Sellu vie takaisin siirtomaa-aikaan

Julkaistu: , Päivitetty:

Eteläiselle pallonpuoliskolle levittäytynyt selluteollisuus ja tehtaita varten luodut puupellot merkitsevät keskiviikkona julkaistun kirjan mukaan uutta kolonialismia, siirtomaa-aikaa.


World Rainforest Movementin tutkijana toiminut Chris Lang ruotii kirjassaan sellu- paperiteollisuuden globaalia strategiaa etenkin ympäristön ja oikeudenmukaisuuden näkökulmista. Kirjan mukaan strategia ei kestä tarkempaa tarkastelua.

Tehtaan varjossa – selluteollisuus matkalla etelään kertoo, miten Pohjois-Amerikassa ja Pohjois-Euroopassa perinteisesti viihtynyt sellu- ja paperiteollisuus on rakentanut itselleen yhä tukevamman tukijalan eteläiselle pallonpuoliskolle.

– Tämä uusi kolonialismi hyödyttää pääasiassa kuluttajia pohjoisessa, jossa paperiteollisuus herkeämättä etsii uusia käyttökohteita paperille. Vaikutukset kuitenkin tuntuvat ennen kaikkea etelän maaseutuyhteisöissä.

Vaikka sellun tuotanto muuttaa etelään, iso osa yhtiöiden ja rahoittajien neuvoista ja suunnitelmista on peräisin pohjoisen konsulttiyrityksiltä. Sellu- ja paperiteollisuuden koneet ja laitteet valmistetaan pohjoisessa, ja valtaosa etelässä tuotettavasta paperista tuodaan pohjoisen markkinoille. Myös suurin osa tehtaiden ja puuplantaasien rahoittajista sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Puuplantaaseja
miljoonia hehtaareja


Selluteollisuuden levittäytyminen pohjoiselta pallonpuoliskolta etelään on johtanut valtavien puupeltojen, plantaasien, istuttamiseen. Chris Langin mukaan plantaasit on tavallisesti istutettu luonnonmetsän tai muunlaisen ekosysteemin tilalle. Puupeltoja on pystytetty myös suojelualueille.

Joidenkin maiden viranomaiset ovat häätäneet puupeltojen tieltä alkuperäiskansoja ja muita paikallisia asukkaita voimakeinoin.

– Tällaiset toimet ovat usein maan oman lainsäädännön vastaisia, mutta suuryhtiöiden taloudellinen ja poliittinen painoarvo ajavat lakien edelle, Lang arvioi.

Nopeakasvuisia puita tuottavia viljelmiä on kymmenisen miljoonaa hehtaaria, ja viljelyala kasvaa miljoonalla hehtaarilla vuosittain.

Selluplantaaseilla käytettävät kasvi- ja tuholaismyrkyt sekä lannoitteet saastuttavat usein lähistön vesiä ja maa-alueita. Plantaasit kuluttavat myös paljon vettä, mikä voi haitata lähistön maanviljelyksiä. Jotkin selluyhtiöt kehittelevät geneettisesti muunneltuja puulajeja taatakseen maksimituoton sijoituksilleen.

Lang kirjoittaa, että sellutehtaat tuottavat valtavasti jätettä ja ilmansaasteita. Pohjoiseen verrattuna etelän mailla ei useinkaan ole mahdollisuuksia kunnolla kontrolloida teollisuuden päästöjä.

Indonesiassa puupeltoja raivataan turvesoille, mikä on johtanut turvemaiden happamoitumiseen ja tulipaloihin. Tämän seurauksena ilmakehään on vapautunut miljardeja tonneja hiilidioksidia. Indonesia onkin maailman kolmanneksi suurin hiilidioksidintuottaja Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen.

Tehtaiden ja plantaasien työntekijät altistuvat myös usein vaarallisille kemikaaleille. Muutkin työskentelyolot saattavat olla surkeat ja palkat kehnoja.

Veracel sai
miljoonasakot


Chris Langin mukaan tehtaista on myös taloudellisesti usein enemmän haittaa kuin hyötyä. Hän kertoo esimerkiksi ruotsalais-suomalaisen Stora Enson ja brasilialaisen Aracruzin yhteisyrityksestä Veracelista, jonka sellutehdas aloitti toimintansa Bahian osavaltiossa, Brasiliassa vuonna 2005: tuhansilta ihmisiltä katosi toimeentulo, kun he menettivät viljelymaansa puupeltojen tieltä. Tehdas työllistää vain neljäsataa henkeä.

Viime kesänä Veracel sai Bahian osavaltion tuomarilta kahdeksan miljoonan euron sakon ympäristörikkeistä. Tuomari määräsi myös Veracelin kaatamaan puuviljelmistään 47 000 hehtaaria ja istuttamaan tilalle luonnonmetsää. Veracel kiisti rikkoneensa säädöksiä.

Lang vaatii teollisuuden rahoittajia ja sijoittajia tutkimaan nykyistä paremmin, millaisia hankkeita teollisuus eteläisellä pallonpuoliskolla suunnittelee. Hän vaatii rahoitusyhtiöitä kehittämään luokittelujärjestelmiä, joissa otettaisiin huomioon eri maihin liittyvät ympäristölliset ja sosiaaliset riskit.

Hän ihmettelee tukiaisia, joita etelään sijoittuvat sellu- ja paperitehtaat saavat. Hän nostaa esimerkiksi Metsäliiton ja UPM:n omistaman Botnian, joka avasi Uruguayhin maan ensimmäisen sellutehtaan viime vuonna. Tehdasta varten perustettiin verovapaa vyöhyke, ja se on saanut julkisilta rahoittajilta satojen miljoonien dollareiden edestä lainoja ja takuita.

Langin mukaan Botnia tulee myös saamaan Uruguayn valtiolta hyvityksiä, jos tehdas menettää tuloja esimerkiksi mellakoiden seurauksena.

Chris Langin kirja on tärkeä puheenvuoro Suomelle tärkeästä teollisuudenalasta. Kuten filosofi ja kansalaisaktivisti Thomas Wallgren kirjoittaa teokseen lisätyssä kommenttiosassa, Suomi on metsäalalla maailmanmitan toimija, ja siksi Suomella on tärkeä vastuu globaaleissa metsäkysymyksissä.

Wallgren muistuttaa, että metsätalous ja -politiikka ovat globaalin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tärkeimpiä osia:

– Suomi vaikuttaa maailmassa kaikkein tuntuvimmin maankäytön suunnittelulla ja metsäpolitiikalla.

Chris Lang: Tehtaan varjossa – selluteollisuus matkalla etelään (Like 2008, 176 s.)

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Autotallivenkoilu maksoi 40 000 euroa – taloyhtiön mielestä osakas ei asunut talossa vaikka maksoi vesimaksunsakin

    2. 2

      Teemu laittoi 160 neliön omakotitaloon maalämmön – nyt lämmityskulut vuodessa 600–700 euroa

    3. 3

      5 erilaista taloa: Näin paljon maalämpö­pumppu säästää vuodessa – pakkas­päivinä yli 10 e/vrk

    4. 4

      Selvitys: Suomi on nyt maailman houkuttelevin maa kaivoksille

    5. 5

      Altia aikoo listautua pörssiin – valtio aikoo omistaa yhtiöstä vähintään kolmanneksen

    6. 6

      Rovion kurssi kääntyi nousuun – romahti torstaina

    7. 7

      Lintilä Altian listautumisesta: ”Kossuosake on herättänyt mielenkiintoa”

    8. 8

      ”Taloyhtiöstä voi tulla pikavippaaja asuntosijoittajalle”

    9. 9

      Metsä Group haluaa ostaa puita omistajajäseniltään – täkynä tuplabonukset

    10. 10

      SSH:n perustaja Tatu Ylönen jää pois yhtiön johtoryhmästä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rovion kriisi: puhelinpalaveri vihaisille sijoittajille – osake syöksynyt jo lähes 50 prosenttia

    2. 2

      5 erilaista taloa: Näin paljon maalämpö­pumppu säästää vuodessa – pakkas­päivinä yli 10 e/vrk

    3. 3

      325 000 euron vuositulot ja pitää itseään keskiluokkaisena – näin asuinpaikka vaikuttaa

    4. 4

      Näin Rovio rauhoitteli sijoittajia puhelimessa: ”Kehitämme jatkuvasti uusia pelejä” – osake edelleen -50 %

    5. 5

      Autotallivenkoilu maksoi 40 000 euroa – taloyhtiön mielestä osakas ei asunut talossa vaikka maksoi vesimaksunsakin

    6. 6

      Kommentti: Suomi toipuu, mutta yksi sukupolvi putoaa kelkasta – 3 synkkää graafia työelämästä

    7. 7

      ”Taloyhtiöstä voi tulla pikavippaaja asuntosijoittajalle”

    8. 8

      Ulkomaiset jättipankit myyvät Rovion osakkeita – suomalaiset piensijoittajat ostavat

    9. 9

      Analyytikko: Rovion pudotus odotettua rajumpi

    10. 10

      Altia aikoo listautua pörssiin – valtio aikoo omistaa yhtiöstä vähintään kolmanneksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kahvilayrittäjä sai oudon puhelun kassahihnan päähän – Nordea oli palauttamassa rahoja takaisin hänen asiakkailleen

    2. 2

      Tällaisia ovat sopeutumiseläkettä nostavan Suvi Lindénin bisnekset

    3. 3

      Yrittäjä joutui ulosottoon summasta, jolla saa käytetyn Corollan: maksanut 5 vuodessa yli 60 000 euroa – eikä velka ole lyhentynyt

    4. 4

      Tähän on tultu Suomen rakennusalalla: juuri koulusta päässeet pyytävät yli 6000 e/kk

    5. 5

      Pankki varoittaa: Kunnon rytinä on vasta tulossa markkinoille

    6. 6

      Yksi asia unohtuu talvella – 3 vinkkiä: Näin suojelet arvokasta ilmalämpöpumppuasi

    7. 7

      Yhden Kari Voutilaisen tekemän rannekellon hinnalla saa kymmenen Rolexia

    8. 8

      Katso keskipalkat 15 eri toimialalla – ”63–64 % suomalaisista saa pienempää palkkaa kuin keskiarvo”

    9. 9

      Kommentti: Suomi toipuu, mutta yksi sukupolvi putoaa kelkasta – 3 synkkää graafia työelämästä

    10. 10

      Kommentti: Sipilän ”mahdoton” tavoite on toteutumassa – yksi ilmiö selittää työllisyysihmeen

    11. Näytä lisää