö 6–7 prosentin korkorasituksen tilapäisesti jossain vaiheessa, koska ne vaiheet ovat ihan varmasti tulossa, Järvinen sanoo.

Koronnousu nostaakuukausierää satasilla

Jos korot nousevat kahdesta kuuteen prosenttiin, 100 000 euron suuruisen lainan ottaneen velallisen kuukausierä kohoaa 200 euroa ja 150 000 euron lainan ottaneen maksu 300 euroa. Näin siis käy lainassa, jossa laina-aika ei veny eli annuiteettilainassa ja tasalyhenteisessä lainassa.

Jos asuntovelallinen on valinnut maksutavakseen tasaerät, kuukausierät eivät muutu, mutta laina-aika elää korkomuutosten mukaisesti. Jos korko nousee neljä prosenttiyksikköä, maksettavaa tulee vuosia lisää. On aika tuskallista, kun jatkuvasta maksamisesta huolimatta laina vain pitenee.

Jos korko nousee laina-ajan alussa, jolloin velkapääoma ei ole juuri vielä huvennut, 30 vuotta voi paukkua. Vaikka korkojen lasku aikanaan lyhentää laina-aikaa, sen venyminen näin pitkäksi voi olla pankille liikaa ja se voi vaatia järjestelyitä sen sijaan, että se jäisi odottelemaan korkojen laskua.

– Kuluttajilla ja pankeilla on yhteinen intressi laskea talous siten, että se kestää myös korkean koron ajat, huomauttaa OP-Pohjolan Rantala.

Elpymisen tahtiratkaisee korkotason

Varautuminen selvästi nykyistä korkeampiin korkoihin on eräänlainen asuntovelallisen vakuutus. Ekonomistien mukaan korkojen nopea nousu ei ole todennäköistä.

– Todennäköistä on, että loppukeväästä alkaa varovainen ohjauskoron nostojen sarja ja ensi vuoden lopulla euriborit ovat 2,5 prosentin paikkeilla. Eivät korot ainakaan alle kahden vuoden nouse lähelle viittä, Sampo Pankin Uotila arvioi.

Ekonomistit ovat melko yksimielisiä todennäköisimmästä tulevaisuudenkuvasta. Muitakin vaihtoehtoja on.

– Surkein vaihtoehto on, että elpyminen ei ole kestävällä pohjalla ja kun tukitoimet päättyvät, talous valahtaa uudelleen. Silloin korot pysyttelevät seuraavat kolme vuotta nykytasolla. Toinen ääripää on, että tilanne normalisoituu nopeasti ja kolmen vuoden kuluttua ohjauskorko on yli neutraalitilanteen tason eli 4–5 prosentissa, sanoo Tapiola Pankin Järvinen.

Jos talous elpyy odotettua rivakammin, OP-Pohjolan Rantalan mukaan korot voivat jo vuonna 2011 olla neljän prosentin yläpuolella. Viitekoron ja marginaalin kanssa tämä voi tarkoittaa, että asuntovelkaisen korko liikkuu 5,5–6 prosentin paikkeilla eli stressitestitilanne alkaa olla aika lähellä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?