Rahoitusmarkkinoiden huoli velkaisimpien eurovaltioiden nopeasti heikkenevistä talousnäkymistä on herättänyt keskustelua jopa rahaliiton laajuisesta hätärahoituksesta.
– Raha-apua ei ole odotettavissa keskuspankilta, sillä rahaliitossa jokainen valtio vastaa itse omasta taloudestaan, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen uutistoimisto Startelin ja Taloussanomien haastattelussa.
Liikanen on euroalueen keskuspankin EKP:n rahapolitiikasta päättävän neuvoston jäsen.
Velkaisimpien ja vakavaraisimpien eurovaltioiden väliset korkoerot ovat viime syksyn jälkeen kasvaneet voimakkaasti, ja nyt velkaisimpien ja nopeasti velkaantuvien valtioiden niin sanotut riskilisät ovat suurimmillaan sitten rahaliiton perustamisen.
Yhteinen rahaliitto ei Liikasen mukaan kuitenkaan ole syy rahoitushuolien jakamiseen jäsenmaiden kesken, vaan jokainen eurovaltio joutuu itse hoitamaan oman taloutensa.
Valtiot velkaantuvatnopeasti ja paljon
Eurovaltioiden korkoerot ovat kasvaneet sitä mukaa, kun markkinoiden arviot valtioiden velkamääristä ovat kasvaneet. Valtiot joutuvat hakemaan markkinoilta lisää velkarahoitusta, kun ne paikkaavat taantuman aiheuttamia aukkoja budjeteissaan ja hankkivat rahoitusta elvytykseen. Uusimpana lisänä rahoitustarpeita arvioivissa ennusteissa ovat pankkikriisistä mahdollisesti koituvat menot.
Eurovaltioiden rahoitushuolet sivuavat EKP:tä ja samalla osaltaan myös Suomen Pankkia ja pääjohtaja Liikasta, sillä EKP on rahaliiton keskuspankki ja nyt osa rahaliiton jäsenvaltioista on kohdannut kasvavia rahoitushaasteita.
Onko siis rahaliitolla tai sen keskuspankilla ratkaisu ongelmiin?
– Markkinat ottavat luonnollisesti valtioiden alijäämät ja velkaisuuden huomioon, kun valtioiden lainanottotarpeet kasvavat. Varmaan nämä molemmat seikat ovat osaltaan kasvattaneet riskipreemioita, arvelee Liikanen.
Samalla hän korostaa, että ”viime kädessä julkisen talouden hoito on rahaliitossa kansallinen asia”.
– Rahaliiton järjestelmä perustuu jäsenvaltioihin, ja juuri jäsenvaltioilla on veronkanto-oikeus. On hyvin tärkeää pitää tämä seikka mielessä, kun asioita järjestetään, korostaa Liikanen.
Alijäämät kasvattavathaasteita taantumassa
Liikasen mielestä on selvää, että hyvin alijäämäisellä ja velkaisella valtiolla on nyt suurempia haasteita kuin ylijäämäisellä ja vähemmän velkaisella valtiolla.
– Julkisen talouden alijäämien ja velkamäärien kasvaminen suuriksi jo ennen taantuman ja finanssikriisin alkamista merkitsee, että haasteet voivat nyt kasvaa suuriksi. Samalla se vähentää mahdollisuuksia elvytykseen. Kyllä jokaisen maan on otettava huomioon, minkälaisia vastuita ne taloudestaan ottavat, Liikanen sanoo.
– Meillä on yhteiset pelisäännöt, joiden mukaan yhdessä valvotaan, etteivät valtiot velkaannu liikaa, mutta viime kädessä kunkin jäsenmaan julkinen talous on kansallinen asia. Julkisen talouden tasapainovastuu on siellä, missä on myös veronkanto-oikeus, muistuttaa Liikanen.
Rahaliittokestää paineita
Yksittäisten eurovaltioiden mahdolliset rahoitushuolet eivät Liikasen mukaan anna pienintäkään syytä epäillä rahaliiton kestävyyttä.
– Rahaliiton hajoamista on ennustettu siitä asti, kun eurosta alettiin toden teolla vasta puhua. Tämä on kuitenkin turhaa puhetta, sillä eurojärjestelmä on tässäkin kriisissä jo osoittanut toimivuutensa ja vahvuutensa, Liikanen toteaa.
EKP ei lähdesetelirahoitukseen
Liikasen mukaansa EKP:n rahapolitiikasta päättävällä neuvostolla riittää tarvittaessa luovuutta myös epätavallisen rahapolitiikan keinoihin. Sen sijaan hän pitää selvänä, että valtioiden setelirahoitukseen EKP ei lähde.
Rahamarkkinatoimissaan EKP:llä on jo nyt käytössä niin sanotun epätavallisen rahapolitiikan keinoja.
Rahapolitiikan päätöksentekoon osallistuva Liikanen arvioi neuvoston osoittaneen luovuutta ja ennakkoluulottomuutta. Hänen mukaansa luovuutta ja ennakkoluulottomuutta riittää vastakin, ”jos sitä tarvitaan”.
Rahaliiton jäsenvaltioiden suoraan rahoittamiseen EKP ei kuitenkaan Liikasen mukaan lähde.
Fed suunnitteleevaltion rahoittamista
Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve on ilmoittanut harkitsevansa liittovaltion pitkäaikaisten velkakirjojen ostamista markkinoilta ja tarvittaessa myös suoraan näitä obligaatioita liikkeeseen laskevalta valtiovarainministeriöltä.
Kun keskuspankki ryhtyy ostamaan valtiovarainministeriöltä valtion velkakirjoja tasettaan kasvattamalla, kyse on valtion velan rahoittamisesta uutta rahaa painamalla. Kansanomaisesti tätä epätavallista ratkaisua kutsutaan setelirahoitukseksi.
Liikasen mukaan EKP ei tällaiseen setelirahoitukseen voi lähteä.
– Meidän perussopimuksemme mukaan keskuspankki ei voi suoraan rahoittaa valtiota. Se lukee sopimuksessa selkeästi, Liikanen sanoo.
Koronlaskumahdollinen
EKP on jo nyt ottanut Liikasen mukaan käyttöön epätavallisen rahapolitiikan keinoja rahamarkkinoilla. Hän uskoo, että keinoja kehitetään tarvittaessa lisää.
Liikanen muistuttaa, että EKP:llä on liikkumavaraa jäljellä myös rahapolitiikan perinteisessä vakiokeinossakin eli ohjauskorossa. Viime kokouksessaan helmikuun alussa EKP:n neuvosto päätti pitää ohjauskoron ennallaan kahdessa prosentissa.
– Seuraamme tilanteen kehittymistä hyvin huolellisesti. Inflaatiokehitys samoin kuin markkinoiden inflaatio-odotukset ovat nyt linjassa hintavakaustavoitteidemme kanssa. Tämä antaa meille tilaa jatkaa toimenpiteitä, ja ensi kokouksessa on mahdollista, että liikumme. Mitään ei kuitenkaan ole ennalta päätetty, sanoo Liikanen.
EKP:n neuvoston seuraava kokous on 5. maaliskuuta, ja rahoitusmarkkinoiden odotusten mukaan ohjauskorko laskee tuossa kokouksessa.
– Meidän tehtävämme on määritelty selvästi perussopimuksessamme, joka asettaa meidän ensisijaiseksi tavoitteeksemme hintavakauden ylläpitämisen. Mutta pykälä jatkuu niin, että hintavakautta vaarantamatta voimme tukea muita talouspolitiikan päämääriä.
Keskustelu jakritiikki tärkeää
Moni ekonomisti ja rahoitusmarkkinoiden ammattilainen on jyrkin sanoin arvostellut EKP:tä liian hitaista ja liian pienistä koronlaskuista. Liikanen tuntee tämän arvostelun varsin hyvin, mutta hän ei ole siitä pahoillaan.
– On hyvin tärkeätä, että rahapolitiikasta keskustellaan ja sen perusteluita haastetaan. EKP on itsenäinen, mutta meidän on kyettävä perustelemaan tekemämme ratkaisut ja meidän täytyy myös alistua julkiselle keskustelulle ja kritiikille, Liikanen sanoo.
Hänen mukaansa olisi kuitenkin hedelmällisintä arvioida keskuspankin toimia kokonaisuutena eikä vain yhtä osaa toimenpiteistä, kuten korkopolitiikkaa. Ohjauskorostakin hän muistuttaa, että EKP:n historiaan nähden sitä on laskettu poikkeuksellisen nopeasti.
– Kriisin alusta asti on vuoron perään arvosteltu milloin ketäkin. Aivan turbulenssin alussa meitä arvosteltiin jopa liian hätäisistä toimista, kun ryhdyimme välittömästi pankkien likviditeettiongelmien ilmaannuttua voimakkaasti lisäämään keskuspankkirahoituksen tarjontaa ja muutimme sen ehtoja kevyemmiksi, muistelee Liikanen.
Korkojen laskuollut voimakasta
Rahapolitiikan välittymisestä ja käytössä olleiden keinojen yhteisvaikutuksesta kertoo Liikasen mukaan selvimmin markkinakorkojen, kuten euribor-korkojen voimakas lasku. Yrityksille ja kansalaisille markkinakoroilla on hänen mukaansa enemmän merkitystä kuin keskuspankin ohjauskorolla.
– Neljän viime kuukauden aikana ohjauskorkoa on laskettu yhteensä 2,25 prosenttiyksikköä, mutta euribor-korot ovat laskeneet vielä prosenttiyksikön verran enemmän, kuvaa Liikanen.
Hän ymmärtää, että keskuspankin ohjauskorkoa seurataan tarkemmin kuin muita rahapolitiikan toimia. Silti hän muistuttaa muiden toimien merkityksestä.
– Olemme tehneet paljon epätavanomaisia toimenpiteitä rahamarkkinoilla.
Tärkeimpinä toimenpiteinä koronlaskujen lisäksi Liikanen pitää pankeille tarjottavan keskuspankkirahoituksen voimakasta lisäämistä ja ehtojen muutoksia.
Nyt EKP tarjoaa pankeille luottoa tasan ohjauskorolla pankkien haluaman määrän eli rajoituksetta. Luotolle asetettavien vakuuksien vaatimuksia on kevennetty, ja tarjolla on nyt entistä pitkäaikaisempia luottoja.
Useiden keskuspankkien yhteistoimista Liikanen mainitsee viimesyksyisen yhtäaikaisen koronlaskun ja EKP:n ja joidenkin muiden keskuspankkien Yhdysvaltain Fedin kanssa toteuttamat säännölliset dollarimääräiset luotto-operaatiot.
Luovuuttariittää
Jo toteutetut toimet osoittavat Liikasen mukaan, että EKP ja muut keskuspankit kykenevät reagoimaan kriisiin, ja hän uskoo tämän kyvyn olevan tallella.
– Kun tilanne on poikkeuksellinen ja käynnissä on meidän aikamme suurin finanssikriisi, on tärkeää, että teemme sen, mikä on välttämätöntä. Uusia askelia on harkittava tarkoin, mutta olen vakuuttunut, että meidän luovuutemme ja aloitteellisuutemme riittää tarvittaviin toimiin, vakuuttaa Liikanen.
