Kohukirja nostaa Wahlroosin pankkikriisin ketuksi

Julkaistu: , Päivitetty:

Pankkivalvojat, eduskunta ja oikeuslaitos olivat pankkien täydessä juoksutuksessa pankkikriisin aikaan. Taitavassa pelissä eduskunta ei edes huomannut antavansa kymmenen miljardia tukea pankeille. Björn Wahlroos oli pankkijoukkueen pelinrakentaja ainakin A-P Pietilän uuden pankkikirjan mukaan.


Torstaina julkistettu Antti-Pekka Pietilän kirja Pankkikriisin peitellyt paperit antaa kuvan, että SYP ja sen johtokunnan jäsen Björn Wahlroos pelasivat pankkikriisin aikoihin montaa peliä yhtaikaa.

1990-luvun vaihteessa SYP kauppasi asiakkailleen miljardeittain valuuttakoriluottoja. Samaan aikaan pankki kaatoi suurilla operaatioilla markkaa kohti devalvaatiota, jonka pankki tiesi aiheuttavan valuuttaluottoja ottaneille asiakkailleen kasapäin konkursseja.

Pankki itse suojasi oman valuutta-asemansa, koska ennusti markan taipuvan jossain vaiheessa. Sen sijaan asiakkailleen SYP:n johtajat vakuuttivat, että lainojen taustalla oleva valuuttakori antaa riittävän suojan.

Pankille itselleen devalvaatiosta ja asiakkaiden valuuttaluotoista ei siis tullut tappiota, vaan suuria voittoja. Asiakkaiden konkursseista tappioita tuli sitten sitäkin enemmän.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kun ongelmat muuttuivat kriisiksi, perusteli juuri Björn Wahlroos arvovaltaisille päättäjille, miksi pankit pitäisi pelastaa. Wahlroosilla oli myös ratkaiseva rooli, kun pankinjohtajista koostuvat ryhmä päätti, miten valtio pelastaisi pankit niiden itsensä aiheuttamista ongelmista.

Näin siis markan kaatumiseen keskeisesti vaikuttaneista miehistä tuli maan hallituksen tärkeitä neuvonantajia, kun piti korjata markan kaatumisen aiheuttamat tuhot.

Eikä tässä vielä kaikki. Valtiovarainministeriössä heräsi ajatus, että valtion antama pankkituki voitaisiin vaihtaa osakkeiksi. Silloin SYP alkoi kiireellä suunnitella konsernirakenteen myllertämistä niin, että valtio ei pääsisi käsiksi yhtiön omaisuuteen. Tämän projektin vetäjä oli kirjan mukaan Wahlroos.

Kymmenen miljardia
tukea vahingossa


A-P Pietilän kirja antaa raadollisen kuvan siitä, miten poliitikot, pankkivalvojat ja oikeuslaitoskin olivat pankkien juoksutettavissa. pankkikriisin aikaan.

Uskomaton esimerkki tästä on pankkien saama anteeksianto maksamattomista veroista. Verottajan mukaan pankit olivat jättäneet maksamatta leimaverot liikkeelle laskemistaan sijoitustodistuksista.

Tuolloinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen sai 4.2.1993 Verohallituksen laskelmat, että kymmeneltä vuodelta maksamatta jääneiden leimaverojen yhteissumma oli jopa 10 miljardia markkaa eli yli 1,5 miljardia euroa.

Viinanen ymmärsi, että pelkästään tieto tuosta voisi kaataa suurissa vaikeuksissa olevia pankkeja ja aiheuttaa hätätilan. Yksikään pankki ei olisi pystynyt maksamaan laiminlyöntejään.

Viinanen ja valtiovarainministeriön valtiosihteeri Eino Keinänen päättivät, että leimaverot on pakko antaa anteeksi.

Anteeksiannosta laadittiin pikaisesti lakiesitys, joka eteni keväällä eduskuntaan. Pietilän mukaan kansanedustajat olivat tietämättömiä ongelman laajuudesta. Hallituksen lakiesityksessä todettiin, että lainmuutoksella ei ollut taloudellisia vaikutuksia.

Eduskunta hyväksyi lain juhannuksen alla kansanedustajien loman alla ilman sen suurempaa huomiota.

Oikeuslaitos päätti
pankin tarpeen mukaan


Oikeuslaitoksen juoksuttamisesta kirja antaa herkullinen esimerkin, joka liittyy pankkien asiakkailleen myymiin valuuttakoriluottoihin. Suuri osa noista luotoista oli vekseleitä.

Korkein oikeus oli jo kuitenkin vuonna 1989 päättänyt, että vaihtuvaan pääomaan perustuva korivaluuttavekseli on pätemätön. Pietilän kirjan mukaan kymmenet tuhannet lainasopimukset perustuivat pätemättömiin papereihin.

Siitä huolimatta pankit kauppasivat vastaavia tuotteita kiihtyvällä tahdilla. Yksi vekselimuodon suosion syy oli, että niistä ei pitänyt maksaa leimaveroa.

Kun devalvaatio räjäytti asiakkaiden valuuttavelan markka-arvon pilviin, alkoi erikoinen kiista. Osa asiakkaista huomasi, että lain mukaan vekselivelan määrä pitää olla tiedossa jo sopimusta tehtäessä. Devalvaatio ei siis voi nostaa vekselivelkaa sovittua suuremmaksi, vaan asiakkaan pitäisi selvitä velasta maksamalla vain vekselissä sovittu markkasumma.

Tällainen kanta jäi voimaan eräässä kiistassa Kemin raastuvanoikeudessa ja Rovaniemen hovioikeudessa. Korkein oikeus ei antanut pankille valituslupaa.

Tuosta päätöksestä välittämättä pankit vaativat kaikilta muilta asiakkailtaan devalvaatiolisän. Myöhemmässä vaiheessa pankit kuitenkin väittivät, että vekseli ei olekaan enää vekseli vaan normaali luotto. Pankit saivat oikeuslaitoksen puolelleen.

Kun verottaja puolestaan vaati luotoista maksamattomia veroja, onnistui pankki todistamaan oikeudessa että kyseessä on vekseli.

Näin siis SYP onnistui Pietilän mukaan vakuuttamaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että kyseessä olivat vekselit ja korkeimmalle oikeudelle, että kyseessä ovat luotot. Suomen korkeimmat tuomioistuimet pitivät papereita erilaisina aina sen mukaan, mikä oli pankille edullisinta.

Pietilän pankkisarjan
jatko-osa

Aiemminkin pankkikriisistä kirjoittanut A-P Pietilä kuvaa hurjalla tavalla, miten pankkien aiheuttamat ongelmat kaadettiin kotimarkkinayritysten niskaan. Kymmenien tuhansien yritysten konkurssit nostivat työttömien määrän yli 400 000 henkeen.

Yrittäjillä ja työttömillä ei ollut kirjan mukaan mitään merkitystä, kun talouden selkärankana toiminut pankkijärjestelmä piti pelastaa.

Pietilä on Suomen Lehtiyhtymän julkaisujohtaja, joka on toiminut aiemmin myös Taloussanomien ja Ilta-Sanomien vastaavana päätoimittajana.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Vanhus maksoi kotihoidosta 5 700 e/kk – perilliset suuttuivat edunvalvojalle

    2. 2

      Kommentti: Talous pyörii vahvan lääkityksen varassa, kun uuden taantuman uhka painaa jo päälle

    3. 3

      Daimlerin toimitusjohtajaksi nousee ruotsalainen

    4. 4

      Kotipizzan investoinnit uusiin ketjuihin painoivat tulosta – meksikolaisen ruoan kysyntä ei ole vastannut odotuksia

    5. 5

      Yhdysvaltojen keskuspankin odotetaan kiristävän korkoruuvia jo kolmatta kertaa tänä vuonna

    6. 6

      Taistelu pikaruoan asiakkaista kiristyy – KFC tulee Suomeen

    7. 7

      73 ihmistä tapaa torstaina Obaman kasvokkain Helsingissä – näin paljon siitä joutuu maksamaan

    8. 8

      Kamux laajentaa toimintaansa Ruotsissa

    9. 9

      Vaalimaalle avautuu pian muotikylä – tulossa useita isoja brändejä

    10. 10

      Libera teki kantelun EU-komissiolle työehtosopimusten yleissitovuudesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vanhus maksoi kotihoidosta 5 700 e/kk – perilliset suuttuivat edunvalvojalle

    2. 2

      Taistelu pikaruoan asiakkaista kiristyy – KFC tulee Suomeen

    3. 3

      73 ihmistä tapaa torstaina Obaman kasvokkain Helsingissä – näin paljon siitä joutuu maksamaan

    4. 4

      Hinnoitteletko asuntosi pieleen? Tässä ovat eri kaupunkien kipurajat

    5. 5

      Michael Kors ostaa Versacen – vaihtaa nimensä Capri Holdingiksi

    6. 6

      Kommentti: Talous pyörii vahvan lääkityksen varassa, kun uuden taantuman uhka painaa jo päälle

    7. 7

      JHL aloittaa ylityö- ja vuoronvaihtokiellon – "Siitä ei hyvä seuraa, että työntekijöitä halutaan laittaa eriarvoiseen asemaan"

    8. 8

      Pääluottamusmies OP:n yt-neuvotteluista: Tarkoitus ei ole irtisanoa – ”En näe täällä hermostuneita ihmisiä”

    9. 9

      OP aloittaa 6 000 ihmistä koskevat yt-neuvottelut – tavoitteena 100 miljoonan euron säästöt

    10. 10

      EKP ostanut Nokian ja Stora Enson joukkovelkakirjoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näillä aloilla on nyt huutava pula työntekijöistä – katso missä sinulle on töitä

    2. 2

      Kerrostaloasukkaat saivat karun kirjeen: tontin vuokra nousee yli 800 % – ”Sitä ei ollut todeksi uskoa”

    3. 3

      Massiivinen kauppakeskus Redi avautuu torstaina – Kuvat: tältä sisällä näyttää vuorokausi ennen avajaisia

    4. 4

      Vanhus maksoi kotihoidosta 5 700 e/kk – perilliset suuttuivat edunvalvojalle

    5. 5

      Viisi vuotta kyläkauppiaina riitti Turusille: ”Viime talvessa oli tarpeeksi kestämistä”

    6. 6

      Varustelekan perustaja: ”Yrittäjille kelpaa vain työntekijä, jolla on yliluonnollinen kyky suoriutua vaikeista tehtävistä”

    7. 7

      Pariskunta luuli kuitanneensa vuokria työsuorituksilla, sitten vuokraisäntä alkoi periä 2 vuoden vuokria

    8. 8

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    9. 9

      Lopettavan Ajattaren toimitusjohtaja: ”Olen itkenyt yhden Atlantin verran”

    10. 10

      Kommentti: Milloin Suomen entisen pääministerin asema venäläisessä jättipankissa käy kestämättömäksi?

    11. Näytä lisää