Sellu vie takaisin siirtomaa-aikaan

Julkaistu: , Päivitetty:

Eteläiselle pallonpuoliskolle levittäytynyt selluteollisuus ja tehtaita varten luodut puupellot merkitsevät keskiviikkona julkaistun kirjan mukaan uutta kolonialismia, siirtomaa-aikaa.


World Rainforest Movementin tutkijana toiminut Chris Lang ruotii kirjassaan sellu- paperiteollisuuden globaalia strategiaa etenkin ympäristön ja oikeudenmukaisuuden näkökulmista. Kirjan mukaan strategia ei kestä tarkempaa tarkastelua.

Tehtaan varjossa – selluteollisuus matkalla etelään kertoo, miten Pohjois-Amerikassa ja Pohjois-Euroopassa perinteisesti viihtynyt sellu- ja paperiteollisuus on rakentanut itselleen yhä tukevamman tukijalan eteläiselle pallonpuoliskolle.

– Tämä uusi kolonialismi hyödyttää pääasiassa kuluttajia pohjoisessa, jossa paperiteollisuus herkeämättä etsii uusia käyttökohteita paperille. Vaikutukset kuitenkin tuntuvat ennen kaikkea etelän maaseutuyhteisöissä.

Vaikka sellun tuotanto muuttaa etelään, iso osa yhtiöiden ja rahoittajien neuvoista ja suunnitelmista on peräisin pohjoisen konsulttiyrityksiltä. Sellu- ja paperiteollisuuden koneet ja laitteet valmistetaan pohjoisessa, ja valtaosa etelässä tuotettavasta paperista tuodaan pohjoisen markkinoille. Myös suurin osa tehtaiden ja puuplantaasien rahoittajista sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Puuplantaaseja
miljoonia hehtaareja


Selluteollisuuden levittäytyminen pohjoiselta pallonpuoliskolta etelään on johtanut valtavien puupeltojen, plantaasien, istuttamiseen. Chris Langin mukaan plantaasit on tavallisesti istutettu luonnonmetsän tai muunlaisen ekosysteemin tilalle. Puupeltoja on pystytetty myös suojelualueille.

Joidenkin maiden viranomaiset ovat häätäneet puupeltojen tieltä alkuperäiskansoja ja muita paikallisia asukkaita voimakeinoin.

– Tällaiset toimet ovat usein maan oman lainsäädännön vastaisia, mutta suuryhtiöiden taloudellinen ja poliittinen painoarvo ajavat lakien edelle, Lang arvioi.

Nopeakasvuisia puita tuottavia viljelmiä on kymmenisen miljoonaa hehtaaria, ja viljelyala kasvaa miljoonalla hehtaarilla vuosittain.

Selluplantaaseilla käytettävät kasvi- ja tuholaismyrkyt sekä lannoitteet saastuttavat usein lähistön vesiä ja maa-alueita. Plantaasit kuluttavat myös paljon vettä, mikä voi haitata lähistön maanviljelyksiä. Jotkin selluyhtiöt kehittelevät geneettisesti muunneltuja puulajeja taatakseen maksimituoton sijoituksilleen.

Lang kirjoittaa, että sellutehtaat tuottavat valtavasti jätettä ja ilmansaasteita. Pohjoiseen verrattuna etelän mailla ei useinkaan ole mahdollisuuksia kunnolla kontrolloida teollisuuden päästöjä.

Indonesiassa puupeltoja raivataan turvesoille, mikä on johtanut turvemaiden happamoitumiseen ja tulipaloihin. Tämän seurauksena ilmakehään on vapautunut miljardeja tonneja hiilidioksidia. Indonesia onkin maailman kolmanneksi suurin hiilidioksidintuottaja Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen.

Tehtaiden ja plantaasien työntekijät altistuvat myös usein vaarallisille kemikaaleille. Muutkin työskentelyolot saattavat olla surkeat ja palkat kehnoja.

Veracel sai
miljoonasakot


Chris Langin mukaan tehtaista on myös taloudellisesti usein enemmän haittaa kuin hyötyä. Hän kertoo esimerkiksi ruotsalais-suomalaisen Stora Enson ja brasilialaisen Aracruzin yhteisyrityksestä Veracelista, jonka sellutehdas aloitti toimintansa Bahian osavaltiossa, Brasiliassa vuonna 2005: tuhansilta ihmisiltä katosi toimeentulo, kun he menettivät viljelymaansa puupeltojen tieltä. Tehdas työllistää vain neljäsataa henkeä.

Viime kesänä Veracel sai Bahian osavaltion tuomarilta kahdeksan miljoonan euron sakon ympäristörikkeistä. Tuomari määräsi myös Veracelin kaatamaan puuviljelmistään 47 000 hehtaaria ja istuttamaan tilalle luonnonmetsää. Veracel kiisti rikkoneensa säädöksiä.

Lang vaatii teollisuuden rahoittajia ja sijoittajia tutkimaan nykyistä paremmin, millaisia hankkeita teollisuus eteläisellä pallonpuoliskolla suunnittelee. Hän vaatii rahoitusyhtiöitä kehittämään luokittelujärjestelmiä, joissa otettaisiin huomioon eri maihin liittyvät ympäristölliset ja sosiaaliset riskit.

Hän ihmettelee tukiaisia, joita etelään sijoittuvat sellu- ja paperitehtaat saavat. Hän nostaa esimerkiksi Metsäliiton ja UPM:n omistaman Botnian, joka avasi Uruguayhin maan ensimmäisen sellutehtaan viime vuonna. Tehdasta varten perustettiin verovapaa vyöhyke, ja se on saanut julkisilta rahoittajilta satojen miljoonien dollareiden edestä lainoja ja takuita.

Langin mukaan Botnia tulee myös saamaan Uruguayn valtiolta hyvityksiä, jos tehdas menettää tuloja esimerkiksi mellakoiden seurauksena.

Chris Langin kirja on tärkeä puheenvuoro Suomelle tärkeästä teollisuudenalasta. Kuten filosofi ja kansalaisaktivisti Thomas Wallgren kirjoittaa teokseen lisätyssä kommenttiosassa, Suomi on metsäalalla maailmanmitan toimija, ja siksi Suomella on tärkeä vastuu globaaleissa metsäkysymyksissä.

Wallgren muistuttaa, että metsätalous ja -politiikka ovat globaalin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tärkeimpiä osia:

– Suomi vaikuttaa maailmassa kaikkein tuntuvimmin maankäytön suunnittelulla ja metsäpolitiikalla.

Chris Lang: Tehtaan varjossa – selluteollisuus matkalla etelään (Like 2008, 176 s.)

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsingin anonyymit leipäjonot muuttuvat, jatkossa kävijät rekisteriin – Syy: Hyvätuloiset ammattijonottajat

    2. 2

      Asuntojen hinta on koko maan tasolla seurannut tulokehitystä – yhdellä alueella kehitys kuitenkin poikkeaa muusta Suomesta

    3. 3

      3 karua esimerkkiä tulo­loukuista: Perheenäiti saa töitä – käteen lisää vain 150 e/kk

    4. 4

      Talon piti olla perusteellisesti remontoitu – vuoden jälkeen ostajalle paljastui alapohjasta todellinen pommi

    5. 5

      Jyskille 100 000 euron uhkasakko harhaanjohtavasta mainonnasta

    6. 6

      Lakialoite poistaisi maksuhäiriö­merkinnät velat maksaneilta – yli sata kansanedustajaa allekirjoitti

    7. 7

      Kauppa­sota pelottaa: Osake­kurssit laajassa laskussa

    8. 8

      Syytteessä olevat Kittilän kunta­päättäjät pidätetään luottamus­toimista – ”Kunnan tilanne on vakava”

    9. 9

      Nyt se on selvitetty: näin yleistä ikäsyrjintä on Suomen työelämässä

    10. 10

      Kittilä ei taivu: aikoo hakea täytäntöön­panokieltoa ministeriön päätökselle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talon piti olla perusteellisesti remontoitu – vuoden jälkeen ostajalle paljastui alapohjasta todellinen pommi

    2. 2

      3 karua esimerkkiä tulo­loukuista: Perheenäiti saa töitä – käteen lisää vain 150 e/kk

    3. 3

      Jyskille 100 000 euron uhkasakko harhaanjohtavasta mainonnasta

    4. 4

      Lakialoite poistaisi maksuhäiriö­merkinnät velat maksaneilta – yli sata kansanedustajaa allekirjoitti

    5. 5

      Syytteessä olevat Kittilän kunta­päättäjät pidätetään luottamus­toimista – ”Kunnan tilanne on vakava”

    6. 6

      Kauppa­sota pelottaa: Osake­kurssit laajassa laskussa

    7. 7

      Trump haluaa iskeä Kiinaa uusilla tullimaksuilla – ilmoitti suunnittelevansa 10 prosentin tariffeja

    8. 8

      Helsingin anonyymit leipäjonot muuttuvat, jatkossa kävijät rekisteriin – Syy: Hyvätuloiset ammattijonottajat

    9. 9

      Yllätyspaluu: OP-ryhmä hakee edun­valvoja Finanssi­alan jäsenyyttä

    10. 10

      Kittilä ei taivu: aikoo hakea täytäntöön­panokieltoa ministeriön päätökselle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talon piti olla perusteellisesti remontoitu – vuoden jälkeen ostajalle paljastui alapohjasta todellinen pommi

    2. 2

      3 karua esimerkkiä tulo­loukuista: Perheenäiti saa töitä – käteen lisää vain 150 e/kk

    3. 3

      Laaja lakko uhkaa Helsinki-Vantaan lentokenttää – ”Tiistaina Finnairin täytyy alkaa perua lentoja”

    4. 4

      Berner ehdottaa taksilakiin muutosta – matkailuyrittäjät säikähtivät uutta lupavaatimusta

    5. 5

      Audin toimitusjohtaja pidätettiin

    6. 6

      Jyskille 100 000 euron uhkasakko harhaanjohtavasta mainonnasta

    7. 7

      Moni piensijoittaja tuhoaa tuottonsa todella helpolla virheellä

    8. 8

      ”Osa leskeneläkkeistä on hävyttömän suuria”– epäreilua rikkaiden tukemista vai turva kriisitilanteen varalle?

    9. 9

      Oululaisyritys pestasi 59-vuotiaan työttömän Hannun – hän on nyt 66-vuotias ja käy vieläkin töissä

    10. 10

      Suomen peltoja uhkaa katastrofi: ”Julmin mahdollinen” sää vie jopa neljänneksen sadosta

    11. Näytä lisää