Turha odottaa apua eurokumppaneilta

Julkaistu: , Päivitetty:

EKP tai rahaliitto eivät lähde rahoitustalkoisiin, vaikka osa eurovaltioista on ajautunut nopeasti kasvaviin rahoitusvaikeuksiin. Näin sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Hänen mukaansa EKP ei ryhdy rahoittamaan valtioita, vaan niiden on itse hoidettava taloutensa.
Rahoitusmarkkinoiden huoli velkaisimpien eurovaltioiden nopeasti heikkenevistä talousnäkymistä on herättänyt keskustelua jopa rahaliiton laajuisesta hätärahoituksesta.

– Raha-apua ei ole odotettavissa keskuspankilta, sillä rahaliitossa jokainen valtio vastaa itse omasta taloudestaan, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen uutistoimisto Startelin ja Taloussanomien haastattelussa.

Liikanen on euroalueen keskuspankin EKP:n rahapolitiikasta päättävän neuvoston jäsen.

Velkaisimpien ja vakavaraisimpien eurovaltioiden väliset korkoerot ovat viime syksyn jälkeen kasvaneet voimakkaasti, ja nyt velkaisimpien ja nopeasti velkaantuvien valtioiden niin sanotut riskilisät ovat suurimmillaan sitten rahaliiton perustamisen.

Yhteinen rahaliitto ei Liikasen mukaan kuitenkaan ole syy rahoitushuolien jakamiseen jäsenmaiden kesken, vaan jokainen eurovaltio joutuu itse hoitamaan oman taloutensa.

Valtiot velkaantuvat
nopeasti ja paljon


Eurovaltioiden korkoerot ovat kasvaneet sitä mukaa, kun markkinoiden arviot valtioiden velkamääristä ovat kasvaneet. Valtiot joutuvat hakemaan markkinoilta lisää velkarahoitusta, kun ne paikkaavat taantuman aiheuttamia aukkoja budjeteissaan ja hankkivat rahoitusta elvytykseen. Uusimpana lisänä rahoitustarpeita arvioivissa ennusteissa ovat pankkikriisistä mahdollisesti koituvat menot.

Eurovaltioiden rahoitushuolet sivuavat EKP:tä ja samalla osaltaan myös Suomen Pankkia ja pääjohtaja Liikasta, sillä EKP on rahaliiton keskuspankki ja nyt osa rahaliiton jäsenvaltioista on kohdannut kasvavia rahoitushaasteita.

Onko siis rahaliitolla tai sen keskuspankilla ratkaisu ongelmiin?

– Markkinat ottavat luonnollisesti valtioiden alijäämät ja velkaisuuden huomioon, kun valtioiden lainanottotarpeet kasvavat. Varmaan nämä molemmat seikat ovat osaltaan kasvattaneet riskipreemioita, arvelee Liikanen.

Samalla hän korostaa, että ”viime kädessä julkisen talouden hoito on rahaliitossa kansallinen asia”.

– Rahaliiton järjestelmä perustuu jäsenvaltioihin, ja juuri jäsenvaltioilla on veronkanto-oikeus. On hyvin tärkeää pitää tämä seikka mielessä, kun asioita järjestetään, korostaa Liikanen.

Alijäämät kasvattavat
haasteita taantumassa


Liikasen mielestä on selvää, että hyvin alijäämäisellä ja velkaisella valtiolla on nyt suurempia haasteita kuin ylijäämäisellä ja vähemmän velkaisella valtiolla.

– Julkisen talouden alijäämien ja velkamäärien kasvaminen suuriksi jo ennen taantuman ja finanssikriisin alkamista merkitsee, että haasteet voivat nyt kasvaa suuriksi. Samalla se vähentää mahdollisuuksia elvytykseen. Kyllä jokaisen maan on otettava huomioon, minkälaisia vastuita ne taloudestaan ottavat, Liikanen sanoo.

– Meillä on yhteiset pelisäännöt, joiden mukaan yhdessä valvotaan, etteivät valtiot velkaannu liikaa, mutta viime kädessä kunkin jäsenmaan julkinen talous on kansallinen asia. Julkisen talouden tasapainovastuu on siellä, missä on myös veronkanto-oikeus, muistuttaa Liikanen.

Rahaliitto
kestää paineita


Yksittäisten eurovaltioiden mahdolliset rahoitushuolet eivät Liikasen mukaan anna pienintäkään syytä epäillä rahaliiton kestävyyttä.

– Rahaliiton hajoamista on ennustettu siitä asti, kun eurosta alettiin toden teolla vasta puhua. Tämä on kuitenkin turhaa puhetta, sillä eurojärjestelmä on tässäkin kriisissä jo osoittanut toimivuutensa ja vahvuutensa, Liikanen toteaa.

EKP ei lähde
setelirahoitukseen


Liikasen mukaansa EKP:n rahapolitiikasta päättävällä neuvostolla riittää tarvittaessa luovuutta myös epätavallisen rahapolitiikan keinoihin. Sen sijaan hän pitää selvänä, että valtioiden setelirahoitukseen EKP ei lähde.

Rahamarkkinatoimissaan EKP:llä on jo nyt käytössä niin sanotun epätavallisen rahapolitiikan keinoja.

Rahapolitiikan päätöksentekoon osallistuva Liikanen arvioi neuvoston osoittaneen luovuutta ja ennakkoluulottomuutta. Hänen mukaansa luovuutta ja ennakkoluulottomuutta riittää vastakin, ”jos sitä tarvitaan”.

Rahaliiton jäsenvaltioiden suoraan rahoittamiseen EKP ei kuitenkaan Liikasen mukaan lähde.

Fed suunnittelee
valtion rahoittamista


Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve on ilmoittanut harkitsevansa liittovaltion pitkäaikaisten velkakirjojen ostamista markkinoilta ja tarvittaessa myös suoraan näitä obligaatioita liikkeeseen laskevalta valtiovarainministeriöltä.

Kun keskuspankki ryhtyy ostamaan valtiovarainministeriöltä valtion velkakirjoja tasettaan kasvattamalla, kyse on valtion velan rahoittamisesta uutta rahaa painamalla. Kansanomaisesti tätä epätavallista ratkaisua kutsutaan setelirahoitukseksi.

Liikasen mukaan EKP ei tällaiseen setelirahoitukseen voi lähteä.

– Meidän perussopimuksemme mukaan keskuspankki ei voi suoraan rahoittaa valtiota. Se lukee sopimuksessa selkeästi,  Liikanen sanoo.

Koronlasku
mahdollinen


EKP on jo nyt ottanut Liikasen mukaan käyttöön epätavallisen rahapolitiikan keinoja rahamarkkinoilla. Hän uskoo, että keinoja kehitetään tarvittaessa lisää.

Liikanen muistuttaa, että EKP:llä on liikkumavaraa jäljellä myös rahapolitiikan perinteisessä vakiokeinossakin eli ohjauskorossa. Viime kokouksessaan helmikuun alussa EKP:n neuvosto päätti pitää ohjauskoron ennallaan kahdessa prosentissa.

– Seuraamme tilanteen kehittymistä hyvin huolellisesti. Inflaatiokehitys samoin kuin markkinoiden inflaatio-odotukset ovat nyt linjassa hintavakaustavoitteidemme kanssa. Tämä antaa meille tilaa jatkaa toimenpiteitä, ja ensi kokouksessa on mahdollista, että liikumme. Mitään ei kuitenkaan ole ennalta päätetty, sanoo Liikanen.

EKP:n neuvoston seuraava kokous on 5. maaliskuuta, ja rahoitusmarkkinoiden odotusten mukaan ohjauskorko laskee tuossa kokouksessa.

– Meidän tehtävämme on määritelty selvästi perussopimuksessamme, joka asettaa meidän ensisijaiseksi tavoitteeksemme hintavakauden ylläpitämisen. Mutta pykälä jatkuu niin, että hintavakautta vaarantamatta voimme tukea muita talouspolitiikan päämääriä.

Keskustelu ja
kritiikki tärkeää


Moni ekonomisti ja rahoitusmarkkinoiden ammattilainen on jyrkin sanoin arvostellut EKP:tä liian hitaista ja liian pienistä koronlaskuista. Liikanen tuntee tämän arvostelun varsin hyvin, mutta hän ei ole siitä pahoillaan.

– On hyvin tärkeätä, että rahapolitiikasta keskustellaan ja sen perusteluita haastetaan. EKP on itsenäinen, mutta meidän on kyettävä perustelemaan tekemämme ratkaisut ja meidän täytyy myös alistua julkiselle keskustelulle ja kritiikille, Liikanen sanoo.

Hänen mukaansa olisi kuitenkin hedelmällisintä arvioida keskuspankin toimia kokonaisuutena eikä vain yhtä osaa toimenpiteistä, kuten korkopolitiikkaa. Ohjauskorostakin hän muistuttaa, että EKP:n historiaan nähden sitä on laskettu poikkeuksellisen nopeasti.

– Kriisin alusta asti on vuoron perään arvosteltu milloin ketäkin. Aivan turbulenssin alussa meitä arvosteltiin jopa liian hätäisistä toimista, kun ryhdyimme välittömästi pankkien likviditeettiongelmien ilmaannuttua voimakkaasti lisäämään keskuspankkirahoituksen tarjontaa ja muutimme sen ehtoja kevyemmiksi, muistelee Liikanen.

Korkojen lasku
ollut voimakasta


Rahapolitiikan välittymisestä ja käytössä olleiden keinojen yhteisvaikutuksesta kertoo Liikasen mukaan selvimmin markkinakorkojen, kuten euribor-korkojen voimakas lasku. Yrityksille ja kansalaisille markkinakoroilla on hänen mukaansa enemmän merkitystä kuin keskuspankin ohjauskorolla.

– Neljän viime kuukauden aikana ohjauskorkoa on laskettu yhteensä 2,25 prosenttiyksikköä, mutta euribor-korot ovat laskeneet vielä prosenttiyksikön verran enemmän, kuvaa Liikanen.

Hän ymmärtää, että keskuspankin ohjauskorkoa seurataan tarkemmin kuin muita rahapolitiikan toimia. Silti hän muistuttaa muiden toimien merkityksestä.

– Olemme tehneet paljon epätavanomaisia toimenpiteitä rahamarkkinoilla.

Tärkeimpinä toimenpiteinä koronlaskujen lisäksi Liikanen pitää pankeille tarjottavan keskuspankkirahoituksen voimakasta lisäämistä ja ehtojen muutoksia.

Nyt EKP tarjoaa pankeille luottoa tasan ohjauskorolla pankkien haluaman määrän eli rajoituksetta. Luotolle asetettavien vakuuksien vaatimuksia on kevennetty, ja tarjolla on nyt entistä pitkäaikaisempia luottoja.

Useiden keskuspankkien yhteistoimista Liikanen mainitsee viimesyksyisen yhtäaikaisen koronlaskun ja EKP:n ja joidenkin muiden keskuspankkien Yhdysvaltain Fedin kanssa toteuttamat säännölliset dollarimääräiset luotto-operaatiot.

Luovuutta
riittää


Jo toteutetut toimet osoittavat Liikasen mukaan, että EKP ja muut keskuspankit kykenevät reagoimaan kriisiin, ja hän uskoo tämän kyvyn olevan tallella.

– Kun tilanne on poikkeuksellinen ja käynnissä on meidän aikamme suurin finanssikriisi, on tärkeää, että teemme sen, mikä on välttämätöntä. Uusia askelia on harkittava tarkoin, mutta olen vakuuttunut, että meidän luovuutemme ja aloitteellisuutemme riittää tarvittaviin toimiin, vakuuttaa Liikanen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Riita helsinkiläisessä taloyhtiössä: parveke maksoi 44 000 euroa ja käräjöinti 40 000 euroa

    2. 2

      Jan Hurrin kommentti: Keskuspankit ruokkivat zombitaloutta – ja heikentävät kasvua

    3. 3

      Tutkimus: Sähköauto voikin saastuttaa tuplasti

    4. 4

      Ravintolayrittäjä turhautui: Kokit hukkuvat töihinsä, lisätyövoima jämähtää byrokratiaan – ”Tietävätkö poliitikot, mikä se todellisuus on?”

    5. 5

      Brexit repii Britanniaa kahtia – mutta puntaa se ei pelota

    6. 6

      Autopomo julisti, että työntekijä pitäisi ampua – sen jälkeen alkoi helvetillinen simputus

    7. 7

      Nokia aloitti selvityksen: Tehtiinkö Alcatel Lucentissa laiminlyöntejä? ”Tilanne voi johtaa seuraamuksiin”

    8. 8

      Caruna vastaa puheisiin sähkön siirtohinnan korotuksista: ”Hinnoittelu ei johdu omistajuudesta”

    9. 9

      Kalasataman tornitalon vesivahingosta koitui jopa 7 miljoonan euron vahingot – osakkaille luvataan korvauksia

    10. 10

      Ennuste: Arktinen jää sulaa pois jo neljän vuoden päästä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Riita helsinkiläisessä taloyhtiössä: parveke maksoi 44 000 euroa ja käräjöinti 40 000 euroa

    2. 2

      Autopomo julisti, että työntekijä pitäisi ampua – sen jälkeen alkoi helvetillinen simputus

    3. 3

      Brexit repii Britanniaa kahtia – mutta puntaa se ei pelota

    4. 4

      Jan Hurrin kommentti: Keskuspankit ruokkivat zombitaloutta – ja heikentävät kasvua

    5. 5

      Ravintolayrittäjä turhautui: Kokit hukkuvat töihinsä, lisätyövoima jämähtää byrokratiaan – ”Tietävätkö poliitikot, mikä se todellisuus on?”

    6. 6

      Kalasataman tornitalon vesivahingosta koitui jopa 7 miljoonan euron vahingot – osakkaille luvataan korvauksia

    7. 7

      Tutkimus: Sähköauto voikin saastuttaa tuplasti

    8. 8

      Nokian osake kääntyi syöksyyn – nyt yhtiö julkaisi harvinaisen tiedotteen

    9. 9

      Caruna vastaa puheisiin sähkön siirtohinnan korotuksista: ”Hinnoittelu ei johdu omistajuudesta”

    10. 10

      Fivan Tuominen rauhoittelee: Brexitistä ei suuria vaikutuksia Suomen pankeille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Noora Fagerström, 33, hoksasi 7. luokalla, mitä täytyy tehdä – johtaa nyt miljoonabisnestä: ”Enää ei tarvitse miettiä kaupassa, mitä ostaa”

    2. 2

      Rintamamiestalon rakenteista löytyi kosteuspommi – pariskunta vaati 60 000 euron hyvitystä, mutta toisin kävi

    3. 3

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    4. 4

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    5. 5

      Synkkä arvio ekonomistilta: Eläkkeiden pienentäminen on hyvin todennäköistä

    6. 6

      Katso itse: Sekoitatko nämä autot toisiinsa? Taksi Helsinki hermostui katukuvaan ilmestyneistä takseista

    7. 7

      Kolmekymppisten eläketilanne näyttää surkealta – Ekonomistit vinkkaavat: Näin varaudut tulevaan rysäykseen

    8. 8

      Hesburgerin perustaja Heikki Salmela paljastaa karun taustansa – ”Kyllä minun ja vaimoni tarinaa voi jonkinlaisena ihmeenä pitää”

    9. 9

      Onko eläkkeitä pakko leikata? Näin asiantuntijat vastaavat: ”Minä en ymmärrä argumenttia ollenkaan”

    10. 10

      Kiinteistöliiton uudet linjaukset: Hajulukon avaaminen kuuluu taloyhtiölle, lattiakaivon putsaaminen asukkaalle

    11. Näytä lisää