Sellu vie takaisin siirtomaa-aikaan

Julkaistu: , Päivitetty:

Eteläiselle pallonpuoliskolle levittäytynyt selluteollisuus ja tehtaita varten luodut puupellot merkitsevät keskiviikkona julkaistun kirjan mukaan uutta kolonialismia, siirtomaa-aikaa.


World Rainforest Movementin tutkijana toiminut Chris Lang ruotii kirjassaan sellu- paperiteollisuuden globaalia strategiaa etenkin ympäristön ja oikeudenmukaisuuden näkökulmista. Kirjan mukaan strategia ei kestä tarkempaa tarkastelua.

Tehtaan varjossa – selluteollisuus matkalla etelään kertoo, miten Pohjois-Amerikassa ja Pohjois-Euroopassa perinteisesti viihtynyt sellu- ja paperiteollisuus on rakentanut itselleen yhä tukevamman tukijalan eteläiselle pallonpuoliskolle.

– Tämä uusi kolonialismi hyödyttää pääasiassa kuluttajia pohjoisessa, jossa paperiteollisuus herkeämättä etsii uusia käyttökohteita paperille. Vaikutukset kuitenkin tuntuvat ennen kaikkea etelän maaseutuyhteisöissä.

Vaikka sellun tuotanto muuttaa etelään, iso osa yhtiöiden ja rahoittajien neuvoista ja suunnitelmista on peräisin pohjoisen konsulttiyrityksiltä. Sellu- ja paperiteollisuuden koneet ja laitteet valmistetaan pohjoisessa, ja valtaosa etelässä tuotettavasta paperista tuodaan pohjoisen markkinoille. Myös suurin osa tehtaiden ja puuplantaasien rahoittajista sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Puuplantaaseja
miljoonia hehtaareja


Selluteollisuuden levittäytyminen pohjoiselta pallonpuoliskolta etelään on johtanut valtavien puupeltojen, plantaasien, istuttamiseen. Chris Langin mukaan plantaasit on tavallisesti istutettu luonnonmetsän tai muunlaisen ekosysteemin tilalle. Puupeltoja on pystytetty myös suojelualueille.

Joidenkin maiden viranomaiset ovat häätäneet puupeltojen tieltä alkuperäiskansoja ja muita paikallisia asukkaita voimakeinoin.

– Tällaiset toimet ovat usein maan oman lainsäädännön vastaisia, mutta suuryhtiöiden taloudellinen ja poliittinen painoarvo ajavat lakien edelle, Lang arvioi.

Nopeakasvuisia puita tuottavia viljelmiä on kymmenisen miljoonaa hehtaaria, ja viljelyala kasvaa miljoonalla hehtaarilla vuosittain.

Selluplantaaseilla käytettävät kasvi- ja tuholaismyrkyt sekä lannoitteet saastuttavat usein lähistön vesiä ja maa-alueita. Plantaasit kuluttavat myös paljon vettä, mikä voi haitata lähistön maanviljelyksiä. Jotkin selluyhtiöt kehittelevät geneettisesti muunneltuja puulajeja taatakseen maksimituoton sijoituksilleen.

Lang kirjoittaa, että sellutehtaat tuottavat valtavasti jätettä ja ilmansaasteita. Pohjoiseen verrattuna etelän mailla ei useinkaan ole mahdollisuuksia kunnolla kontrolloida teollisuuden päästöjä.

Indonesiassa puupeltoja raivataan turvesoille, mikä on johtanut turvemaiden happamoitumiseen ja tulipaloihin. Tämän seurauksena ilmakehään on vapautunut miljardeja tonneja hiilidioksidia. Indonesia onkin maailman kolmanneksi suurin hiilidioksidintuottaja Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen.

Tehtaiden ja plantaasien työntekijät altistuvat myös usein vaarallisille kemikaaleille. Muutkin työskentelyolot saattavat olla surkeat ja palkat kehnoja.

Veracel sai
miljoonasakot


Chris Langin mukaan tehtaista on myös taloudellisesti usein enemmän haittaa kuin hyötyä. Hän kertoo esimerkiksi ruotsalais-suomalaisen Stora Enson ja brasilialaisen Aracruzin yhteisyrityksestä Veracelista, jonka sellutehdas aloitti toimintansa Bahian osavaltiossa, Brasiliassa vuonna 2005: tuhansilta ihmisiltä katosi toimeentulo, kun he menettivät viljelymaansa puupeltojen tieltä. Tehdas työllistää vain neljäsataa henkeä.

Viime kesänä Veracel sai Bahian osavaltion tuomarilta kahdeksan miljoonan euron sakon ympäristörikkeistä. Tuomari määräsi myös Veracelin kaatamaan puuviljelmistään 47 000 hehtaaria ja istuttamaan tilalle luonnonmetsää. Veracel kiisti rikkoneensa säädöksiä.

Lang vaatii teollisuuden rahoittajia ja sijoittajia tutkimaan nykyistä paremmin, millaisia hankkeita teollisuus eteläisellä pallonpuoliskolla suunnittelee. Hän vaatii rahoitusyhtiöitä kehittämään luokittelujärjestelmiä, joissa otettaisiin huomioon eri maihin liittyvät ympäristölliset ja sosiaaliset riskit.

Hän ihmettelee tukiaisia, joita etelään sijoittuvat sellu- ja paperitehtaat saavat. Hän nostaa esimerkiksi Metsäliiton ja UPM:n omistaman Botnian, joka avasi Uruguayhin maan ensimmäisen sellutehtaan viime vuonna. Tehdasta varten perustettiin verovapaa vyöhyke, ja se on saanut julkisilta rahoittajilta satojen miljoonien dollareiden edestä lainoja ja takuita.

Langin mukaan Botnia tulee myös saamaan Uruguayn valtiolta hyvityksiä, jos tehdas menettää tuloja esimerkiksi mellakoiden seurauksena.

Chris Langin kirja on tärkeä puheenvuoro Suomelle tärkeästä teollisuudenalasta. Kuten filosofi ja kansalaisaktivisti Thomas Wallgren kirjoittaa teokseen lisätyssä kommenttiosassa, Suomi on metsäalalla maailmanmitan toimija, ja siksi Suomella on tärkeä vastuu globaaleissa metsäkysymyksissä.

Wallgren muistuttaa, että metsätalous ja -politiikka ovat globaalin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tärkeimpiä osia:

– Suomi vaikuttaa maailmassa kaikkein tuntuvimmin maankäytön suunnittelulla ja metsäpolitiikalla.

Chris Lang: Tehtaan varjossa – selluteollisuus matkalla etelään (Like 2008, 176 s.)

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    2. 2

      Lopettavan Ajattaren toimitusjohtaja: ”Olen itkenyt yhden Atlantin verran”

    3. 3

      Mira Kasslin kertoo, millaista kiinteistönvälittäjän arki on: ”Bisnes on äärimmäisen raakaa”

    4. 4

      S-Pankki tuo markkinoille sijoituspalvelun – kulut lähenevät indeksirahastojen kuluja

    5. 5

      Näillä aloilla on nyt huutava pula työntekijöistä – katso missä sinulle on töitä

    6. 6

      Yhden ammatin näkymissä on erikoinen kuilu naapurimaakuntien välillä – ”Hakijat haluavat tehdä päivätyötä”

    7. 7

      Venäjän öljyntuottajilla menee nyt paremmin kuin koskaan

    8. 8

      Asukas piinasi naapureitaan vuosikaudet – soitti haitaria, lauloi öisin, heitti päälle biojätteitä ja kiviä...

    9. 9

      Kerrostaloasukkaat saivat karun kirjeen: tontin vuokra nousee yli 800 % – ”Sitä ei ollut todeksi uskoa”

    10. 10

      Legendaarinen takkikauppa kaatui ”leutoihin talviin”: Pian Ajatar ei ole enää Forumissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mira Kasslin kertoo, millaista kiinteistönvälittäjän arki on: ”Bisnes on äärimmäisen raakaa”

    2. 2

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    3. 3

      Yhden ammatin näkymissä on erikoinen kuilu naapurimaakuntien välillä – ”Hakijat haluavat tehdä päivätyötä”

    4. 4

      Asukas piinasi naapureitaan vuosikaudet – soitti haitaria, lauloi öisin, heitti päälle biojätteitä ja kiviä...

    5. 5

      Restamax aloittaa yt-neuvottelut – taustalla Royal Ravintolat -kauppa

    6. 6

      Bloomberg: Kiina tekee laajan tuontitullien alennuksen lokakuussa

    7. 7

      S-Pankki tuo markkinoille sijoituspalvelun – kulut lähenevät indeksirahastojen kuluja

    8. 8

      Näillä aloilla on nyt huutava pula työntekijöistä – katso missä sinulle on töitä

    9. 9

      AL: Lihayritys Tapolan perustaja Kyllikki Tapola on kuollut

    10. 10

      Lopettavan Ajattaren toimitusjohtaja: ”Olen itkenyt yhden Atlantin verran”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nelihenkinen perhe muutti Saarijärvelle askeettiseen mökkiin täysin keskelle korpea – rahaa menee vain 800 €/kk

    2. 2

      Järjestyksenvalvoja Jaakko kertoo humalaisen naisen rivosta tempusta ravintolassa – ”Tuumasin, että ei tämä kuule niin toimi”

    3. 3

      Näillä aloilla on nyt huutava pula työntekijöistä – katso missä sinulle on töitä

    4. 4

      Kerrostaloasukkaat saivat karun kirjeen: tontin vuokra nousee yli 800 % – ”Sitä ei ollut todeksi uskoa”

    5. 5

      Massiivinen kauppakeskus Redi avautuu torstaina – Kuvat: tältä sisällä näyttää vuorokausi ennen avajaisia

    6. 6

      Katso, paljonko ammatissasi keskimäärin tienataan – valtiolla ja kunnissa voi olla paremmat ansiot

    7. 7

      10 000 euroa vuodessa säästänyt Julia kertoo, miten hän käyttää rahaa ja mikä häntä nolottaa

    8. 8

      Yhdestä sähköautosta nousi myrsky taloyhtiössä – näin kiista lopulta ratkesi

    9. 9

      ”Huippusijainnilla” paritalon puolikkaan myynyt antoi väärää tietoa ostajalle – myyjälle napsahti kymppitonnien lasku

    10. 10

      Video: Tälläinen ryysis oli Kalasatamassa kello 9, kun iso kauppakeskus Redi avasi ovensa

    11. Näytä lisää