Talouskaaos eteni kriisistä kriisiin

Julkaistu: , Päivitetty:

Pankkeja kurittanut rahoituskriisi kärjistyi vuosi sitten, kun suuri yhdysvaltalaispankki Lehman Brothers kaatui. Lehman Brothers ei jäänyt talouskaaoksen ainoaksi uhriksi, ja uusia menetyksiä tulee vielä pitkään. Lue, miten suuret pankit onnistuivat melkein tuhoamaan maailman talouden.


Talousmaailmaa mullistava kaaos on edennyt luottokriisistä rahoituskriisin kautta talouskriisiin. Kriisi on heilutellut niin jättipankkeja kuin kokonaisia maitakin. Kaaoksen taustalla ovat muun muassa nopeat muutokset korkotasossa ja varsinkin Yhdysvalloissa kehitetyt uudenlaiset rahoitustuotteet.

Vuosikymmeniin pahimman talouskriisin yksi tärkeimmistä siemenistä kylvettiin, kun Yhdysvaltain keskuspankki vuonna 2001 ryhtyi nopeasti alentamaan korkotasoa pönkittääkseen teknokuplan jälkeen jyrkkään alamäkeen suistuneita pörssikursseja ja taantumaan vajonnutta taloutta.

Syyskuun terrori-isku New Yorkiin ja Washingtoniin lietsoi entisestään pelkoja talousvaikeuksista. Keskuspankki alensi kolmessa vuodessa ohjauskorkonsa 6,5 prosentista yhteen prosenttiin.

Alentunut korkotaso teki asuntolainoista aiempaa edullisempia. Yhä useampi yhdysvaltalainen sai asuntolainan, ja asuntojen kysynnän kasvaessa niiden hinnat alkoivat ripeästi nousta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Asuntolainoista tuli
finanssitalouden dynamo


Pankit olivat Yhdysvalloissa alkaneet myöntää asuntolainoja yhä heppoisemmin perustein. Asuntolainoista oli tullut 2000-luvun alkuvuosina pankeille ja muille rahoitusalan yrityksille dynamo, joka tahkosi kaikille takuuvarmoilta näyttäneitä voittoja.

Tämän kehityksen taustalla oli jo 1970-luvulla keksitty menetelmä paketoida useita pankin myöntämiä asuntolainoja yhteen ja myydä ne sijoittajille. Idean alkuperäinen tarkoitus oli hyvä: asuntolainojen niputtaminen yhteen ja myyminen eteenpäin eläkerahastoille, vipurahastoille ja muille sijoittajille kevensi lainoja myöntäneiden pankkien riskejä.

Pankit saattoivat näin myöntää enemmän asuntolainoja kuin siinä tapauksessa, että ne olisivat kantaneet lainojen riskit itse.

1980-luvulla tällaisiin asuntovakuudellisiin arvopapereihin lisättiin ominaisuus, joka lopulta melkein tuhosi maailman rahoitusjärjestelmän. Arvopapereihin alettiin rakentaa erilaisia riskitasoja erilaisia sijoittajia varten: mitä korkeampaa tuottoa sijoittaja halusi, sen suuremman riskin se otti siitä, että se ei saisi rahojaan koskaan takaisin.

Asuntolainavakuudellinen arvopaperi saatettiin jakaa esimerkiksi niin, että lainaottajien kuukausittain maksamista koroista ja lainanlyhennyksistä maksettiin ensin korot ja pääomanlyhennys 60 prosentille sijoittajista. Näille ykköstason sijoittajille maksettiin alempaa korkoa kuin muiden tasojen sijoittajille. Toisaalta ykköstason alapuolella sijoittajille alettiin maksaa vasta sitten, kun ykköstaso oli saanut osuutensa.

Kaikkein alimmalla – ja riskialtteimmalla – tasolla sijoittajat saivat kaksi kolme prosenttiyksikköä parempaa korkoa kuin muut. Nämä sijoittajat saivat kuitenkin sijoitukselleen tuottoa vasta viimeisenä: jos asuntolainanottajat saivat maksettua vain osan lainanhoitomaksuistaan, ne jäivät nuolemaan näppejään.

Villitys levisi
kaikenlaisiin luottoihin


Aluksi kaikki meni hyvin. Pankit pystyivät myöntämään yhä enemmän asuntolainoja, koska lainojen paketointi ja myynti eteenpäin tarkoitti, että lainat eivät jääneet rasittamaan niiden omaa pääomaa. Suuret rahastot ja muut sijoittajat taas ostivat asuntolainoihin sidottuja arvopapereita ilomielin, koska ne näyttivät tuottoisilta ja vähäriskisiltä sijoituskohteilta.

Pian villitys levisi asuntolainoista esimerkiksi liikekiinteistöluottoihin, luottokorttiluottoihin ja opintolainoihin. Investointipankit ja liikepankit paketoivat kaiken mahdollisen ja myivät nämä CDO-paketit (collateralized debt obligations) eteenpäin vipurahastoille ja muille sellaisille sijoittajille, jotka toimivat pääosin viranomaisten sääntelyn ulkopuolella.

Pankit ja muut sijoittajat alkoivat lainata rahaa lyhytaikaisilla yritystodistuksilla ja sijoittaa saamansa rahat pitkäkestoisiin CDO-paketteihin.

Jeff Madrick kirjoitti The New York Review of Books -lehdessä sijoittajien ottaneen vastuuttoman riskin, kun ne eivät ottaneet huomioon korkojen muutoksen mahdollisuutta: sijoittajien varainhankinta oli kiinni lyhyessä rahassa, jonka hinta (korko) saattoi nousta, kun taas niiden tuotot olivat kiinni pitkäkestoisissa, kiinteäkorkoisissa arvopapereissa.

Korttitalo
kaatuu

Sitten korkotaso alkoi nousta, ja CDO-korttitalo alkoi kaatua. Etenkin asuntolainapakettien korkean koron ja kovan tuoton päähän sijoittaneet alkoivat menettää sijoituksiaan, joita alettiin kutsua myrkyllisiksi (toxic waste).

Luhistumista nopeutti se, että pankit olivat ryhtyneet myöntämään lainoja sellaisille asiakkaille, joilla ei oikeasti ollut toivoakaan selviytyä asuntolainoistaan (tällaisia luottoja kutsutaan subprime-luotoiksi).

Nyttemmin tuntuu uskomattomalta, että pankit olivat keksineet koronnousuautomaatin vauhdittamaan asuntolainabisnestään.

Uudenlaisten asuntolainojen ideana oli, että lainanottaja maksaa kaksi ensimmäistä vuotta alhaista, noin kolmen prosentin korkoa, mutta sitten korko nousee huomattavasti. Yhdysvalloissa on sittemmin paljastunut, että tällaisia lainoja myönnettiin myös sellaisille asiakkaille, jotka eivät ymmärtäneet koron nousevan vääjäämättä kahden vuoden kuluttua.

Vuoden 2007 aikana entistä useampi asuntolainanottaja ei enää selvinnyt lainansa lyhennyksistä ja koroista. Asuntojen hinnat olivat kääntyneet laskuun jo hieman aiemmin, ja CDO-arvopapereiden hinnat markkinoilla alkoivat pudota.

Suuret sijoittajat yrittivät päästä eroon CDO-papereistaan, mutta niin monet muutkin sijoittajat olivat vaikeuksissa omien CDO-sijoitustensa kanssa, että ostajia oli vaikea löytää.

CDS:t vauhdittivat
CDO-romahdusta





Ensimmäinen CDO-villityksen iso uhri oli sijoituspankki Bear Stearns. Pankin kaksi suurta vipurahastoa tuottivat CDO-sijoituksillaan niin valtavat tappiot, että pankki oli myytävä toiselle yhdysvaltalaispankille JP Morganille.

Bear Stearnsin romahdus oli ensimmäinen vakava merkki siitä, että jotain oli vinossa. Päättäjät niin Yhdysvalloissa kuin muuallakaan eivät silti vielä tajunneet, miten isosta asiasta oli kyse.

CDO-romahduksen ohella finanssimarkkinoiden alamäkeä vauhditti toinenkin rahoitusinnovaatio. Pankit olivat luoneet 1990-luvulla uudenlaisen vakuutustuotteen, CDS:n (credit default swap). Monimutkaisiin johdannaisiin perustuvien luottotappiovakuutuksien ideana oli tarjota sijoittajille suojaa siltä varalta, että esimerkiksi niiden CDO-papereista tulisi arvottomia.

CDS:t olivat entisestään kiihdyttäneet CDO-kuplaa, koska ne näyttivät turvaavan hyvin CDO-sijoitukset. Kun CDO-sijoitukset alkoivat kaatua, CDS:ien liikkeeseen laskijat joutuivat vaikeuksiin. Yhdysvaltain liittovaltion syliin kaatunut vakuutusjätti AIG toimi aktiivisesti juuri CDS-markkinoilla.

Jälkikäteen on vaikea ymmärtää, miten kaaos pääsi yllättämään koko maailman. Pelkkä vilkaisu tapahtumiin reilulta kahdelta ja puolelta viime vuodelta paljastaa, että kriisin merkit olivat selvät jo kauan sitten.

Silti niin poliitikot, pankkiirit ja ekonomistit kuin taloustoimittajatkin nukkuivat Ruususen unta, kun maailma ympärillä alkoi luhistua.


Vuosi 2007

2.4. Suuri yhdysvaltalainen asuntolainoittaja New Century Financial hakeutuu velkasaneeraukseen. Talousuutisiin pesiytyy uusi sana: subprime, jolla tarkoitetaan heikon luottokelpoisuuden omaaville asiakkaille myönnettyjä lainoja. New Century on toistaiseksi suurin lainoittaja, joka kaatuu, kun sen asiakkaat eivät enää selviä asuntolainojensa koroista ja lyhennyksistä. Pankki myy osan subprime-lainoistaan muille pankeille.

11.7. Luottoluokittaja Standard & Poor's asettaa tarkkailulistalle 612 subprime-asuntoluottojen varaan rakennettua arvopaperia.
 
17.7. Kaksi investointipankki Bear Stearnsin omistamaa vipurahastoa kaatuu. Ne olivat sijoittaneet paljon varoja subprime-markkinoille. Rahastojen sijoitusten arvo on pudonnut puolessa vuodessa puolestatoista miljardista dollarista lähes nollaan.

19.7. Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Ben Bernanke sanoo, että subprime-kriisi voi maksaa jopa sata miljardia dollaria.

7.8. Yhdysvaltain keskuspankki päättää pitää ohjauskorkonsa 5,25 prosentissa.

9.8. Rahoitusmaailma alkaa kunnolla havahtua tilanteen vakavuuteen, kun ranskalainen investointipankki BNP Paribas kertoo vaikeuksistaan. BNP ilmoittaa, että sijoittajat eivät voi nostaa rahojaan kahdesta pankin rahastosta, koska rahastojen varojen arviointi on mahdotonta markkinoiden "likviditeetin täydellisen katoamisen" seurauksena. Pankkien epäluottamus toisiaan kohtaan on kasvanut. Luoton hinta markkinoilla alkaa nousta.

9.8. Euroalueen keskuspankki EKP pumppaa markkinoille 95 miljardia euroa kohentaakseen rahamarkkinoiden likviditeettiä.

14.9. Valtiovarainministeriö valtuuttaa Englannin keskuspankin antamaan hätärahoitusta Northern Rock -pankille. Markkinarahoituksella (eikä säästäjien talletusten avulla) asuntolainoja rahoittanut Northern Rock on joutunut vaikeuksiin, kun se ei enää saa rahaa markkinoilta. Seuraavana päivänä huolestuneet tallettajat alkavat nostaa säästöjään pankista.

18.9. Yhdysvaltain keskuspankki alentaa markkinakorkojen tasoon vaikuttavaa ohjauskorkoaan ensimmäisen kerran neljään vuoteen, 5,25 prosentista 4,75 prosenttiin. Pankki perustelee koronalennusta sillä, että luottokriisi uhkaa heikentää talouskasvua. Pankki jatkaa alennuksia niin, että loppuvuodesta 2008 korko on lähellä nollaa.

19.9. Englannin keskuspankki ilmoittaa takaavansa kaikki pankkitalletukset.

1.10. Sveitsiläiset pankit UBS ja Credit Suisse sekä yhdysvaltalainen Citigroup ilmoittavat miljardien eurojen tappioista subprime-markkinoilla.

17.10. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen puhuu eduskunnan talousvaliokunnassa: – Kaiken kaikkiaan eurooppalaisten pankkien suora osallistuminen Yhdysvaltain subprime-lainamarkkinoille on ollut vähäistä ja siksi suorat tappiot sieltä tulevat olemaan rajallisia.

6.12. Yhdysvaltain presidentti George Bush ilmoittaa suunnitelmasta, joilla yritetään tukea asuntomarkkinoita. Subprime-koroilla asuntolainoja ottaneiden korot jäädytetään viideksi vuodeksi nykytasolleen. Bush vakuuttaa, että Yhdysvaltain talous on perusteiltaan kunnossa: – Talous on vahva, joustava ja riittävän dynaaminen kestääkseen tämän myrskyn.

12.12. EKP sekä Yhdysvaltain, Britannian, Kanadan ja Sveitsin keskuspankit muodostavat ennennäkemättömän yhteisrintaman ja ilmoittavat yhteistuumin myöntävänsä pankeille luottoja yli sadan miljardin dollarin arvosta alentaakseen korkotasoa ja saadakseen pankit jälleen myöntämään luottoa toisilleen.

Vuosi 2008

9.1. Maailmanpankki ennustaa maailman talouskasvun hidastuvan vuonna 2008 luottokriisin seurauksena 3,3 prosenttiin edellisvuoden 3,6 prosentista.

21.1. Osakekurssit putoavat ympäri maailman 5–7 prosenttia eli jyrkimmin sitten syyskuun yhdennentoista 2001 sijoittajien pelätessä, että taantuma uhkaa Yhdysvaltoja. Sijoittajat eivät usko, että Yhdysvaltain hallituksen edellisviikolla julkistama 145 miljardin dollarin arvoinen elvytyspaketti riittäisi vakauttamaan tilanteen.

22.1. Yhdysvaltain keskuspankki alentaa ohjauskorkoaan 4,25 prosentista 3,5 prosenttiin. Alennus on suurin 25 vuoteen.

10.2. Seitsemän rikkaimman maan G7-ryhmä arvioi, että Yhdysvaltain subprime-markkinoiden romahduksen aiheuttamat tappiot voivat nousta maailmanlaajuisesti neljäänsataan miljardiin dollariin.

17.2. Britannian hallitus kansallistaa Northern Rock -pankin.

17.3. JPMorgan Chase ilmoittaa ostavansa Wall Streetin viidenneksi suurimman investointipankin Bear Stearnsin, joka on suistunut vaikeuksiin subprime-lainojen takia. Yhdysvaltain keskuspankki tukee Bear Stearnsin pelastamista kolmenkymmenen miljardin dollarin lainalla. Bear Stearnsin markkina-arvo on pudonnut vuodessa 18 miljardista dollarista 240 miljoonaan dollariin. Keskuspankki ilmoittaa alentavansa ohjauskorkoaan 3,25 prosenttiin.




8.4. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF varoittaa, että luottokriisi saattaa aiheuttaa yli tuhannen miljardin dollarin tappiot. IMF sanoo, että rahamarkkinoilla toimivat yritykset ovat "kollektiivisesti epäonnistuneet" riskinarvioinnissaan. Rahaston mukaan luottokriisin vaikutukset ovat "laajemmat ja syvemmät" kuin aiempina laskukausina rahamarkkinoiden velkaantuneisuuden ja arvopaperistumisen seurauksena.

13.7. Yhdysvaltain hallitus ilmoittaa toimista asuntolainajättien Freddie Macin ja Fannie Maen pelastamiseksi. Valtio lupaa niille keskuspankkirahoitusta ja lisää takuita. Puolet yhdysvaltalaisten ottamista asuntolainoista on Freddien tai Fannien takaamia tai niiden pankeilta ostamia.

7.9. Yhdysvaltain valtiovarainministeriö ottaa asuntoluottojätit Freddie Macin ja Fannie Maen haltuunsa sen jälkeen, kun yhtiöiden osakekurssit ovat pudonneet rajusti.

14.9. Helvetti pääsee irti. Yhdysvaltain neljänneksi suurin investointipankki Lehman Brothers on joutunut ylipääsemättömiin ongelmiin. Pankille yritetään turhaan löytää ostajaa, eikä hallitus halua tulla pankin avuksi. Bank of America ostaa toisen suuren investointipankin, Merrill Lynchin, 50 miljardilla dollarilla. Paniikki valtaa markkinat, ja osakekurssit putoavat kaikkialla maailmassa.

15.9. Lehman Brothers hakeutuu velkasaneeraukseen.

16.9. Yhdysvallat pelastaa maan suurimman vakuutusyhtiön American International Groupin. Valtio lainaa AIG:lle 85 miljardia dollaria ja saa vastineeksi enemmistön yhtiön osakkeista.

16.9. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) puhuu eduskunnassa: – Taloutemme pohja on oikeiden arvovalintojen seurauksena erinomaisessa kunnossa kestämään vaikeampia aikoja . . . Mihinkään äkkinäisiin korjausliikkeisiin meillä ei ole tarvetta.

18.9. Yhdysvaltain valtiovarainministeri Henry Paulson julkistaa ehdotuksen 700 miljardin dollarin avoimesta valtakirjasta, jolla ministeriö ostaisi ongelmaluottoja maan pankeilta.

21.9. Yhdysvaltain keskuspankki hyväksyy Goldman Sachsin ja Morgan Stanleyn anomukset muuttua hyvin vapaasti toimivista investointipankeista tavallisiksi pankeiksi.

22.9. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) kirjoittaa kokoomuksen verkkosivustolla: – 90-luvun taitteessa asuntojen hintakehitys teki ennätysmäisen piikin, josta myös pudottiin rivakasti alas. Nytkin hinnat ovat nousseet vauhdilla, mutta silti huomattavasti maltillisemmin kuin tuona aikana. Laman alla yritykset olivat velkaantuneita. Nyt yritysten taseet ovat kunnossa ja yrityksissä on varauduttu heikompiinkin aikoihin. Laman aikaan tilannetta heikensi myös Neuvostoliiton romahtaminen. Näistä syistä johtuen Suomeen iski massatyöttömyys, jollaista nyt ei ole näköpiirissä. Pikemminkin puhutaan työvoimapulasta.

25.9. Viranomaiset sulkevat Washington Mutual -pankin ja myyvät sen varallisuuden JPMorganille 1,9 miljardilla dollarilla. Reilussa viikossa tallettajat ovat nostaneet WaMusta talletuksia 16,7 miljardin dollarin arvosta. Iso osa pankin asuntolaina-asiakkaista ei ole selvinnyt lainamaksuistaan.

28.9. Hollanti, Belgia ja Luxemburg ilmoittavat sijoittavansa 11,2 miljardia euroa Fortisiin pelastaakseen pankki- ja vakuutusjätin.

29.9. Yhdysvaltain suurin pankki Citigroup ostaa maan neljänneksi suurimman pankin Wachovian. Liittovaltio lupaa ottaa vastuulleen osan Wachovian tappioista. Kongressin edustajainhuone kaataa republikaanien äänillä 700 miljardin dollarin roskalainaesityksen, vaikka republikaanipresidentti George Bush vetoaa voimakkaasti lain puolesta. Pörssikurssit putoavat Wall Streetilla seitsemän prosenttia.

29.9. Islannin hallitus ilmoittaa, että valtio ostaa 600 miljoonalla eurolla 75 prosenttia Glitnir-pankista. Kaupthing-pankki sanoo, että se ei tukea tarvitse.

30.9. Belgian, Luxemburgin ja Ranskan valtiot ilmoittavat miljardituesta Dexia-pankille.

30.9. Irlanti ilmoittaa takaavansa kaikki pankkitalletukset kahden vuoden ajan.

3.10. Yhdysvaltain kongressin edustajainhuone hyväksyy uusitun roskalainalain sen jälkeen, kun siihen oli senaatissa lisätty noin 100 miljardin dollarin edestä veronkevennyksiä.

5.10. Tallettajapaniikkia pelkäävä Saksa ilmoittaa takaavansa kaikki yksityishenkilöiden pankkitalletukset. Tanska ja Itävalta seuraavat heti Euroopan suurimman talouden esimerkkiä.

6.10. Saksan valtio ja pankit pelastavat Hypo Real Estate -pankin 50 miljardilla eurolla.

7.10. EU-maat suosittavat, että jäsenmaat nostavat talletussuojan 50 000 euroon ainakin vuoden ajaksi. Osa jäsenmaista nostaa talletussuojan 100 000 euroon.

7.10. Islannin toiseksi suurin pankki, Landsbanki, otetaan valtion haltuun.

8.10. Britannian hallitus ilmoittaa ostavansa pankkien osakkeita pelastaakseen pankit romahdukselta. Maailman tärkeimpien keskuspankkien liittouma laskee yhtenä rintamana ohjauskorkojaan puoli prosenttiyksikköä.

9.10. Islannin suurin pankki Kaupthing otetaan valtion haltuun.

12.10. Euromaat päättävät kokouksessaan, että ne eivät päästä isoja pankkeja kaatumaan. Euromaat yrittävät avata luottomarkkinoille syntynyttä lukkoa takaamalla pankkien väliset lainat seuraavan vuoden loppuun saakka. Euromaat saavat myös luvan pankkien osittaiseen kansallistamiseen. Seuraavan vuoden syyskuussa valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoo, että "totaalikatastrofi" oli kokouksen aikaan enää muutaman päivän päässä.

13.10. Britannia kansallistaa osittain suurpankit Royal Bank of Scotlandin, Lloyds TBS:n ja HBOS:n sijoittamalla niihin yhteensä 37 miljardia puntaa.

13.10. Saksa julkistaa 400 miljardin ja Ranska 320 miljardin euron ohjelman pankkien tukemiseksi.

14.10. Yhdysvaltain valtiovarainministeriö ilmoittaa sijoittavansa jopa 250 miljardia dollaria pankkien osakkeisiin pelastaakseen pankit. Rahat otetaan 700 miljardin dollarin roskalainapaketista (Troubled Asset Relief Program, TARP). Sijoitusten ja valtion lainatakuiden tarkoituksena on saada pankit jälleen lainaamaan, mutta seuraavina kuukausina pankit käyttävät avun mieluummin taseidensa vahvistamiseen kuin lainahanojen avaamiseen.

16.10. Sveitsi pumppaa kuusi miljardia frangia UBS-pankkiin.

24.10. Öljynviejämaiden järjestö Opec päättää supistaa tuotantoaan pysäyttääkseen hintojen laskun. Raakaöljyn markkinahinta on puolittunut kesän jälkeen maailmantalouden jäähtymisen seurauksena.

29.10. Yhdysvaltain keskuspankki alentaa ohjauskorkoaan puoli prosenttiyksikköä yhteen prosenttiin eli samalle tasolle kuin 2003–2004, jolloin pankki yritti piristää talouskasvua internet-kuplan puhkeamisen jälkeen.

4.11. Demokraattipuolueen ehdokas Barack Obama voittaa Yhdysvaltain presidentinvaalit äänestäjien tulkitessa, että hänellä on paremmat edellytykset hoitaa talouskriisi kuin republikaanien John McCainilla.

6.11. EKP alentaa ohjauskorkoaan puoli prosenttiyksikköä 3,25 prosenttiin. Englannin keskuspankki alentaa korkoaan peräti puolitoista prosenttiyksikköä kolmeen prosenttiin eli alimmilleen sitten vuoden 1954.

10.11. Ruotsalainen Carnegie-pankki kaatuu valtion syliin.

12.11. Yhdysvaltain valtiovarainministeriö ilmoittaa, että 700 miljardin dollarin pelastuspakettia ei käytetäkään ostamaan roskalainoja pankeilta. Sen sijaan rahat aiotaan käyttää jatkossakin pankkien pääomittamiseen niiden osakkeita ostamalla. Ministeri Henry Paulson sanoo, että pelastuspaketti on "selvästi auttanut tasapainottamaan" rahoitussektoria.

14.11. EU ilmoittaa euroalueen olevan virallisesti taantumassa: tuotanto on supistunut heinä–syyskuussa 0,2 prosenttia sen jälkeen, kun se on huhti–kesäkuussa alentunut jo 0,2 prosenttia.

15.11. G20-ryhmän johtajat sopivat Washingtonissa tiukentavansa pankkien ja luottoluokitusyritysten toimintaa.

18.11. Yhdysvaltain kolmen suuren autonvalmistajan – General Motorsin, Fordin ja Chryslerin – ylin johto pyytää kongressilta 25 miljardin dollarin edestä lainoja pankkien pelastuspaketista selvitäkseen myynnin pahimmasta romahduksesta viiteentoista vuoteen.

20.11. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF päättää antaa 2,1 miljardin dollarin luoton Islannille "luottamuksen palauttamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi". Päätöksen jälkeen Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska ilmoittavat lainaavansa Islannille 2,5 miljardia dollaria.

23.11. Yhdysvaltain keskuspankki ilmoittaa sijoittavansa Citigroupiin kaksikymmentä miljardia dollaria. Lisäksi valtio takaa 306 miljardin dollarin edestä pankin myöntämiä lainoja.

25.11. Yhdysvaltain keskuspankki ilmoittaa tukevansa luottomarkkinoita 600 miljardin dollarin arvoisella paketilla.

26.11. EU-komissio esittelee 200 miljardin euron arvoisen elvytyspaketin, josta jäsenmaat maksavat 170 ja unioni 30 miljardia euroa.

1.12. Muitakin tilastoja kuin pelkkää bruttokansantuotetta käyttävä National Bureau of Economic Research ilmoittaa, että Yhdysvallat on todellisuudessa ollut taantumassa jo joulukuusta 2007 alkaen.

4.12. EKP alentaa ohjauskorkoaan ennätykselliset 0,75 prosenttiyksikköä 2,5 prosenttiin. Ruotsin keskuspankki puolestaan alentaa korkoaan 1,75 prosenttiyksikköä tasan kahteen prosenttiin.

12.12. Yhdysvaltalaisen Nasdaq-pörssin entinen pomo Bernard Madoff pidätetään epäiltynä 50 miljardin dollarin sijoitushuijauksesta.

16.12. Yhdysvaltain keskuspankki alentaa ohjauskorkonsa yhdestä prosentista poikkeukselliselle 0–0,25 prosentin vaihteluvälille. Pankki ilmoittaa käyttävänsä "kaikkia käytettävissä olevia keinoja edistääkseen paluuta kestävään talouskasvuun". Keinoja ovat mm. asuntoluottoihin sidottujen velkakirjojen, pitkäkestoisten valtion velkakirjojen ja yrityslainojen ostot. Käytännössä keskuspankin ilmoitus merkitsee, että se on valmis painamaan rahaa niin paljon kuin tarvitaan taantuman tasoittamiseksi ja luottomarkkinoiden käynnistämiseksi.

19.12. Presidentti George Bush ilmoittaa valtion antavan General Motorsille ja Chryslerille miljardilainat estääkseen yhtiöitä kaatumasta.

31.12. Pörssikurssit ovat vuoden aikana pudonneet Lontoossa keskimäärin 31, Frankfurtissa 40 ja Pariisissa 43 prosenttia. Helsingissä pudotusta kirjattiin peräti 53 prosenttia.

Vuosi 2009

8.1. Englannin keskuspankki alentaa ohjauskorkonsa 1,5 prosenttiin eli alimmilleen pankin 315-vuotisen historian aikana.

13.1. Saksan hallitus julkistaa viidenkymmenen miljardin euron arvoisen elvytyspaketin.

15.1. EKP alentaa ohjauskorkoaan puoli prosenttiyksikköä kahteen prosenttiin.

15.1. Irlanti kansallistaa Anglo Irish Bankin.

18.1. The New York Times -lehti kertoo, että yhdysvaltalaiset pankit eivät ole ryhtyneet myöntämään lainoja kuluttajille tai asunnonostajille, vaikka TARP-rahoja on myönnetty mm. pankeille yhteensä jo 350 miljardin dollarin edestä.

19.1. Royal Bank of Scotland arvioi, että se teki 2008 tappiota jopa 28 miljardia puntaa. Lopullinen tappioluku on 24,1 miljardia puntaa, joka on Britannian ennätys.

28.1. IMF arvioi, että maailmantalous kasvaa 2009 vain puoli prosenttia eli hitainta vauhtia toisen maailmansodan jälkeen.

10.2. Yhdysvaltain tuore valtiovarainministeri Timothy Geithner esittelee hallituksen uuden, 2 000 miljardin dollarin kokoisen, vakautusohjelman rahoitusjärjestelmän pelastamiseksi. Ohjelma kasvattaa valtion roolin markkinoilla ja pankkisektorilla suurimmaksi sitten 1930-luvun. Ohjelman mukaan valtio sijoittaa pääomaa pankkeihin ja luo yksityisen sektorin kanssa "roskapankkeja", joihin siirretään pankeista ongelmaluottoja. Valtio alkaa tukea sellaisia yksityisiä sijoittajia, jotka ostavat pankeilta ongelmallisia opinto-, auto-, luottokortti- ja yrityslainoja.

17.2. Presidentti Barack Obama vahvistaa lain 787 miljardin dollarin suuruisesta elvytyspaketista. General Motors ja Chrysler ilmoittavat, että aiemmin ilmoittamansa 25 miljardin sijasta ne tarvitsevatkin valtiolta hätäapua yhteensä 39 miljardia dollaria pysyäkseen pystyssä. Kolmas suuri yhdysvaltalainen autonvalmistaja, Ford, ei hae valtiolta tukea.

18.2. Presidentti Barack Obama julkistaa 275 miljardin dollarin paketin asuntolainojen kanssa kamppailevien tukemiseksi.

27.2. Yhdysvaltain hallitus ilmoittaa, että valtio kasvattaa omistusosuutensa Citigroup-jättipankista kahdeksasta 36 prosenttiin.

6.3. Britannian hallitus ilmoittaa, että valtio ottaa Lloydsin haltuunsa.

2.4. G20-maiden ryhmän johtajat ilmoittavat estävänsä kehittyvien maiden kaatumisen ja kolminkertaistavansa IMF:n varat. Kaikkiaan maat lupaavat käyttää 1 000 miljardia dollaria maailmantalouden tukemiseen.

21.4. IMF laskee, että pankit ja muut finanssiyritykset kärsivät kriisin seurauksena 4 050 miljardin dollarin menetykset.

22.4. IMF arvioi, että maailmantalous supistuu kuluvana vuonna ensimmäisen kerran toisen maailmansodan jälkeen.

30.4. Presidentti Barack Obama pakottaa Yhdysvaltain kolmanneksi suurimman autonvalmistajan Chryslerin hakeutumaan velkasaneeraukseen. Chrysler on ensimmäinen iso velkasaneeraukseen joutuva autonvalmistaja sitten Studebakerin vuonna 1933.

1.6. Yhdysvaltain suurin autonvalmistaja General Motors hakeutuu velkasaneeraukseen.

9.6. Yhdysvaltain hallitus antaa kymmenelle suurelle pankille luvan maksaa niiden saamat, yhteensä 68 miljardin dollarin arvoiset, tuet takaisin. Samalla valtio menettää mahdollisuutensa valvoa muun muassa pankkien bonuskäytäntöjä. The New York Times -lehden mukaan rahoitusjärjestelmä on vakautunut ja luottomarkkinoiden tilanne on kohentunut, mutta yhtäkään kriisin aiheuttaneista pankkijärjestelmän perusongelmista ei ole ratkaistu.

16.6. Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen tuotanto supistuu tänä vuonna kuusi prosenttia.

29.6. Pyramidihuijauksesta kiinni jäänyt yhdysvaltalainen Bernard Madoff saa 150 vuoden vankeustuomion.

2.7. Ruotsin keskuspankki pudottaa ohjauskorkonsa puolesta prosentista 0,25 prosenttiin.

10.7. General Motors ja Yhdysvaltain hallitus sopivat järjestelystä, jossa GM:n terveet osat siirretään valtioenemmistöiseen yhtiöön, josta tulee uusi General Motors. Valtio käyttää GM:n tukemiseen 50 miljardia dollaria vuoden loppuun mennessä.

29.7. Yhdistyneet kansakunnat arvioi, että jatkuvasti nälkää näkevien määrä on noussut kahdessa vuodessa 860 miljoonasta yli miljardiin.

26.8. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) ennustaa TV1:ssä, että työttömyysprosentti voi tulevana talvena nousta jopa neljääntoista prosenttiin.


Lähteet: Taloussanomat; valtiovarainministeriö; Bank of England; Federal Reserve Bank of New York; Federal Reserve Bank of St. Louis; The New York Times; Jeff Madrick: How We Were Ruined & What We Can Do, The New York Review of Books, February 12, 2009; BBC

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kova pakkanen iski autoihin: hinauksia kolminkertainen määrä – Hinausautokeskuksen tj kertoo maagisesta pakkasrajasta, sen jälkeen ”akut alkavat hyytyä”

    2. 2

      Pakkanen tulee kalliiksi – 12 vinkkiä, joilla voi säästää jopa yli tonnin vuodessa

    3. 3

      Uusien asuntojen kauppaa uhkaa sukellus  –  ”Nyt on tapahtunut paluu arkeen”

    4. 4

      Ilmalämpöpumpun ostaja visaisen pulman edessä – kauppias ja virkamies antavat täysin eri neuvon

    5. 5

      Kommentti: Sähkö on Suomessa halpaa – kannattaako 85 euron lisälaskusta siis kitistä?

    6. 6

      Fiva: Suomessakin merkkejä kurssien manipuloinnista – riski jäädä kiinni suurempi kuin Ruotsissa

    7. 7

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    8. 8

      Näin lukijat kommentoivat työttömille järjestettäviä kursseja: ”Fonttia vaihdettiin moneen kertaan ja valokuvaa ähellettiin 5 tuntia”

    9. 9

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    10. 10

      Kommentti: Veikkaus valitsee hyväntekeväisyyden sijaan rahan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ilmalämpöpumpun ostaja visaisen pulman edessä – kauppias ja virkamies antavat täysin eri neuvon

    2. 2

      Kova pakkanen iski autoihin: hinauksia kolminkertainen määrä – Hinausautokeskuksen tj kertoo maagisesta pakkasrajasta, sen jälkeen ”akut alkavat hyytyä”

    3. 3

      Näin lukijat kommentoivat työttömille järjestettäviä kursseja: ”Fonttia vaihdettiin moneen kertaan ja valokuvaa ähellettiin 5 tuntia”

    4. 4

      Kommentti: Sähkö on Suomessa halpaa – kannattaako 85 euron lisälaskusta siis kitistä?

    5. 5

      Pakkanen tulee kalliiksi – 12 vinkkiä, joilla voi säästää jopa yli tonnin vuodessa

    6. 6

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    7. 7

      Uusien asuntojen kauppaa uhkaa sukellus  –  ”Nyt on tapahtunut paluu arkeen”

    8. 8

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    9. 9

      Kiinteistönvälittäjät: Uusista osakeasunnoista on jo ylitarjontaa

    10. 10

      Kiinteistön­välittäjät: asunto­kaupoilla näkyy tänä vuonna voimakkaasti vanheneminen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    3. 3

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    4. 4

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    5. 5

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Ilmalämpöpumpun ostaja visaisen pulman edessä – kauppias ja virkamies antavat täysin eri neuvon

    8. 8

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    11. Näytä lisää