Ilman historiaa ei ole talousteoriaa

Julkaistu: , Päivitetty:

Kolumni
Jos meiltä moderneilta taloushistorioitsijoilta kysyy, miksi maailma on rahoituskriisin ja syvän taantuman kourissa, vastaamme että tämä on vain tuorein osa vastaavanlaisten kuplien, romahdusten, kriisien ja laskukausien pitkässä jatkumossa.
Kuplahistoria ulottuu ainakin 1800-luvun alkuun, ja kuplia oli niin vuosina 1825, 1870, 1890 ja 1929 kuin vuonna 2000:kin.

Jostain syystä omaisuuserien hinnat ajautuvat epätasapainoon ja nousevat kestämättömille tasoille. Joskus syynä on rahoitusalan yritysten surkea sisäinen valvonta, joka ylipalkitsee työntekijöitä riskinotosta. Toisinaan syynä ovat valtiontakaukset. Joskus taas syynä on yksinkertaisesti pitkään jatkunut hyvä onni, joka on kansoittanut markkinat epärealistisilla optimisteilla.

Sitten tulee romahdus, ja sen mukana riskinsietokyky romahtaa: kaikki näkevät, että rahoitusomaisuuksissa on valtavia realisoitumattomia tappioita, mutta kukaan ei tiedä, missä tappiot ovat. Romahduksen jälkeen raha pakenee turvallisina pidettyihin sijoituskohteisiin, ja rahan kiertonopeus hidastuu jyrkästi sijoittajien haaliessa käteistä. Rahan kiertonopeuden hidastuminen tuo mukanaan taantuman.

En väitä, että tämä on kaikkien taantumien malli. Väitän kuitenkin, että se on tämän taantuman malli, ja että olemme olleet tässä tilanteessa aiemminkin.  

Suuresta lomakaudesta
suureen ruostumiseen


Jos kriisin syytä kysyy modernilta makrotaloustieteilijältä – esimerkiksi Minnesotan yliopiston äärimmäisen fiksulta Narayana Kocherlakotalta –, hän sanoo, että ei hän tiedä ja että makrotalousmalleissa taloustaantumat liittyvät useisiin syihin.

Kocherlakotan mukaan näiden syiden takana on yleisimmin suuria muutoksia teknologian eturintamassa. Joidenkin taantumien takaa löytyy suuria sokkeja vapaa-ajan rajahyödyissä. Joissakin malleissa syynä ovat sokit arvonalennusten vauhdissa.

Kocherlakotan mukaan taantumat johtuvat joko teknologiaan tai organisaatioihin liittyvän tiedon unohtamisesta, suuresta lomakaudesta työntekijöiden kehittäessä äkkiä halun pitää ylimääräisiä lomia tai suuresta ruostumisesta, kun hapen ruostuttava vaikutus nopeutuu ja alentaa metalleista valmistettavien tavaroiden arvoa . . .

Nykyaikaiset makrotaloustieteilijät sanovat tosin myös, että kaikki nämä mallit tuntuvat heistä epäuskottavilta tarinoilta, joita ei sovi ottaa tosissaan. Kocherlakotankaan mukaan kukaan ei oikeasti usko niihin.

Tämä herättää minussa kaksi kysymystä. Ensinnäkin: onko todella niin, että kukaan ei usko näitä tarinoita?

Ainakin Arizonan valtionyliopiston Ed Prescott todella uskoo, että laajamittaiset taantumat ovat seurausta kokonaistuottavuutta tukevan teknologisen ja organisatorisen tietämyksen laajamittaisesta unohtamisesta. Yksi poikkeus on 1930-luvun suuri lama, joka Prescottin mukaan johtui siitä, että reaalipalkat nousivat liikaa – kiitos presidentti Herbert Hooverin erittäin työntekijä- ja ay-myönteisen politiikan.

Samaan tapaan Chicagon yliopiston Casey Mulligan näyttää todella uskovan, että isot pudotukset työllisyysasteessa on helpoin nähdä "suurina lomina" – ja hallituksen politiikan tuhoisina sivuvaikutuksina. Yksi tällainen sivuvaikutus on se, kun työntekijät irtisanoutuvat työpaikoistaan pystyäkseen tukiaisten avulla järjestämään itselleen aiempaa edullisemman asuntolainan. (Tiedän, minustakin tämä on uskomatonta.)

Teoria
kiteytyy historiasta


Toinen kysymys on, miksi makrotaloustieteilijöillä on niin erilainen käsitys tilanteesta kuin taloushistorioitsijoilla? Riippumatta siitä, ovatko he torjuneet tulkintamme ja käsityksemme tai vain jättäneet meidän ajatuksemme huomiotta, voi kysyä, miksi he eivät ole hyödyntäneet taloushistorioitsijoiden tuloksia.

Toinen kysymys on vielä häiritsevämpi kuin ensimmäinen. Talousteorian kun pitäisi painia taloushistorian kanssa. Teoria on kiteytynyttä historiaa – eikä se ei voi olla enempää.

Joku huomaa havainnollisen tapauksen tai jonkinlaisen säännönmukaisuuden ja sanoo: "Tämäpä kiinnostavaa, tästä kannattaa rakentaa malli." Ensivaiheen kiteytyksen jälkeen teoria tietenkin kehittyy omien lainalaisuuksiensa ja prosessiensa mukaisesti, mutta historian siemen on edelleen jäljellä.

Makrotaloustieteilijät
leirikouluun


Tämä ei tarkoita, että viimeisimmän sukupolven harjoittama makrotaloudellisten mallien rakentaminen olisi ollut turhaa.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että nykyaikaiset makrotaloustieteilijät on koottava yhteen ja lähetettävä vuodeksi alokasleirille, jossa oppia jakavat taloushistoriaan perehtyneet kersantit. Heidän pitää kuunnella muun muassa Barry Eichengreenin, Christy Romerin ja Ben Bernanken luennot 1930-luvun suuresta lamakaudesta.

Jos modernit makrotaloustieteilijät eivät löydä uudelleen historiaa – jos he eivät tajua, mistä heidän teoriansa ovat kiteytyneet – heidän ammattikuntansa surkastuu ja lopulta kuolee.

J. Bradford DeLong on Berkeleyn yliopiston kansantaloustieteen professori ja entinen Yhdysvaltain apulaisvaltiovarainministeri.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Pulloja palauttanut Timo huomasi kauppakuitissa yllättävän miinusmerkin – ”Emme ole nähneet tarvetta muuttaa käytäntöä”

    2. 2

      Yksi kuva kertoo: Näin Suomi verottaa olutta muihin EU-maihin verrattuna

    3. 3

      Älä maksa liikaa veroja! Juristin 7 vinkkiä: Näin voit voittaa tai hävitä jopa tuhansia euroja

    4. 4

      Oiva Toikan luovuudesta kumpusi kannattava bisnes – firma on takonut reipasta voittoa

    5. 5

      Asiantuntijan 10 vinkkiä: Näin saat luksusta mökille pienellä rahalla

    6. 6

      Stockmann: tulosvaroitus!

    7. 7

      Rakennusteollisuus: Asuntoja rakennetaan tuhansia vähemmän kuin viime vuonna

    8. 8

      Jan Hurrin kommentti: Öljyn hinta voi nousta entisestään – ja se on kelju uutinen

    9. 9

      Jouni lähetti 11 kirjettä Postin uusilla nopean toimituksen merkeillä – lopputulos hämmensi

    10. 10

      Vanhus osti kallista kotihoitoa ja jätti perilliset nuolemaan näppejään – lukijat: ”Ahneet sukulaiset tienatkoon itse omat rahansa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jouni lähetti 11 kirjettä Postin uusilla nopean toimituksen merkeillä – lopputulos hämmensi

    2. 2

      Älä maksa liikaa veroja! Juristin 7 vinkkiä: Näin voit voittaa tai hävitä jopa tuhansia euroja

    3. 3

      Stockmann: tulosvaroitus!

    4. 4

      Asiantuntijan 10 vinkkiä: Näin saat luksusta mökille pienellä rahalla

    5. 5

      Yksi kuva kertoo: Näin Suomi verottaa olutta muihin EU-maihin verrattuna

    6. 6

      Miljoonaomaisuuden menettänyt Jaakko Rytsölä myy nyt talouskasvatusta lapsille

    7. 7

      Suomi on suomalaiselle matkailijalle tyyris: tonnilla kotimaan reissulle vai viikoksi Kreikkaan?

    8. 8

      Pulloja palauttanut Timo huomasi kauppakuitissa yllättävän miinusmerkin – ”Emme ole nähneet tarvetta muuttaa käytäntöä”

    9. 9

      Raakaöljyn hinta ponnasi vuoden huippuun – Syynä Iranin pakotteiden tiukennus

    10. 10

      Jan Hurrin kommentti: Öljyn hinta voi nousta entisestään – ja se on kelju uutinen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jouni lähetti 11 kirjettä Postin uusilla nopean toimituksen merkeillä – lopputulos hämmensi

    2. 2

      Yrittäjä-Willem panee kivijalkakaupan kiinni, jos verottajan suunnitelma toteutuu – ”Ei olisi enää kannattavaa”

    3. 3

      Mökkikaupat viedään yhä useammin käräjille – ”Lahovaurioita etsitään kissojen ja koirien kanssa”

    4. 4

      Veroilmoituksen uudistuksessa monta pulmaa – ”Jos jättää ilmoituksen viime tippaan, voi olla ongelmissa”

    5. 5

      Bisnesenkeli Kim Väisänen ällistyi elinkelvottomasta firmasta: ”Rahaa oli poltettu 500 000 euroa ja liikevaihto 100 euroa”

    6. 6

      Älä maksa liikaa veroja! Juristin 7 vinkkiä: Näin voit voittaa tai hävitä jopa tuhansia euroja

    7. 7

      Suomi on suomalaiselle matkailijalle tyyris: tonnilla kotimaan reissulle vai viikoksi Kreikkaan?

    8. 8

      Uutuuskirja: Sarasvuo hiiltyi Nokian ”arrogantille keskijohdolle” – lähetti alatyylisen viestin

    9. 9

      Kylpyhuoneremontista repesi raju riita – taloyhtiön osakas jätti vastikkeet maksamatta 2 vuodeksi

    10. 10

      Reino ja Aino -tossuille on löytynyt uusi omistaja – tuotanto ei jää Lieksaan

    11. Näytä lisää