Suuri koko lisää vastuuttomuutta

Julkaistu: , Päivitetty:

Kolumni
Kun yritys kasvaa jätiksi, voi se pelata surutta riskipeliä, koska valtio pelastaa kuitenkin.
Lähes jokaisen pörssiyrityksen toimitusjohtaja on joskus sanonut tiedotustilaisuudessa yrityksensä olevan aktiivinen toimialan yritysjärjestelyissä. Näin pitääkin, sillä etenkin yltäkylläisen rahan aikana vallitsee ”osta tai tule ostetuksi”-peli. Lisäksi suurimmat yritykset ovat parhaissa lähtökuopissa.

Viime vuosina lähes jokaiselle toimialalle onkin syntynyt jättiläisiä, joiden lonkerot ulottuvat kaikkialle.

Keskittyminen tuo kuitenkin myös paljon haittoja. Taantuma on jälleen nostanut ylös esiripun, jonka taakse nuo haitat on hyvinä aikoina piilotettu.

Suuret kuuroja
mutta kankeita


Suurimmat yritykset eivät ole välttämättä parhaita asiakkaiden kuuntelijoita, vaikka niillä periaatteessa pitäisi olla siihen isoimmat resurssit. Tämä johtuu osittain haavoittumattomuuden tunteesta, jonka jättimäiset marmoripalatsit synnyttävät.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ehkä juuri siksi Nokian Jorma Ollila puhui muutama vuosi sitten joka käänteessä nöyryyden tarpeesta.

Lisäksi suurten yritysten prosessit ovat usein kankeita, eikä niitä muuteta nopeasti vain siksi, että muutama asiakas toivoisi muutoksia. Asiakkaat tietävät tämän eivätkä jaksa edes esittää muutostoiveita. Siksi yritykset pyytävät muodon vuoksi palautetta, jota turhautuneet asiakkaat antavat enintään satunnaisesti ja silloinkin lähinnä muodon vuoksi.

Koska asiakkaan äänellä on liian pitkä matka jättiyritysten johdon kuultavaksi, suuret yritykset menettävät innovatiivisuuttaan.

Nokia on suureksi jätiksi harvinaisen vikkelä, mutta sekin on kokenut kovia kolauksia. Ensin yritys kulki sokeasti simpukkapuhelimien ohitse ja nyt kosketusnäyttöjen sivu. Etenkin Applen iPhone on Nokialle vaarallinen kilpailija, joka on saavuttanut nuorten keskuudessa lähes myyttisen aseman.

Taantuma
paljastaa ongelmat


Hyvinä aikoina kankeat jätit jatkavat vanhaa toimintaansa, vaikka paremmat kilpailijat alkaisivat nakertaa niiden asemaa.

Tämä näkyi muun muassa amerikkalaisessa autoteollisuudessa, joka on jo vuosien ajan menettänyt asemiaan paremmille kilpailijoille. Jäykkyys näkyy siinä, että edes kuolemanuhka ei saa johtoa tai työntekijöitä muuhun kuin anelemaan valtiolta apua.

Taantuma kertoo karusti myös siitä, miten kovaa riskipeliä suuret yritykset voivat pelata. Etenkin suuret finanssiyritykset ovat ottaneet kohtuuttomia riskejä ilmeisen tietoisena siitä, että veronmaksajat hoitavat ongelmat.

Riskinottoa ruokkii lisäksi se, että omistus hajautuu väistämättä, kun yritykset kasvavat jättiläisiksi. Koneen kokoisessa yrityksessä suku pitää vielä kontrollin johdon tekemisistä. Todella suurissa yrityksissä omistajien kontrolli on pienempi ja johdon valta suurempi. Silloin johto pääsee vapaammin ottamaan riskiä muiden rahoilla.

Fuusiokontrolli
tiukemmaksi?


Mitä asialle sitten voisi tehdä? Nyt olisi varmasti syytä pohtia jälleen, pitääkö kilpailuviranomaisten ottaa jälleen tiukempi linja fuusioihin. Ainakin finanssibisneksessä tämä voisi olla tarpeen.

Muutama vuosi sitten Euroopan unioni löysäsi tiukkaa fuusiokontrolliaan, koska suuri koko nähtiin niin ylivoimaisen tärkeänä asiana eurooppalaisille yrityksille. Koska fuusiot synnyttävät suuria möhkäleitä, joita markkinatalouden pelisäännöt eivät koske, pitäisi möhkäleiden syntyyn suhtautua entistä kriittisemmin.

Samaan aikaan jättimäisten yritysten johtamisjärjestelmiä pitää varmastikin kehittää. Se ei välttämättä ole mukavaa. Tarvitaan nimittäin aiempaa nöyrempää asennetta, parempaa kontrollia ja vikkelämpää toimintaa. Noissa asioissa on monissa yrityksissä opettelemista kaikilla organisaatiotasoilla.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kahvilayrittäjä sai oudon puhelun kassahihnan päähän – Nordea oli palauttamassa rahoja takaisin hänen asiakkailleen

    2. 2

      4 säästövinkkiä: Näinä päivinä tehdään sähkölaskuihin vuoden kallein piikki

    3. 3

      Koboltin hinta jo ennätykselliset 82 000 dollaria tonnilta – Suomi on ainoa kobolttimaa EU:ssa

    4. 4

      Teknologiapelkuriksi tunnustautuva Wahlroos antaa 3 vinkkiä sijoittajalle – ”Osta ja unohda oli toimiva strategia puolitusinaa vuotta”

    5. 5

      Luottamusindekseissä laskua – Danske Bankin Appelqvist: Markkinaheilunta oletettavasti vaikuttanut tunnelmiin

    6. 6

      Tähän on tultu Suomen rakennusalalla: juuri koulusta päässeet pyytävät yli 6000 e/kk

    7. 7

      Yksi asia unohtuu talvella – 3 vinkkiä: Näin suojelet arvokasta ilmalämpöpumppuasi

    8. 8

      Ulosottomies tienaa noin 5 000 euroa/kk – kolmasosa palkasta provisioita perityistä veloista

    9. 9

      Osuuspankin verkkopankissa häiriö – laskujen maksu takkuilee

    10. 10

      NYT: Kryptorikkaiden uusi uhka ympäri maailmaa – rikolliset kaappaavat ja vaativat virtuaalirahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kahvilayrittäjä sai oudon puhelun kassahihnan päähän – Nordea oli palauttamassa rahoja takaisin hänen asiakkailleen

    2. 2

      Ulosottomies tienaa noin 5 000 euroa/kk – kolmasosa palkasta provisioita perityistä veloista

    3. 3

      Koboltin hinta jo ennätykselliset 82 000 dollaria tonnilta – Suomi on ainoa kobolttimaa EU:ssa

    4. 4

      Teknologiapelkuriksi tunnustautuva Wahlroos antaa 3 vinkkiä sijoittajalle – ”Osta ja unohda oli toimiva strategia puolitusinaa vuotta”

    5. 5

      4 säästövinkkiä: Näinä päivinä tehdään sähkölaskuihin vuoden kallein piikki

    6. 6

      Pankki varoittaa: Kunnon rytinä on vasta tulossa markkinoille

    7. 7

      Kommentti: Sipilän ”mahdoton” tavoite on toteutumassa – yksi ilmiö selittää työllisyysihmeen

    8. 8

      Tähän on tultu Suomen rakennusalalla: juuri koulusta päässeet pyytävät yli 6000 e/kk

    9. 9

      Yrittäjä joutui ulosottoon summasta, jolla saa käytetyn Corollan: maksanut 5 vuodessa yli 60 000 euroa – eikä velka ole lyhentynyt

    10. 10

      Latvia vihjaa: Venäjä sotkeentunut pankkikriisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kahvilayrittäjä sai oudon puhelun kassahihnan päähän – Nordea oli palauttamassa rahoja takaisin hänen asiakkailleen

    2. 2

      Tällaisia ovat sopeutumiseläkettä nostavan Suvi Lindénin bisnekset

    3. 3

      Jukka kyllästyi sähköyhtiöiden ”rosvoukseen”: asensi katolleen 29 aurinkopaneelia – säästöä 443 euroa vuodessa

    4. 4

      Yrittäjä joutui ulosottoon summasta, jolla saa käytetyn Corollan: maksanut 5 vuodessa yli 60 000 euroa – eikä velka ole lyhentynyt

    5. 5

      Tähän on tultu Suomen rakennusalalla: juuri koulusta päässeet pyytävät yli 6000 e/kk

    6. 6

      Pankki varoittaa: Kunnon rytinä on vasta tulossa markkinoille

    7. 7

      Yksi asia unohtuu talvella – 3 vinkkiä: Näin suojelet arvokasta ilmalämpöpumppuasi

    8. 8

      Yhden Kari Voutilaisen tekemän rannekellon hinnalla saa kymmenen Rolexia

    9. 9

      Katso keskipalkat 15 eri toimialalla – ”63–64 % suomalaisista saa pienempää palkkaa kuin keskiarvo”

    10. 10

      Kommentti: Sipilän ”mahdoton” tavoite on toteutumassa – yksi ilmiö selittää työllisyysihmeen

    11. Näytä lisää