Sellu vie takaisin siirtomaa-aikaan

Julkaistu: , Päivitetty:

Eteläiselle pallonpuoliskolle levittäytynyt selluteollisuus ja tehtaita varten luodut puupellot merkitsevät keskiviikkona julkaistun kirjan mukaan uutta kolonialismia, siirtomaa-aikaa.


World Rainforest Movementin tutkijana toiminut Chris Lang ruotii kirjassaan sellu- paperiteollisuuden globaalia strategiaa etenkin ympäristön ja oikeudenmukaisuuden näkökulmista. Kirjan mukaan strategia ei kestä tarkempaa tarkastelua.

Tehtaan varjossa – selluteollisuus matkalla etelään kertoo, miten Pohjois-Amerikassa ja Pohjois-Euroopassa perinteisesti viihtynyt sellu- ja paperiteollisuus on rakentanut itselleen yhä tukevamman tukijalan eteläiselle pallonpuoliskolle.

– Tämä uusi kolonialismi hyödyttää pääasiassa kuluttajia pohjoisessa, jossa paperiteollisuus herkeämättä etsii uusia käyttökohteita paperille. Vaikutukset kuitenkin tuntuvat ennen kaikkea etelän maaseutuyhteisöissä.

Vaikka sellun tuotanto muuttaa etelään, iso osa yhtiöiden ja rahoittajien neuvoista ja suunnitelmista on peräisin pohjoisen konsulttiyrityksiltä. Sellu- ja paperiteollisuuden koneet ja laitteet valmistetaan pohjoisessa, ja valtaosa etelässä tuotettavasta paperista tuodaan pohjoisen markkinoille. Myös suurin osa tehtaiden ja puuplantaasien rahoittajista sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Puuplantaaseja
miljoonia hehtaareja


Selluteollisuuden levittäytyminen pohjoiselta pallonpuoliskolta etelään on johtanut valtavien puupeltojen, plantaasien, istuttamiseen. Chris Langin mukaan plantaasit on tavallisesti istutettu luonnonmetsän tai muunlaisen ekosysteemin tilalle. Puupeltoja on pystytetty myös suojelualueille.

Joidenkin maiden viranomaiset ovat häätäneet puupeltojen tieltä alkuperäiskansoja ja muita paikallisia asukkaita voimakeinoin.

– Tällaiset toimet ovat usein maan oman lainsäädännön vastaisia, mutta suuryhtiöiden taloudellinen ja poliittinen painoarvo ajavat lakien edelle, Lang arvioi.

Nopeakasvuisia puita tuottavia viljelmiä on kymmenisen miljoonaa hehtaaria, ja viljelyala kasvaa miljoonalla hehtaarilla vuosittain.

Selluplantaaseilla käytettävät kasvi- ja tuholaismyrkyt sekä lannoitteet saastuttavat usein lähistön vesiä ja maa-alueita. Plantaasit kuluttavat myös paljon vettä, mikä voi haitata lähistön maanviljelyksiä. Jotkin selluyhtiöt kehittelevät geneettisesti muunneltuja puulajeja taatakseen maksimituoton sijoituksilleen.

Lang kirjoittaa, että sellutehtaat tuottavat valtavasti jätettä ja ilmansaasteita. Pohjoiseen verrattuna etelän mailla ei useinkaan ole mahdollisuuksia kunnolla kontrolloida teollisuuden päästöjä.

Indonesiassa puupeltoja raivataan turvesoille, mikä on johtanut turvemaiden happamoitumiseen ja tulipaloihin. Tämän seurauksena ilmakehään on vapautunut miljardeja tonneja hiilidioksidia. Indonesia onkin maailman kolmanneksi suurin hiilidioksidintuottaja Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen.

Tehtaiden ja plantaasien työntekijät altistuvat myös usein vaarallisille kemikaaleille. Muutkin työskentelyolot saattavat olla surkeat ja palkat kehnoja.

Veracel sai
miljoonasakot


Chris Langin mukaan tehtaista on myös taloudellisesti usein enemmän haittaa kuin hyötyä. Hän kertoo esimerkiksi ruotsalais-suomalaisen Stora Enson ja brasilialaisen Aracruzin yhteisyrityksestä Veracelista, jonka sellutehdas aloitti toimintansa Bahian osavaltiossa, Brasiliassa vuonna 2005: tuhansilta ihmisiltä katosi toimeentulo, kun he menettivät viljelymaansa puupeltojen tieltä. Tehdas työllistää vain neljäsataa henkeä.

Viime kesänä Veracel sai Bahian osavaltion tuomarilta kahdeksan miljoonan euron sakon ympäristörikkeistä. Tuomari määräsi myös Veracelin kaatamaan puuviljelmistään 47 000 hehtaaria ja istuttamaan tilalle luonnonmetsää. Veracel kiisti rikkoneensa säädöksiä.

Lang vaatii teollisuuden rahoittajia ja sijoittajia tutkimaan nykyistä paremmin, millaisia hankkeita teollisuus eteläisellä pallonpuoliskolla suunnittelee. Hän vaatii rahoitusyhtiöitä kehittämään luokittelujärjestelmiä, joissa otettaisiin huomioon eri maihin liittyvät ympäristölliset ja sosiaaliset riskit.

Hän ihmettelee tukiaisia, joita etelään sijoittuvat sellu- ja paperitehtaat saavat. Hän nostaa esimerkiksi Metsäliiton ja UPM:n omistaman Botnian, joka avasi Uruguayhin maan ensimmäisen sellutehtaan viime vuonna. Tehdasta varten perustettiin verovapaa vyöhyke, ja se on saanut julkisilta rahoittajilta satojen miljoonien dollareiden edestä lainoja ja takuita.

Langin mukaan Botnia tulee myös saamaan Uruguayn valtiolta hyvityksiä, jos tehdas menettää tuloja esimerkiksi mellakoiden seurauksena.

Chris Langin kirja on tärkeä puheenvuoro Suomelle tärkeästä teollisuudenalasta. Kuten filosofi ja kansalaisaktivisti Thomas Wallgren kirjoittaa teokseen lisätyssä kommenttiosassa, Suomi on metsäalalla maailmanmitan toimija, ja siksi Suomella on tärkeä vastuu globaaleissa metsäkysymyksissä.

Wallgren muistuttaa, että metsätalous ja -politiikka ovat globaalin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tärkeimpiä osia:

– Suomi vaikuttaa maailmassa kaikkein tuntuvimmin maankäytön suunnittelulla ja metsäpolitiikalla.

Chris Lang: Tehtaan varjossa – selluteollisuus matkalla etelään (Like 2008, 176 s.)

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    2. 2

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    3. 3

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    4. 4

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    5. 5

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    6. 6

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    7. 7

      Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

    8. 8

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Ex-pomo kertoo: Kiinteistö­kuningatar-Kaisaan satsattiin ”niin paljon kuin rahkeet kesti” – huippu­palkka, kalliita autoja ja koulutuksia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    2. 2

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    5. 5

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    6. 6

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    7. 7

      Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

    8. 8

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    9. 9

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    10. 10

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    5. 5

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    6. 6

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    11. Näytä lisää