Tom Dixon sparraa Artekia rohkeuteen

Julkaistu:

Artek osoittautui suunnittelija Tom Dixonille isoksi palaksi. Aikaa on mennyt, mutta kiire on loppunut. Vaikka Artek saa kasvaa rauhassa, sen pitää olla rohkea.
Suunnittelija Tom Dixon on tehnyt töitä Artekissa neljä vuotta. Hän on myös osakas. Hänestä se tekee Artekissa työskentelemisestä haasteellisempaa ja vaikeampaa.

– Artek ei vain työllistä minua. Olen osakas ja se mutkistaa suhdetta, joka minulla muuten olisi yritykseen.

Virallisesti Tom Dixon on taiteellinen johtaja. Osakkuus merkitsee Dixonille osallistumista johtokuntatyöskentelyyn ja yrityksen kehittämiseen sen sijaan, että hän suunnittelisi tuolin tai kaksi.

Dixonin suhde Artekiin rakentuu ruotsalaisen sijoitusyhtiön Proventuksen ja Tom Dixonin yhteisen muotoiluyrityksen kautta, joka Artekin nimen alkuperän mukaan kantaa nimeä Art & Technology. Proventus pelasti Artekin 1990-luvun puolessa välissä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Muotoilun ammattilaisellekin Artek oli yllätys. Dixon sanoo olleensa hämmästynyt, että se on niin erilainen verrattuna muihin huonekalualan yrityksiin. Suunnittelijalla on näkemystä ja kokemusta useista designhuonekalutaloista, muun muassa Cappelinista. Artekissa taustalla on aina hyvässä ja pahassa Alvar Aallon perintö.




– Kehitys on ollut paljon hitaampaa kuin ajattelin. Se ei haittaa, koska Artekissa on paljon arvokkaita osia, joita täytyy suojella, Dixon sanoo.




Artekissa istutaan
kahdella tuolilla





Mieluiten Dixon näkisi Artekin taas lähempänä arkkitehtuuria. Pelkkä uusien huonekalusarjojen tuominen markkinoille ei ole kestävä ratkaisu, vaikka niitäkin jossakin vaiheessa tulee. Artekissa on kaksi merkkiä: Artek ja Tom Dixon. Tom Dixon -tuotteet näkyvät hyvin liikkeessä tänä syksynä.

– Me toimimme nyt kahdella brändillä, Artekilla ja Tom Dixonilla. Myöhemmin merkkejä saattaa olla kolme tai neljä, Dixon kertoo.

Artekin toimitusjohtaja Mirkku Kullberg tarkentaa, että merkit ovat yhdistäneet voimiaan tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja jakelusuunnittelussa. Merkeillä on erilaiset identiteetit, ja mallistot esitellään erillään.

– Valikoimia ei sekoiteta. Nämä ovat kaksi yritystä, joita johdetaan eri tavoin. Näin olemme päättäneet toimia, Kullberg linjaa.

Artekin ohjaus on Suomessa, mutta tärkeä osa Dixonin työtä Artekissa on sparraus.

– Tom kertoo sen, miltä Artek näyttää ulkopuolelta, kansainvälisesti. Usein hän kyseenalaistaa sen mitä teemme, Mirkku Kullberg sanoo.

Omistajat ovat Kullbergin mukaan ottaneet kannan, että Artekin pitää olla rohkeampi. Kullberg kehuukin organisaationsa kasvaneen henkisesti. Samalla yritys on kääntynyt voitolliseksi.

– Kolmessa vuodessa tässä myllerryksessä liikevaihtomme on kasvanut 10 miljoonasta 17 miljoonaan euroon.

Talouden vakauttaminen
avaa portteja


Uudet materiaalit ja kokeileva designstudio ovat uutta Artekissa. Se on kokeillut bambua ja kierrätyspaperia erilaisissa projekteissa. Työn alla on materiaalikokeilu, josta Dixon tai Kullberg eivät kerro vihjausta enempää.

– Uusien materiaalien, kuten bambun, kanssa työnskentely on hyvin hidasta. Mutta sekään ei haittaa, koska oma merkkini edistyy nopeasti, Dixon sanoo.

Artek on Dixonin mukaan menossa oikeaan suuntaan. Samaa sanoo Mirkku Kullberg.

– Suunta on oikea. Yrityksen vakauttaminen on ollut tärkeimpiä töitä. On tärkeää, että talous on kunnossa, ennen kuin aletaan tehdä kaikkia uusia asioita.

Kullberg on tyytyväinen, että Artekin talous on kääntynyt.

– Tänä vuonna teemme hyvän tuloksen.

Artekia arvostellaan siitä, että se ei tuo tarpeeksi uutta markkinoille. Tähän on syynsä. Kullberg puuskahtaa, että maailmassa on riittävästi nopeaa kertakäyttödesignia, joka kestää kaksi vuotta. Artekin perimässä sitä ei hänen mukaansa ole.

Rapakon
taakse


Amerikka vilahtaa useasti Dixonin puheessa. Tom Dixon on siellä nimi, joka myy. Artekin tuntee taidemarginaali, ja sielläkin Alvar Aalto on merkkituote, ei Artek. Dixon korostaa, että Amerikassa onnistumiseen eivät riitä toivominen eikä haluaminen. Siihen tarvitaan suuria investointeja.

Dixonin mukaan Artekin on pidettävä kiinni suomalaisuudestaan, vaikka kansallisten värien tunnustaminen ei designmaailmassa suosittua olekaan.

– Pienille yrityksille se on ehdottomasti etu. Artekille se on ehdottomasti välttämättömyys, Dixon kertoo.

Dixonista pienen yrityksen on parasta näyttää juurensa ja sydämensä. Globalisoituneessa maailmassa kotimaa on etu ainakin Artekin kokoiselle yhtiölle. Ison kansainvälisen yhtiön kohdalla asia on toinen.

– Mutta luultavasti ajattelette Suomessa tätä asiaa jopa ihan liikaa.

Dixon, who?

Suunnittelija Tom Dixon (1959)

Suunnitellut useille kansainvälisille muotoilutaloille. Tunnettuja töitä muun muassa S Chari, Bird-tuoli ja Jack-lamppu. 

Dixon kuvaa itsensä mielellään täysin itseoppineeksi suunnittelijaksi. He is a self-educated maverick whose only qualification is a one-day course in plastic bumper repair, kuten hän kertoo yrityksensä verkkosivulla.

Tom Dixon toimi pitkään Habitatin luovana johtajana. Yhteistyö Habitatin kanssa päättyi lopullisesti vuoden 2007 joulukuussa. 

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    2. 2

      Ministeriö linjasi: Aktiivimalli ei iske pienituloisimpiin – toimeentulotuki korvaa leikkauksen

    3. 3

      Superrikkaiden varallisuus paisui edelleen: 42 ihmistä vauraampia kuin puolet maailmasta

    4. 4

      Ruotsissa asuntojen hinnat pudonneet jopa 1 000 euroa per neliö – ”Suomessa varoitellaan ihan turhaan”

    5. 5

      Kreikka etenee kohti lainaohjelman päättymistä – 7 miljardia maksuun

    6. 6

      Pakastemaissista löytyi listeriabakteeria – palauta tyhjä paketti kauppaan

    7. 7

      Näin selvität, vakoileeko joku puhelintasi

    8. 8

      Lehdet: Nordea kieltää työntekijöiltään bitcoinin

    9. 9

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    10. 10

      Kaisa Vikkulalle lähtöpassit Sopranosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    2. 2

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    3. 3

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    4. 4

      Lehdet: Nordea kieltää työntekijöiltään bitcoinin

    5. 5

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Pakastemaissista löytyi listeriabakteeria – palauta tyhjä paketti kauppaan

    7. 7

      Superrikkaiden varallisuus paisui edelleen: 42 ihmistä vauraampia kuin puolet maailmasta

    8. 8

      Ekonomisti HS:lle: ”Omista tuistaan huolehtivat tahot sanovat, että ainakaan heidän tuistaan ei saa ottaa”

    9. 9

      Ruotsissa asuntojen hinnat pudonneet jopa 1 000 euroa per neliö – ”Suomessa varoitellaan ihan turhaan”

    10. 10

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    3. 3

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      30 vuotta maksajana riitti – ”Puoliso pistää rahansa tuulemaan ja on käsi ojossa pyytämässä minulta lisää”

    5. 5

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    6. 6

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    7. 7

      7 asiaa, joista syntyy riitaa parisuhteessa – terapeutti kummeksuu sitä, että usein mies maksaa laskut

    8. 8

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    9. 9

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    10. 10

      Kolmen osakkaan taloyhtiössä yksi ei halunnut korjata tukimuuria – 35 000 euron sijaan maksoi lopulta 200 000 euroa

    11. Näytä lisää