Retrotuotteissa on lumovoimaa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Retrotuotteissa on lumovoimaa

Fiat 500 on täällä taas!

Julkaistu: 3.8.2008 6:07, Päivitetty 2.8.2008 20:34

Nostalgian avulla myydään nykyään lähes kaikkea ruoasta asuntoihin asti. Retromanian taustalla voi olla niin yritysten onnistunut ideointi kuin ihmisten kaipuu menneisyyteen.

Retrotuotteiden suosio on kasvattanut suosiotaan viime vuosina voimakkaasti. Monia vanhoja brändejä on herätty henkiin, ja uusia tuotteita luotu sekä muotoiltu menneiden vuosikymmeninen tyyliin. Nostalgiamatkan menneisyyteen voi tänä päivänä ostaa niin muodin, ruoan, auton tai jopa asunnon muodossa.

– Retrotuotteissa kantautuu mukana tunne laadusta, aitoudesta ja viattomuudesta, Helsingin yliopiston psykologian professori Göte Nyman sanoo.Teknoretroiluaja fiftarinostalgiaa

Muodin ja eri tyylien kierrättämisessä ei sinänsä ole mitään uutta. Muoti kulkee sykleissä, ja eri vuosikymmenien trendit palaavat ja poistuvat vain palatakseen uudelleen vuosikymmenien kuluttua.

Uutta nykyretroilussa on kuitenkin se, että nostalgian avulla myydään myös tuotteita, jotka perinteisesti on yhdistetty edistykselliseen tekniikkaan ja kirkkaisiin tulevaisuuden lupauksiin, kuten autoja.

Maailmalla ehkä komeimman paluun on tehnyt Mini Cooper, joka on noussut uuden omistajan BMW:n voimin hittituotteeksi. Miniä on myyty maailmanlaajuisesti jo noin miljoona kappaletta. VW Kupla ja Fiat 500 ovat myös palanneet maanteille toki teknisesti uudistettuina, mutta historian henkeä huokuen.

Myös lentoyhtiö Finnair yllätti maalaamalla yhden koneistaan 1950-luvun retrovärein ja tarjoilemalla lennolla viime vuosikymmenien ruokaa ja matkustamoviihdettä. Fiftarinostalgian avulla myydään jopa korkeahintaisia asuntoja Helsingin keskustasta. Tarjolla on myös retrovaatteita, retrohuonekaluja ja retroruokaa.

Esimerkkejä nostalgiabuumista löytyy lukuisia. Mutta mikä on buumin perimmäinen syy?

Oivallinen markkinointikeino

Ihmiset kaipaavat elämäänsä jotain uutta, mutta myös paljon tuttua ja turvallista. Retro ja nostalgia muistuttavat menneestä ja ovat siksi merkittäviä markkinoinnin siivittäjiä. Kuluttajat ostavat elämyksiä, eivät vain tuotetta.

Onko nostalgia-aalto siis oikeasti yrityksissä oivallisesti ideoitu, tarkasti kohderyhmälleen suunnattu myyntikikka?

– Brändikilpailu on tänä päivänä niin kovaa ja tasaväkistä, että muista yrityksistä ja heidän tuotteistaan erottautumiseen haetaan uusia keinoja. Tunteisiin vetoava retrobrändi tavoittaa monet ikäpolvet, professori Nyman toteaa.

Yritykset satsaavat tuotemerkkeihin, koska vahva brändi erottaa tuotteen kilpailijoistaan ja parantaa siten yrityksen asemia kovassa kilpailussa. Brändäämisessä tuotteeseen liitetään yleensä jokin suurempi idea tai tunne.

Brändijohtamisen konsultointiin erikoistuneen Kotoba Oy:n toimitusjohtaja Jukka Hakala näkee brändien uudelleenlanseeraamisessa monia toimivia piirteitä.

– Vanha brändi on kuluttajille jo tuttu, joten sen lanseeraamiseen tarvitaan vähemmän markkinointia kuin uuden brändin luomiseen. Lisäksi on käyttäjäkunta, jolla on tuotteesta jo kokemusta. Historia tuo tuotteelle lisäarvoa, Hakala sanoo.

– Pelkkä nostalgia ei kuitenkaan tuotteen vaan sen täytyy olla myös teknisiltä ominaisuuksiltaan nykyvaatimuksiin vastaava.

Professori Göte Nyman huomauttaa, että viisaat yritykset osaavat hallinnoida omaa historiaansa.

– Ne ymmärtävät, että historiaa ei kannata hävittää. Kymmenen vuoden kuluttua tämän päivän tuotteet voivat olla jo nostalgia-arvonsa takia kysyttyä tavaraa.

Tuote tarttuu psykologiseen historiaan

Tällä hetkellä nostalgiamaailmassa jyräävät vahvimmin 1960- ja 1970-luvut. Eikä ihme, sillä varsinkin 1970-luku näyttäytyy nykyvalossa uudistusten aikana, jolloin hyvinvointiyhteiskunnan tukipilarit pystytettiin.

Kaikille ilmainen peruskoulu toteutettiin asteittain 1970-luvulla, laki työttömyyspäivärahasta ja työttömyyskassoista säädettiin 1971, kunnalliset terveyskeskukset perustettiin 1972, ja samana vuonna lanseerattiin myös opintotuki.

Laki lasten päivähoidosta säädettiin 1973, minkä seurauksena päivähoitopaikkojen määrä kasvoi kymmenessä vuodessa sadalla tuhannella, ja ansiotyössä käyvien perheenäitien määrä kasvoi huimasti. Myös ensimmäiset isyyslomat pidettiin 1970-luvun lopussa.

Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö, 1970-luvun arjesta Reilusti ruskeaa -kirjan kirjoittanut Minna Sarantola-Weiss näkee retrobuumiin sukupolviasiana.

– Retrobuumi liittyy niin suuriin ikäluokkiin kuin heidän lapsiinsakin, jotka ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana kasvaneet aikuisiksi. Yhdessä nämä ryhmät muodostavat nyt oivan kohderyhmän nostalgiatuotteille.

Vetoavatko nostalgiaan nojaavat muodikkaat Jopot, Hai-saappaat tai Nanson Lempivaatteet aikuisiin vain, koska ne muistuttavat lapsuudessa koetuista onnen- ja turvallisuudentunteista?

– Retrotuotteiden myynti on ikään kuin ihmisten psykologiseen historiaan tarttumista. Kuluttajat liittävät tuotteisiin oman historiansa ja elämyksensä. Jostain syystä muistot useimmiten ovat positiivisia, eivätkä tietyn aikakauden negatiiviset tapahtumat nouse mieleen, professori Nyman myöntää.Retrotuotteet edustavat turvaa

Brändikonsultti Jukka Hakala arvelee retroilun suosion syiksi talouden epävarmat ajat. Hän näkee ilmassa myös kiihtyvän teknisen kilpavarustelun aiheuttaman vastatrendin piirteitä.

– Epävarmoina aikoina ihmiset kaipaavat elämäänsä jotain tuttua ja turvallista. Lisäksi pitkään hallinnut edistyneiden ja teknisesti mahdollisimman pitkälle kehitettyjen tuotteiden valtakausi on saanut kuluttajat kaipaamaan myös yksinkertaisia ja aidoiksi koettuja tuotteita, joihin kaiken lisäksi liittyy usein nostalginen lisäarvo, Hakala taustoittaa.

Hakalan mukaan nykykuluttaja haluaa olla yksilöllinen ja erottua massasta, mutta osoittaa samalla kuuluvansa juuri tiettyyn viiteryhmään.

– Retrotuotteet ovat tässä suhteessa mainioita, koska niiden kautta kuluttaja voi osoittaa kuuluvansa suurempaan, samat arvot omaavaan yhteisöön.

Professori Nyman näkee taustalla myös oikeasti vanhojen tuotteiden arvostuksen nousun.

– Tuntuu, että nykyihmiset ovat havahtuneet todellisuuteen ja ymmärtäneet, miten paljon vanhaa ja arvokasta on tuhottu. Vanhat tuotteet ovat nyt arvokkaita niin tunne- kuin järkisyistäkin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?