Kilometrien turkishäkit suututtavat eläintensuojelijoita - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kilometrien turkishäkit suututtavat eläintensuojelijoita

Jättimäisen turkistarhan suunnitelmat Evijärvellä huolestuttavat ympäristöä ja eläintensuojelujärjestö Animaliaa. Yrittäjät hakevat yhteistarhalla säästöjä.

8.7.2008 14:56 | Päivitetty 8.7.2008 15:13

Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan Botnia Fox Oy:n turkistarhalle Evijärvellä. Suunnitteilla oleva tarha on Suomen suurin. Botnia Fox on hakenut ympäristölupaa myös toiselle saman suuruusluokan tarhalle Kortesjärvellä.

Yhdessä tarhat ovat Euroopan suurin turkistarhahanke, ja Evijärven tarhasta tulee Euroopan suurin kettutarha. Suurimmat kettutarhat ovat tähänkin asti sijainneet Suomessa, mutta isoimmat minkkitarhat löytyvät Tanskasta ja Puolasta.

Evijärven tarhan hakemuksen käsittelyvaiheessa useat eri tahot lähettivät mielipiteensä tai muistutuksen, joissa vastustettiin tarhan rakentamista. Huolta herättivät muun muassa turkistarhoille yleinen lokkiongelma, haju, typpipäästöt lähimetsiin sekä läheisten vesistöjen rehevöityminen.

Animalia arvostelee Evijärven tarhan ympäristöluvan myöntämistä. Järjestö katsoo, että tuhansien kettujen ulosteet ja jätevesien käsittely tulevat olemaan merkittävä ympäristöongelma.

– Mielestämme tämän kokoluokan tarhoista ei tiedetä tarpeeksi, Animalian tiedottaja Eeva Suhonen sanoo.

Ympäristökeskuksen mukaan luvan myöntämisessä otettiin kannanotot huomioon. Tarhan ympäristövaikutuksia tulee seurata jatkuvasti, ja esimerkiksi salaojavesien puhdistaminen tulee tarvittaessa aloittaa.

Isot eläintilat yleistyvät

Turkistarhaukseen pätee maatalouden yleinen ilmiö: tilojen määrä vähenee ja tilakoot kasvavat. Animalia pitää ilmiötä epätoivottavana. Järjestö on huolissaan siitä, ettei eläinten hyvinvoinnista pystytä huolehtimaan suurtarhassa yhtä hyvin kuin pienemmissä yksiköissä.

Evijärven tarhassa tulee asumaan pentuineen noin 7 600 siitosnaaraskettua tai -supia 164 varjotalossa eli katetussa häkkirivissä. Varjotalojen yhteenlaskettu pituus on lähes 20 kilometriä. Yhteensä eläimiä voi tarhassa olla yli 60 000.

Botnia Fox Oy:n hallituksen puheenjohtajan Esa Rantakallion mukaan tarhakoon suureneminen ei muuta eläinten hyvinvointia merkittävästi, koska eläinmäärä hoitajaa kohden ei kasva.

– Yksi henkilö pystyy huolehtimaan vain tietystä määrästä eläimiä, ja jos eläimiä lisätään, täytyy niitä varten kuitenkin palkata lisähenkilö. Isolla tilalla on aina monta ihmistä töissä, joten isoja laiminlyöntejä ei pääse tapahtumaan, hän sanoo ja viittaa tapauksiin, joissa yksinäisen tilallisen henkilökohtaiset ongelmat ovat koituneet eläinten kohtaloksi.

– Lisäksi turkiseläimet ruokkii aina ihminen eikä kone. Eläimet nähdään joka päivä, ja tarkastus tulee tehtyä siinä samalla.

Tarhoilla menossa siirtymävaihe

Turkistarhaajilla ovat menossa mittavat muutostyöt. Pienimmät häkit kielletään ja tarhat on siirrettävä pois pohjavesialueilta vuoden 2010 loppuun mennessä. Entisen kolmen eläimen sijasta häkissä saa enää pitää kahta eläintä.

– Ajatus on, että investoinnit on helpompi toteuttaa yhteistyössä, Botnia Foxin Rantakallio perustelee jättitarhan rakentamista.

Hankkeella tarhaajat tavoittelevat säästöjä muun muassa urakoitsija- ja vartiointikustannuksista.

Maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) mainitsi kesäkuussa puheessaan Suomen Turkiseläinten Kasvattajien Liiton 80-vuotisjuhlassa, että turkistarhaajille saattaa olla luvassa investointitukia tarhojen muutostöihin. Hän lupasi päätöksiä jo tämän vuoden puolella, jos tukien haku avataan.

Rantakallio sanoo, että hakijoiden listalla on tuolloin varmasti myös Botnia Fox.

– Kun yhteiskunta edellyttää noin 50 prosentin investointeja, on kohtuullista, että se osallistuu myös kustannuksiin, hän sanoo.

Saman eläinmäärän pitämiseksi tilaa täytyy lisätä noin puolella entisestä.

Botnia Fox Oy:n omistaa kahdeksan tarhaajaa. Mukana on niin vanhoja turkistarhaajia kuin nuoria, jotka lisäävät tuotantoaan. Evijärven jättitarha on kuin asunto-osakeyhtiö: osakkeet oikeuttavat tiettyjen varjotalojen hallintaan. Myöhemmin tarhaajan on helpompi myydä eläintilat, jos esimerkiksi haluaa luopua tuotannosta.

Animalia kampanjoi turkistarhausta vastaan

Animalian tavoitteena on kieltää turkistarhaus lailla. Se aloittaa syksyllä kampanjoinnin, jonka kärjessä on supikoira. Loppuvuodesta kampanja laajenee ulkomaille, lähinnä Pohjoismaihin.

– Haluamme tuoda ihmisten tietoon kansainvälisen näkökulman, jossa Suomi on jälkijunassa. Euroopassa monet maat ovat lakkauttaneet supikoiran tarhauksen, mutta Suomi vain tuntuu lisäävän sitä, Animalian Suhonen sanoo.

Suomi on maailman suurimpia turkisten tuottajia. Turkistuottajien mukaan tällä kaudella (syksystä 2007 syksyyn 2008) Suomessa myydään yli 9 miljoonaa turkisnahkaa.

Nahkoista noin 4 miljoonaa on kotimaista tuotantoa. Yli 95 prosenttia tuotannosta menee vientiin.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?