Mistä neuvotteluissa kiikastaa?

Julkaistu:

Vuonna 2001 aloitetut vapaakauppaneuvottelut ovat kohdanneet monia vaikeuksia matkansa varrella. Suurimmat kiistat liittyvät maataloustuotteiden tukiaisiin ja teollisuustuotteiden tulleihin.
Näkymättömät kaupan esteet

Turvallisuusmääräykset ja muut tuotteiden alkuperää koskevat säädökset voivat estää vapaata kauppaa, vaikka euromääräisiä tuontitulleja ei olisikaan. Esimerkiksi EU ja USA ovat kiistelleet siitä, voidaanko amerikkalaisissa laitoksissa tuotettua broileria tuoda Eurooppaan. Jenkkikanat pestään kloorilla ennen myyntiä, mitä eurooppalaiset eivät sulata.

Tulliliittojen erityisasema

Kehittyneiden maiden muodostamat tulliliitot, kuten latinalaisen Amerikan Mercosur, haluavat varmistaa, että ne voivat jatkossakin harjoittaa yhtenäistä kauppapolitiikkaa. Kehitysmaat pelkäävät vaatimusten vesittävän koko tullien laskemisen tarkoituksen.

Ketkä saavat neuvotella?

Koska neuvottelut laajalla joukolla eivät ole edenneet, jotkut maat ovat alkaneet neuvotella muita tiiviimmin. Niin kutsuttu G12, johon kuuluvat Yhdysvallat, Australia, Brasilia, Kiina, Etelä-Afrikka, EU, Intia, Japani, Kanada, Malesia, Meksiko ja Pakistan, käy paraikaa ratkaisevia vääntöjä teollisuustuotteiden tulleista. Esimerkiksi Argentiina kokee jääneensä sisärenkaan ulkopuolelle.

Kuka leikkaa ja kuinka paljon?

Kaikki myöntävät, että tariffeja ja tukiaisia on laskettava. Kiistaa aiheuttaa kuitenkin se, kuinka paljon ja missä suhteessa. Vuonna 1994 päättyneen Urugayn kierroksen lähestymistapa ei enää kelpaa kunnianhimoisille jäsenmaille, vaan esiin on kaivettu jo 1970-luvulla esitelty ”Sveitsin kaava”, joka leikkaa tariffeja jyrkemmässä suhteessa. Kaavasta on tehty entistä monimutkaisempia versioita, joiden tajuaminen vaatii neuvottelijoilta korkeampaa matematiikkaa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Neuvottelutilannetta kuvaa se, että Sveitsi haluaisi mieluummin käyttää Urugayn mallia ja Uruguay Sveitsin.


Maatalouden erikoistuotteet

Kehittyneet maat haluavat suojata joitain tuotteitaan tuontitullien leikkaamiselta ruokaturvallisuuden, toimeentulon turvaamisen tai maaseudun kehittämisen varjolla. Kiistaa on siitä, mitä tuotteita saa suojella, millä perustein ja kuinka paljon.

”Vihreä laatikko”

Jotkut maataloustuet eivät varsinaisesti vaikuta tuotteiden hintoihin, joten niitä saa jakaa ilman rajoituksia. Maiden tulee kuitenkin sopia näiden ”vihreään laatikkoon” kuuluvien sääntöjen tiukasta valvonnasta, jottei niitä käytetä hyväksi.

Etuuskohteluun oikeuttava kauppa

Erityisesti EU on järjestänyt omat kauppasuhteensa niin kutsuttujen  etuuskohteluun oikeuttavien kauppasopimusten avulla. Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren köyhistä maista on tähän asti saanut tuoda tuotteita unioniin pienemmillä tulleilla kuin muista maista. Kun tariffeja leikataan kautta linjan, nämä maat menettävät suhteellisen etunsa.

Lähteet: Reuters, WTO

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    3. 3

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    6. 6

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Finnair laajentaa kumppanuuttaan British Airwaysin kanssa

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    6. 6

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    7. 7

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    8. 8

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    9. 9

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää