Pankkikriisin ensimmäinen vuosi

Julkaistu: , Päivitetty:

Kolumni
Tasan vuosi sitten talousuutisten otsikoihin nousi omituinen sanahirviö subprime-kriisi. Tuolloin ei monikaan aavistanut, minkälainen mörkö oli lähtenyt liikkeelle.
Jos osakemarkkinoita pitää yleisen talouskehityksen ja -tunnelman ilmapuntarina, voi pitkän poutajakson sanoa päättyneen jokseenkin tasan vuosi sitten. Sen jälkeen matalapainetta onkin riittänyt myrskyksi asti. Myräkkä jatkuu edelleen näyttämättä vieläkään pysyviä laantumisen merkkejä, joten tuhojen lopullisesta laajuudesta ei ole vielä tietoa.

Viime vuoden heinäkuun puolivälissä maailman ja samalla useiden kansallistenkin markkinoiden osakekurssit kävivät tähänastisissa huippulukemissaan. Sen jälkeen pörssit ovat kärsineet pahimmasta kurssilaskusta sitten teknokuplan puhkeamisen.

Eniten pörsseissä ovat kärsineet pankkiosakkeet, ovathan juuri pankit kaikkien pahimpien ongelmien keskipisteessä. Esimerkiksi Euroopan suurimmat pörssinoteeratut pankit ovat vuodessa menettäneet puolet markkina-arvostaan.

Kriisi levisi hyvin
nopeasti ja laajalle
Kaikki alkoi Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden ja riskipitoisimman asuntorahoituksen vastoinkäymisistä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Korot olivat jo hyvän aikaa olleet nousussa, sitten asuntojen hinnat lakkasivat ensin nousemasta, alkoivat pian joillakin alueilla laskea ja kun lopulta kasvava määrä asuntolaina-asiakkaita jätti lainansa hoitamatta, alkoivat ensimmäiset pankit horjahdella ja kriisi oli puhjennut.

Kriisi sai nimekseen subprime-kriisi, sillä vaikeudet alkoivat vuosi sitten pulpahdella päivänvaloon luottokelvottomille asiakkaille myönnetyistä asuntolainoista. Subprime-sana viittaa juuri kehnoon luottokelpoisuuteen.

Alkajaisiksi kriisi näytti koskevan ainoastaan riskipitoisimpiin asiakkaisiin keskittyneitä asuntorahoittajia ja joitakin heikkolaatuisimpaan asuntoluottoriskiin varojaan sijoittaneita hedge-rahastoja. Tuolloin moni uskoi ongelmien rajoittuvan vain suhteellisen pieneen osaan Yhdysvaltain asuntomarkkinoista ja pankkijärjestelmästä.

Ensivaikutelma oli harvinaisen väärä.

Luottotappiot ja arvonalennukset levisivät ketjureaktion tavoin hyvin nopeasti Yhdysvaltain esikaupungeista maailman finanssikeskuksiin. Jo viime syksynä kävi selväksi, että pankit ovat aivan samassa pinteessä Atlantin molemmin puolin.

Tappioiden summa
kasvaa huimaksi
Toistaiseksi pankit ovat kirjanneet subprime-kriisiin tavalla tai toisella liittyviä tappioita noin 400 miljardin dollarin eli noin 250 miljardin euron arvosta. Suurimman osan tappioista ovat kärsineet Yhdysvaltain ja Euroopan pankit.

Tappioissa sulaneet summat ovat jo nyt tolkuttoman suuria, mutta synkimmät tilannekatsaukset ovat povanneet tappioiden vielä paisuvan biljoonaan tai puoleentoista biljoonaan dollariin. Euroina kyse olisi 600-900 miljardin tappioista.

Ei ihme, että viimeaikaisista talouskommenteista löytyy helposti varoituksia pankkien ja koko pankkijärjestelmän ajautumisesta pahimpiin vaikeuksiin sitten 1930-luvun lamavuosien.

Kaikkein synkimpiä ennusteita tuskin kuitenkaan kannattaa pitää varmoina tietoina, sillä ovat pankit selvinneet lukuisista pahemmistakin pinteistä kuin tähänastinen subprime-kriisi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa pankkien tappiot ovat suhteessa maan talouden kokoon huimasti pienemmät kuin Suomen pankkien tappiot 1990-luvun alun pankkikriisissä.

Kriisin siemenet kylvettiin
taas hyvinä aikoina


Tämänkertaisessa pankkikriisissä on paljon omintakeisia piirteitä. Aiempien pankkikriisien aikaan tuskin kukaan osasi uneksiakaan kaikista niistä mielikuvituksellisista luottojohdannaisista, joilla pankit ovat viime vuosien mittaan virittäneet oman satimensa.

Pohjimmiltaan kuitenkin tässä niin kuin kaikissa aiemmissakin pankkikriiseissä on kyse hyvin samankaltaisista ja lopulta melko yksinkertaisistakin ilmiöistä.

Jokaisen pankkikriisin siemenet on aina kylvetty epätavallisen hyvinä aikoina, jolloin tulevaisuuden näkymät ovat poikkeksellisen rohkaisevia eivätkä huolet paina sen enempää laina-asiakkaita kuin pankkiirejakaan. Näin syntyi tämäkin pankkikriisi.

Vielä runsas vuosi sitten talouskasvu oli vahvaa, inflaatiosta ei ollut pelkoakaan ja halpaa lainarahaa oli saatavilla yllin kyllin. Minkäänlaisesta riskeistä ei ollut hajuakaan, joten lainatiskien molemmin puolin riskejä otettiin rohkeasti sekä tietoisesti että tiedostamatta.

Lopulta keskuspakki Fedin jo pari vuotta aikaisemmin aloittamat koronnostot alkoivat vaatia veroaan. Lainarahan vääjäämätön kallistuminen alkoi vähitellen vetää liian suuria lainoja ottaneita asiakkaita ja niitä myöntäneitä pankkeja pilvilinnoista takaisin maan kamaralle. Paluu ankeaan arkeen merkitsee yleensä aina luottotappioita, niin tälläkin kertaa.

Juuri näin syntyvät seuraavatkin pankkikriisit.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Suomalaisesta nollan euron setelistä tuli hitti – joidenkin arvo voi nousta huimasti

    2. 2

      Luvattomat poissaolot ovat työ­paikkojen vakio­riidanaiheita –”selkeä irtisanomis­peruste”

    3. 3

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    4. 4

      2 500 euron korvausta perhevapaasta on haettu vasta vähän

    5. 5

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    6. 6

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    7. 7

      Joululahjat Kiinasta? Posti: Kohta on kiire – mm. Black Friday, Cyber Monday ja 1212 ruuhkauttavat

    8. 8

      Suomi ei päässyt jatkoon kisassa EU:n lääkevirastosta

    9. 9

      ”Helsinkiin mahtuu ilman mitään markkinahäiriöitä joka vuosi noin 300-huoneinen hotelli lisää”

    10. 10

      Euroopan pankkiviranomainen siirretään Britanniasta Pariisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaisesta nollan euron setelistä tuli hitti – joidenkin arvo voi nousta huimasti

    2. 2

      Luvattomat poissaolot ovat työ­paikkojen vakio­riidanaiheita –”selkeä irtisanomis­peruste”

    3. 3

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    4. 4

      Kuntoalan yrittäjä Sanna sai apua eläkepäiviään viettävältä konkarilta: ”Hän ei syyllistä, että oletpa sinä tyhmä”

    5. 5

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    6. 6

      2 500 euron korvausta perhevapaasta on haettu vasta vähän

    7. 7

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    8. 8

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    9. 9

      Suomi ei päässyt jatkoon kisassa EU:n lääkevirastosta

    10. 10

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

    3. 3

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    4. 4

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    5. 5

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    6. 6

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    7. 7

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    8. 8

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    9. 9

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    10. 10

      Cheekin firmalla miljoonien kassa – ura loppuu, mutta rahaa riittää

    11. Näytä lisää