Herlin otti mallia mafiasta

Julkaistu: , Päivitetty:

Hissiyhtiö Koneen suuruuden luojan ihanteena oli mafia. Näin kerrotaan torstaina julkaistussa Pekka Herlinin elämäkerrassa. Herlinin mielestä perhe olisi pitänyt järjestää Kummisetä-kirjan tyyliin ja perheen ja yrityksen olla yhtä. Kirjasta piirtyy särmikäs ja raadollinen kuva yhdestä Suomen suurista teollisuusjohtajista.


Kone-yhtiön viestinnässä toimineen John Simonin kirjoittamassa Koneen ruhtinas -kirjassa käydään läpi varsin suorasukaisesti Pekka Herlinin elämän ylä- ja alamäet. Muun muassa perheenjäsenten ja Koneen johtajien haastatteluihin pohjaava kirja antaa Herlinistä hyvin ristiriitaisen kuvan.

Kieliasun viimeistelyn korkeatasoisuus panee olettamaan, että myös sisältö on viimeisen päälle tarkastettu ja asianosaisten hyväksymä. Viime kesän sieppausdraamaa Simon ei käsittele.

Kirjan hätkähdyttävintä antia ovat Herlinin lasten arviot isästään – lapset eivät suinkaan kohtele edesmennyttä isäänsä silkkihansikkain.

Toimittajanakin toiminut Niklas Herlin puhuu isästään käyttäen määrätietoisesti tämän etu- ja sukunimeä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Pekka Herlin, mä en tiedä, mitä ne arvot oli, mutta se ihaili kuitenkin yhteiskunnan ulkopuolelle asettautuneita, hän kertoo.

– Esimerkiksi tämä Mario Puzon Kummisetä-kirja, niin siitähän se innostui ihan hirveästi, että perhe pitäisi järjestää noin, ettei se ole missään tekemisissä yhteiskunnan kanssa . . . Se oli arvo, mitä se yritti opettaa meillekin, että yhteiskunnan ulkopuolella on parempi olla.

Koneen toimitusjohtana toiminut Gerhard Wendt toteaa, että Puzon luoman mafiapomon Michael Corleonen tapaan Pekka Herlinkään ei kyennyt tekemään selvää eroa perheen ja yrityksen välillä.

– Hänellähän oli sellainen käsitys omasta perheestään, että perhe sisäisesti oli rautaisen lojaali. Sitä hän ylläpiti ja paasasi ja kertoi kaikille. Kyllä hän samaisti perheen ja tämän yrityksen, Wendt sanoo.

"Hänellä oli
omat säännöt"


Koneen nousu pienestä kotimarkkinoilla toimivasta yrityksestä hissijättiläiseksi tapahtui Pekka Herlinin aikana. Hänen toimiessaan toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana 1964–2003 Kone kasvoi vajaan kahden tuhannen työntekijän yrityksestä yli 33 000 henkeä työllistäväksi, maan ensimmäiseksi globaalisti toimivaksi yritykseksi. Saavutus on melkoinen, kun ottaa huomioon, että vielä 1960-luvulla Suomessa ei ollut yhtään todella korkeaa rakennusta.

Koneen nousu on tuttu tarina lehtien taloussivuilta, mutta Pekka Herlinin hahmo pääsee John Simonin kirjassa ensi kerran kunnolla esiin.

Railakkaasti käyttäytyneelle Herlinille edes fyysinen voimankäyttö ei ollut vierasta.




– . . . jos lähti Pekan seurassa illalla juhlimaan, oli parasta olla valmis käsikähmään, Simon kirjoittaa Herlinin opiskelijakavereita lainaten.

Jo aikuistuttuaan Herlin joutui Maarianhaminassa viettämään yönsä putkassa, kun hän oli alkanut riidellä ruotsalaisen purjehtijan kanssa. Ruotsalaisen mielestä Herlin oli ahtanut veneensä laituriin turhan aggressiivisesti.

– Isä oli siihen aikaan vielä aika nuori ja vahva, 100-kiloinen äijä, joka oli harjoitellut joskus Elis Askin opetuksessa nyrkkeilyäkin. Löi kerran ja isku saatettiin "det här är mitt land" legendaarisella lausahduksella, ja se ruotsalainen meni kanveesiin heti, Antti Herlin kertoo kuulleensa isältään.

Herlinien maille erehtyneet salakalastajat saivat myös tilan isännän kädestä sen verran konkreettisesti, että Pekka Herlin sai oikeuden tuomioitakin pahoinpitelyistä.

– Hänellä oli omat säännöt, mitä itse saa tehdä ja mitä muut saa tehdä, Antti Herlin summaa.

Pekka Herlin muun muassa järjesteli koulutus- ja opiskelupaikkoja lapsilleen.

Jo 1954 Herliniä syytettiin rattijuopumuksesta, varomattomuudesta liikenteessä ja onnettomuuspaikalta luvatta poistumisesta hänen kolaroituaan Lohjan lähistöllä vastaan tulleen auton kanssa. Herlin puolustautui rattijuopumussyytettä vastaan vetoamalla siihen, että hänen puheensa saattoi kiihdyttävissä tilanteissa muistuttaa juopuneen puhetta, vaikka kyse oli puheviasta.

Oikeus uskoi toisen auton kuljettajaa ja matkustajaa ja määräsi Herlinille viiden kuukauden vankeusrangaistuksen.

Herlin suoritti rangaistuksensa työpalveluna osallistumalla Helsinki–Vantaan lentoaseman toisen kiitotien rakentamiseen. Neljän kuukauden palvelun jälkeen presidentti Urho Kekkonen armahti Herlinin.

Rikollisia
kumppaneita


– Pekan elämässä oli eräs omituinen toiminto. Hänellä oli sellaisia kumppaneita, jotka sitten osoittautuivat aika rikollisiksi, Kirsti-vaimo kertoo Koneen ruhtinaassa.

Näkyvin näistä kumppaneista oli Suomen ensimmäisiin talousrikollisiin kuulunut Tuomas Tapala, jonka bisneksiin Herlin osallistui rahoittajana. Herlin muun muassa osti Suomenlahden Kone -yrityksen, jonka konkurssista tuli 1970-luvun lopulla iso skandaali.

Apu-lehdessä kirjoitettiin tuolloin jopa, että konkurssiasiaa selvittelemään olisi puuhattu "100 000 markan palkkamurhaajaa" Italiasta. Oikeudenkäynnissä Herlin vapautettiin syytteistä.

John Simonin mukaan "on vaikea selvittää jälkikäteen, millaiselle moraaliselle kivijalalle Pekka liiketoimensa rakensi".

– Pekka kunnioitti lakia, mutta hän oli valmis kyllä käymään aika läheltä hakemaan vauhtia, mutta ei rikkomaan lakia. Paitsi jos laki oli väärä hänen mielestään! Jos lain kirjain on väärä, niin silloin sen yli voisi vähän poiketa. Mutta kyllä hän kunnioitti lakia noin muuten, Koneen juristi Klaus Cawén kertoo kirjassa.

Simonin mukaan Herlin hyödynsi niin verotuksen porsaanreiät kuin "harmaat alueetkin" saadakseen etua kilpailijoihin nähden.

Herlin toimi myös politiikan kulisseissa yrityksensä asiaa ajaakseen. 1980-luvun alussa hän yritti saada Kekkosen seuraajaksi Ahti Karjalaisen. Herlin, Nokian Kari Kairamo ja Wärtsilän Tankmar Horn ajoivat Karjalaista presidentiksi, koska he ajattelivat Karjalaisen pystyvän parhaiten turvaamaan heille kultasuoneksi osoittautuneen kaupan Neuvostoliiton kanssa.

Teollisuuskolmikko tuki Karjalaista, vaikka tämä oli vakavasti alkoholisoitunut.

– Koskaan ennen tai koskaan sen jälkeen eivät Suomessa muutamat yritysjohtajat . . . ole niin suoranaisesti, niin avoimesti ja niin itsekkäästi puuttuneet keskinäiseen valtakunnan politiikkaan kuin silloin, Uuden Suomen päätoimittajana ja myöhemmin teollisuuden etujärjestön johtajana toiminut Johannes Koroma kertoo.

Alkoholi pahensi
mielenterveysongelmia


Pekka Herlinin lasten mukaan heidän isänsä kärsi niin skitsofreniasta, paranoiasta ja maanis-depressiivisyydestä kuin narsistisesta persoonallisuushäiriöstäkin. Pitkälle edennyt alkoholismi pahensi tilannetta entisestään. Herlinien perheessä lapset joutuivat enemmän hoivaamaan isäänsä kuin toisinpäin.

Pekka Herlinin hellimä kuva "sisäisesti rautaisen lojaalista" perheestä mureni lopullisesti, kun hän yritti löytää seuraajaa työlleen. Yksikään lapsista ei tuntunut halukkaalta astumaan isänsä saappaisiin.

Sitten Pekka Herlin teki (vanhimman) poikansa Antin kanssa erikoisen liikkeen. Pekka ja hänen vaimonsa olivat tehneet viisi vuotta aiemmin testamentin, jossa heidän omaisuutensa jaettiin tasan viiden lapsen kanssa. Syyskuussa 1995 lakimies teki uuden testamentin, jossa kahden omistusyhtiön, Security Tradingin ja Holding Manutasin, kautta määräysvalta Koneessa testamentattiin Antille.

Muille lapsille asiasta ei kerrottu mitään. Antin valta betonoitiin toisella salaisella operaatiolla: äänivaltaiset A-osakkeet siirrettiin lahjoituksella Antille.

Asia paljastui Antin sisaruksille vasta juuri ennen Security Tradingin yhtiökokousta: osakasluettelo oli joka tapauksessa tulossa julkiseksi, joten Antti ilmoitti muille ottaneensa vallan.

– Mä sanoin, että tämä on täysin sopimatonta ja sietämätöntä . . . Ehkä ne ajatteli, että tämä annetaan joskus anteeksi. Mä haluaisin, mutta kun mä en pysty, Niklas Herlin sanoo Koneen ruhtinaassa.

Security Tradingin toimitusjohtajana toiminut Ilkka Herlin ajautui yhtiökokouksessa riitaan isänsä kanssa. Pekka Herlin ajoi Ilkan ulos, eivätkä he sen jälkeen olleet puheväleissä.

Ilkka Herlin erosi Koneen hallituksesta, ja hän teki Niklaksen ja Ilonan kanssa suunnitelman isän ja Antin hankkeen paljastamiseksi. He tekivät tarkoituksella epäselvän tiedotteen, joka herätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia. Tiedotteesta syntyikin metakka, ja muutaman päivän päästä omaisuuden siirto Antille oli pakko julkistaa.

Omaisuus jakoon
valtion avulla


Pekka Herlinin muut lapset eivät kuitenkaan lopulta jääneet tyhjän päälle. Hieman ennen Pekka Herlinin kuolemaa Antin johtama Kone osti konepajayhtiö Partekin, jonka suurin omistaja oli siihen asti ollut Suomen valtio.

Melkein Koneen kokoisen Partekin oston logiikka selvisi pian.

Antti Herlin myi halvalla saamastaan Partekista epäolennaiset osat pois ja yhdisti Partekin lastinkäsittelytoiminnot Koneeseen. Sitten hän jakoi Koneen kahtia: vanhaksi Koneeksi ja lastinkäsittelytoiminnot sisältäväksi Cargoteciksi. Antti piti itsellään määräysvallan Koneessa, kun taas Ilkka, Niklas ja Ilona pääsivät Cargotecin pääosakkaiksi. Viides sisar Hanna oli jättänyt Herlinien yrityskuviot jo aiemmin muille sisaruksille.

– Security Trading piti jakaa. Mutta kun siinä oli vaan Koneen osakkeita, niin sitä ei voinut jakaa sukupolvenvaihdosmielessä, vaan sinne piti saada jonkun toisen firman osakkeita. Muuten se olisi tarvinnut purkaa, se yhtiö, ja maksaa siitä verot, Ilkka Herlin selittää.

John Simon: Koneen ruhtinas – Pekka Herlinin elämä. 416 sivua. Otava 2009.

Lapset Pekka Herlinistä:

– Hänen persoonallisuutensa ydin oli täydellinen kyvyttömyys empatiaan. Hän oli sillä tavalla sensitiivinen, että oli äärimmäisen taitava näkemään ihmisessä, mitä tämä odottaa. Hän osasi lukea ihmisiä, mutta ei sitä varten, että vastaisi heidän tarpeisiinsa, vaan että saisi heidätkin oman kuvionsa osaksi. (Hanna Nurminen, os. Herlin)

– Tuo ylivertainen pelimies ajoi minutkin joskus puun ja kuoren väliin. (Antti Herlin)

– Isä kertoi, että 1956 yleislakon aikana hän joutui kuplavolkkarillaan mielenosoituskulkueen keskelle. Mielenosoittajat olivat suht aggressiivisia, ja joku huusi faijalle, että "mitä poika teet kun bensa loppuu?". Vastaus oli kuulemma ollut, että "loppuu sulta puuro ennenkuin multa bensa." (Ilkka Herlin)

– Kone Osakeyhtiö oli kuitenkin, näin jälkikäteen on tullut todistettua, paljon tärkeämpi kuin lapset. Vaikka faija sanoi, että lapset oli hänelle tärkeitä, niin Kone Osakeyhtiö oli vielä tärkeämpi. (Niklas Herlin)

– Kun isä tuli kotiin, hän muuttui pieneksi lapseksi, jota meidän piti hoitaa . . . ihmiset ehkä sai semmoisen kuvan, että tässä on tämmöinen myyttinen, voimakas ihminen, joka pystyy kaiken hoitamaan. Hän sitten romahti täysin lapsen tasolle kotona. (Ilona Herlin)

(Lähde: Koneen ruhtinas – Pekka Herlinin elämä)

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    2. 2

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    3. 3

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    4. 4

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    5. 5

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    6. 6

      Syyttäjä: Purkualan yritys pilasi ympäristöä varastoimalla tuhansia tonneja jätettä ilman lupaa

    7. 7

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    8. 8

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    9. 9

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    10. 10

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    2. 2

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    3. 3

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    4. 4

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    5. 5

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    6. 6

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    7. 7

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    8. 8

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    9. 9

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    10. 10

      Kokenut asianajaja antaa neuvon, jolla välttää perintöriidat ja mahdollisesti säästää sievoisesti rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    5. 5

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    9. 9

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    10. 10

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    11. Näytä lisää