Kuntoutuvaa karsastetaan työpaikalla

Julkaistu: , Päivitetty:

Pitkän sairausloman jälkeen voi olla järkevää tehdä ensin töitä osapäiväisesti. Osasairauspäivärahan saaminen on mahdollista jo toista vuotta, mutta sitä käytetään harvoin. Syinä ovat tietämättömyys, työn organisointihankaluudet ja se, että työssä kuntoutumista oudoksutaan.
Suomalaiset voivat pitkän sairausloman jälkeen aloittaa työt pehmeästi.

Suomessa on puolentoista vuoden ajan ollut voimassa järjestelmä, jossa vähintään kolme kuukautta sairauslomalla ollut voi tehdä töitä ensin 40–60 prosenttia varsinaisesta työajastaan. Työnantaja maksaa hänelle palkkaa tältä ajalta ja Kela puolet täydestä sairauspäivärahasta.

Osasairauspäivärahajärjestelmä ei ole saanut järin suurta suosiota. Ennakkoon ajateltiin, että 9 000 henkilöä käyttäisi etuutta vuosittain. Viime vuonna osasairauspäivärahaa myönnettiin kuitenkin vain alle 1 800:lle, eikä määrä Työterveyslaitoksen mukaan näytä tänä vuonna juuri kasvavan.

Työssä kuntoutumista
ei ymmärretä


Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Kari-Pekka Martimo arvioi, että osin vähäinen käyttö selittyy etuuden uutuudella. Kun asiasta ei ole kokemuksia, se ei välttämättä tule mieleen silloin, kun sitä voitaisiin käyttää.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Muitakin syitä on:

– Työpaikoilla näyttää olevan ongelmia ymmärtää hyötyjä, joita osasairauspäivärahaan voisi liittyä. Sehän tarkoittaa, että ihmisen työkyky ei ole aivan sama kuin ennen sairauslomaa, mutta hänen kuntoutumisensa saattaa nopeutua, jos hän pääsee työskentelemään osa-aikaisesti. Tilanne, jossa tullaan työhön kuntoutumaan, on aivan uusi suomalaisessa työelämässä.

Joillakin työpaikoilla ajatellaan, että on vaikea järjestää kuntoutujalle puoleksi päiväksi mielekästä työtä, joka ei vaaranna toipumista. Jokin työ voi olla sellaista, että sen pilkkominen palasiksi ei vastaa tarkoitusta. Kyse voi olla myös siitä, että osittaiseen työntekoon ei yksinkertaisesti ole totuttu.

K untoutuja voi
herättää kateutta


Vaikka työterveyslääkäri suosittelisi osittaista työtä, se, miten paljon töitä ollaan valmiita järjestelemään, riippuu esimiehestä. Hänen intoaan voi jarruttaa epäily työyhteisön suvaitsevaisuudesta.

Kaikki eivät välttämättä siedä sitä, että joku pääsee helpommalla kuin itse. Jos palaaja on vaikkapa ollut pois selkäsairauden vuoksi, hän ei edelleenkään voi nostella painavia esineitä ja tällaiset työt jäävät muille.

Kymmenes osasairauspäivärahoista on myönnetty pitkäaikaisten, kipuilevien selkien ja hartiaseudun oireiden takia. Miltei yhtä paljon päivärahaa on annettu tuki- ja liikuntaelinsairauksista toipuville.

Yleisimmin osasairauspäivärahoja on kuitenkin myönnetty mielen järkkymisestä johtuvista sairauksista toipuville. Kolmannes päivärahaa saaneista osasairaista on ollut pois töistä masennuksen, stressin, sopeutumis- tai ahdistuneisuushäiriön vuoksi.

Mehiläisen Martimon mukaan epätietoisuus siitä, miten näitä mahdollisesti vielä oireilevia työkavereita pitäisi kohdella, voi vaikuttaa haluun ottaa heidät töihin toipumaan.

– Jos mielenterveysongelmainen olisi jo todettu täysin terveeksi, koko asia voitaisiin unohtaa ja mennä vain eteenpäin, hän huomauttaa.

Sairaita ei
haluta töihin



Suomessa elää vahvana ajattelutapa, jonka mukaan ihminen on joko terve tai sairas ja sairaana pysytään kotona.

Kari-Pekka Martimo viittaa keväällä julkistettuun SAK:n työolobarometriin. Siitä ilmeni, että joka toinen SAK:lainen on vuosittain sairaana töissä. Selvitys herätti paljon keskustelua, ja ihmiset olivat huolissaan sairaana töihin menemisen yleisyydestä. Esimerkiksi SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring totesi, että tulos on yllättävä ja hälyttävä.

– Osasairauspäivärahassa on kyse samasta ilmiöstä vähän toisesta näkökulmasta. Ihminen ei ole niin terve, että hän pystyisi tekemään kokopäiväisesti töitä, mutta on tarpeeksi terve ollakseen töissä osapäiväisesti, Martimo sanoo.

Työhön paluu
pelottaa monia


Osasairauspäivärahaan liittyy paljon inhimillisiä asioita, joista ei Kari-Pekka Martimon mielestä ole riittävästi keskusteltu. Toipilaiden työllistäminen voi hänen mukaansa hyödyttää kaikkia osapuolia.

Pitkältä sairaslomalta on usein vaikea palata töihin. On tavallista, että poissa ollut epäilee oman ammattitaitonsa heikentyneen ja pelkää työyhteisön asenteita.

– Suomalaiset ovat sitoutuneita työhönsä. Moni tuntee jättäneensä työkaverit, esimiehet ja asiakkaat pulaan ja pelkää näiden suhtautumista, varsinkin, jos kukaan ei ole ollut yhteydessä häneen sairasloman aikana.

Joidenkin sairasloma pitkittyy tällaisten pelkojen takia. Sen sijaan se, että toipilaalta ei vaadita täyttä panosta, voi helpottaa paluuta. Paitsi työyhteisö, henkilö itse voi vaikuttaa paljon sopeutumiseensa. Usein avoimuus auttaa toisia suhtautumaan tilanteeseen.

770 miljoonaa euroa
sairauspäivärahoihin


Sairaudet eivät ole pikku asia. Vuosittain lähes 60 000 suomalaista saa sairauspäivärahaa yhteensä noin 770 miljoonaa euroa. Viime vuonna osasairauspäivärahaa jaettiin 2,5 miljoonaa euroa.

Pitkä sairaus köyhdyttää kaikkia asianosaisia. Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus päättyy yleensä kahden kuukauden sairastamisen jälkeen, ja siitä lähtien työntekijä saa Kelalta eli käytännössä veronmaksajilta päivärahaa, joka on korkeintaan 70 prosenttia palkasta.

Työpaikoilla on tehty erilaisia laskelmia poissaolojen kustannuksista. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton alkukesällä julkistamasta kyselystä ilmeni, että sen jäsenyrityksissä menetetään vuosittain noin 50 000 työvuotta sairaus- ja tapaturmapoissaolojen vuoksi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Kommentti: Vuosiluku päättyy 7:ään ja on syksy – 40 vuoden ajan se on tiennyt rytinää markkinoilla

    4. 4

      Kommentti: Kiinan toivotaan luopuvan kasvutavoitteistaan, mutta niin tuskin käy

    5. 5

      Kommentti: Hullujen päivien maksulliset muovikassit ja Fortumin Uniper-tarjous – yritykset ovat pulassa, kun teot ja mielikuvat eivät kohtaa

    6. 6

      Suomi tarvitsee kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa

    7. 7

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    8. 8

      Mobiilipalvelujen kysyntä kohensi Elisan tulosta

    9. 9

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    10. 10

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    4. 4

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    5. 5

      Kommentti: Hullujen päivien maksulliset muovikassit ja Fortumin Uniper-tarjous – yritykset ovat pulassa, kun teot ja mielikuvat eivät kohtaa

    6. 6

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    7. 7

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    8. 8

      Kommentti: Vuosiluku päättyy 7:ään ja on syksy – 40 vuoden ajan se on tiennyt rytinää markkinoilla

    9. 9

      Valtio suunnittelee Koskenkorvasta tutun Altian listaamista pörssiin

    10. 10

      Finnwatch: Wärtsilä maksaa Intiassa palkkoja, joilla ei pysty elättämään perhettä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    4. 4

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    5. 5

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    6. 6

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    7. 7

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    8. 8

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    9. 9

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    10. 10

      Kolme miestä kertoo kuntouttavasta työ­toiminnasta: ”Ajattelin ensin, että on jotain höpö­höpöhommia”

    11. Näytä lisää