Nurmijärvi-ilmiö tulee kalliiksi kunnille - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Nurmijärvi-ilmiö tulee kalliiksi kunnille

Taajaman ulkopuolelle nouseva hajanainen pientaloryväs on kallista asumista. Uuden tutkimuksen mukaan kunnallispalveluiden järjestäminen haja-asutukselle voi maksaa tuhansia euroja per asukas.

17.10.2008 10:19 | Päivitetty 17.10.2008 13:28

Ympäristöministeriön tänään perjantaina julkaisema Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne -tutkimus kauhistelee liian vapaan ja väljän kuntakaavoittamisen kalleutta.

Jos kunnassa asutus on ripoteltu säätelemättä taajama-alueen ulkopuolelle, sen liittäminen kunnallistekniikkaan ja palveluihin voi maksaa 30 vuodessa kunnalle jopa 4000 euroa per asukas.

– Olen nähnyt isompiakin arvioita tästä, mutta tuo on hyvin realistisesti laskettu summa, kertoo tutkimuksen tehnyt projektipäällikkö Kimmo Koski FCG Planeko-yhtiöstä.

Eniten kuluja tulee, jos pientaloalueet liitetään kunnallistekniikkaan ja kunnallisiin hoito-, koulu- ja muihin palveluverkkoihin asteittain eri vuosina. Järjestelmät joudutaan silloin rakentamaan erikseen joka paikkaan, ja jälkeenpäin niiden yhdistelyä ja järkeistämistä on vaikea tehdä.

Yhdyskuntarakenteet kun säilyvät satoja vuosia asutuksen valmistumisen jälkeen.

– Tämä selvitys osoittaa, että hajarakentamisen salliminen on taloudellisesti edesvastuutonta, sanoi asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) tutkimuksen julkaisutilaisuudessa.

Edullisinta kunnalle on kaavoittaa ja rakennuttaa asuinalueita tasaisesti taajamaan ja pientaloalueetkin sen välittömäksi jatkeeksi, jo olemassaolevan kunnallistekniikan luo.

Tällaisen täydentävän rakentamisen taloudellinen vaikutus on tutkimuksen mukaan positiivinen. 30 vuodessa jokainen tällaiselle alueelle muuttava kuntalainen tuo kunnan kassaan laskennallisesti 1000–1500 euroa, koska olemassaolevan tekniikan sekä palveluiden käyttäjämäärä ja hyötysuhde kasvavat.

– Ei tätä tutkimusta ole missään nimessä suunnattu Nurmijärvi-ilmiötä vastaan, vaan se on laadittu kuntien työkaluksi. Kunnille on hyvin tärkeää nykytilanteessa laskea, millainen kaavoittaminen on niille tuottoisaa ja millainen aiheuttaa vain menoja, sanoo Kimmo Koski.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 30 aluetta muun muassa Nurmijärvellä, Hyvinkäällä, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Vantaalla. Kohteet olivat joko viime vuosien kuluessa valmistuneita tai rakenteilla olevia, 100-1500 asukkaan alueita.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?