Suuri koko lisää vastuuttomuutta

Julkaistu: , Päivitetty:

Kolumni
Kun yritys kasvaa jätiksi, voi se pelata surutta riskipeliä, koska valtio pelastaa kuitenkin.
Lähes jokaisen pörssiyrityksen toimitusjohtaja on joskus sanonut tiedotustilaisuudessa yrityksensä olevan aktiivinen toimialan yritysjärjestelyissä. Näin pitääkin, sillä etenkin yltäkylläisen rahan aikana vallitsee ”osta tai tule ostetuksi”-peli. Lisäksi suurimmat yritykset ovat parhaissa lähtökuopissa.

Viime vuosina lähes jokaiselle toimialalle onkin syntynyt jättiläisiä, joiden lonkerot ulottuvat kaikkialle.

Keskittyminen tuo kuitenkin myös paljon haittoja. Taantuma on jälleen nostanut ylös esiripun, jonka taakse nuo haitat on hyvinä aikoina piilotettu.

Suuret kuuroja
mutta kankeita


Suurimmat yritykset eivät ole välttämättä parhaita asiakkaiden kuuntelijoita, vaikka niillä periaatteessa pitäisi olla siihen isoimmat resurssit. Tämä johtuu osittain haavoittumattomuuden tunteesta, jonka jättimäiset marmoripalatsit synnyttävät.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ehkä juuri siksi Nokian Jorma Ollila puhui muutama vuosi sitten joka käänteessä nöyryyden tarpeesta.

Lisäksi suurten yritysten prosessit ovat usein kankeita, eikä niitä muuteta nopeasti vain siksi, että muutama asiakas toivoisi muutoksia. Asiakkaat tietävät tämän eivätkä jaksa edes esittää muutostoiveita. Siksi yritykset pyytävät muodon vuoksi palautetta, jota turhautuneet asiakkaat antavat enintään satunnaisesti ja silloinkin lähinnä muodon vuoksi.

Koska asiakkaan äänellä on liian pitkä matka jättiyritysten johdon kuultavaksi, suuret yritykset menettävät innovatiivisuuttaan.

Nokia on suureksi jätiksi harvinaisen vikkelä, mutta sekin on kokenut kovia kolauksia. Ensin yritys kulki sokeasti simpukkapuhelimien ohitse ja nyt kosketusnäyttöjen sivu. Etenkin Applen iPhone on Nokialle vaarallinen kilpailija, joka on saavuttanut nuorten keskuudessa lähes myyttisen aseman.

Taantuma
paljastaa ongelmat


Hyvinä aikoina kankeat jätit jatkavat vanhaa toimintaansa, vaikka paremmat kilpailijat alkaisivat nakertaa niiden asemaa.

Tämä näkyi muun muassa amerikkalaisessa autoteollisuudessa, joka on jo vuosien ajan menettänyt asemiaan paremmille kilpailijoille. Jäykkyys näkyy siinä, että edes kuolemanuhka ei saa johtoa tai työntekijöitä muuhun kuin anelemaan valtiolta apua.

Taantuma kertoo karusti myös siitä, miten kovaa riskipeliä suuret yritykset voivat pelata. Etenkin suuret finanssiyritykset ovat ottaneet kohtuuttomia riskejä ilmeisen tietoisena siitä, että veronmaksajat hoitavat ongelmat.

Riskinottoa ruokkii lisäksi se, että omistus hajautuu väistämättä, kun yritykset kasvavat jättiläisiksi. Koneen kokoisessa yrityksessä suku pitää vielä kontrollin johdon tekemisistä. Todella suurissa yrityksissä omistajien kontrolli on pienempi ja johdon valta suurempi. Silloin johto pääsee vapaammin ottamaan riskiä muiden rahoilla.

Fuusiokontrolli
tiukemmaksi?


Mitä asialle sitten voisi tehdä? Nyt olisi varmasti syytä pohtia jälleen, pitääkö kilpailuviranomaisten ottaa jälleen tiukempi linja fuusioihin. Ainakin finanssibisneksessä tämä voisi olla tarpeen.

Muutama vuosi sitten Euroopan unioni löysäsi tiukkaa fuusiokontrolliaan, koska suuri koko nähtiin niin ylivoimaisen tärkeänä asiana eurooppalaisille yrityksille. Koska fuusiot synnyttävät suuria möhkäleitä, joita markkinatalouden pelisäännöt eivät koske, pitäisi möhkäleiden syntyyn suhtautua entistä kriittisemmin.

Samaan aikaan jättimäisten yritysten johtamisjärjestelmiä pitää varmastikin kehittää. Se ei välttämättä ole mukavaa. Tarvitaan nimittäin aiempaa nöyrempää asennetta, parempaa kontrollia ja vikkelämpää toimintaa. Noissa asioissa on monissa yrityksissä opettelemista kaikilla organisaatiotasoilla.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    2. 2

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    3. 3

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    4. 4

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    5. 5

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    6. 6

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    7. 7

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    8. 8

      Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

    9. 9

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    10. 10

      Palkka jopa 5000–7000 e/kk ja kysyntää riittää – Tee testi: olisiko sinusta koodariksi?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    2. 2

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    5. 5

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    6. 6

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    7. 7

      Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

    8. 8

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    9. 9

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    10. 10

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    5. 5

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    11. Näytä lisää