Uhkarohkealla ja kylmähermoisella keinottelulla miljardiomaisuuden jo 1980-luvulla luonut suursijoittaja George Soros kiertää maailman pääkaupunkeja esitelmöimässä ajankohtaisen rahoituskriisin syistä ja seurauksista.
Esitelmien ja haastattelujen yksi tarkoitus lienee markkinointi, sillä Soros on juuri saanut valmiiksi uusimman kirjansa, rahoituskriisiä tuoreeltaan käsittelevän The New paradigm for financial markets – The Credit crash of 2008 and what it means (= rahoitusmarkkinoiden uusi malli – Vuoden 2008 luottokriisi ja mitä se merkitsee).
Pahin pankkikriisisitten 1930-luvun
Soros luonnehtii käynnissä olevaa rahoituskriisiä pahimmaksi pankkikriisiksi sitten Yhdysvaltain 1930-luvun lamavuosien.
Ajankohtaisen markkinatilanteen vakavuutta korostaa Soroksen mukaan monen kuplan samanaikainen puhkeaminen. Kyse ei ole ainoastaan Yhdysvaltain ja monen muun maan asuntokuplien puhkeamisesta, vaan luottokuplan, todellisen superkuplan puhkeamisesta.
Superkupla on Soroksen mukaan kasvanut lukuisten pienempien kuplien taustalla, kun keskuspankit ovat paikanneet markkinoiden vahinkoja pumppaamalla markkinoille aina vain suurempia rahamääriä.
Keskuspankit pelastavatpankkijärjestelmän
Vaikka pankit ovat pahimmassa pinteessä sitten 1930-luvun lamavuosien, ei Soros kuitenkaan usko tämänkertaisen kriisin synnyttävän vastaavaa lamaa.
Keskuspankit pitävät pankkijärjestelmän pystyssä ja estävät ainakin suurten pankkien kaatumisen, uskoo Soros. Tämä perustuu hänen mukaansa 1930-luvun lamavuosien ja 1990-luvun Japanin pankkikriisin oppeihin – nyt läntiset keskuspankit eivät salli saman toistuvan.
Yhdysvaltain talous painuu Soroksen mukaan väistämättä taantumaan, ellei se jo ole taantumassa. Sen sijaan hän ei usko koko maailmantalouden vaipuvan taantumaan, vaan luottaa Kiinan ja muiden nopeasti kasvavien kehittyvien maiden ylläpitävän maailman talouskasvua.
Markkinakoettelemukset kuitenkin kestävät Soroksen mukaan pitkään, sillä Kaukoidän talouskasvu tai keskuspankkien tukitoimet eivät tällä kertaa riitä kannattelemaan markkinoita painavaa valtaisaa velkataakkaa. Superkuplan tyhjeneminen on hänen mukaansa pitkä ja raskas prosessi.
Markkinat ovatkinuseimmiten väärässä
Vaikka Soros uskoo Yhdysvaltain keskuspankin Federal Reserven ja esimerkiksi Euroopan keskuspankin pitävän pankkijärjestelmän käynnissä vaikka väkisin, hän suhtautuu hyvin kriittisesti nykyiseen rahoitusjärjestelmään ja sen perustaan.
Soroksen mielestä rahoitusmarkkinoiden ja itse asiassa koko nykymuotoisen markkinatalousjärjestelmän keskeisiin oletuksiin kuuluva tehokkaiden markkinoiden usko on suurimmaksi osaksi väärä.
Markkinat eivät Soroksen mielestä suinkaan ole aina oikeassa, vaan päin vastoin useimmiten väärässä.
Kuplat todistavatmarkkinoita vastaan
Sijoittajien hullaantuminen milloin teknohuumaan milloin taas asuntokuplaan osoittaa Soroksen mielestä yksiselitteisesti, että markkinat ovat aika ajoin ainakin hetkellisesti erittäin raskaasti väärässä. Samasta markkinoiden harhaisuudesta kertovat kuplia seuraavat romahdukset.
Itsestään paljon ja mielellään kirjoittava Soros katsoo myös oman menestyksensä sijoittajana osoittavan, että markkinat eivät ole likikään niin tehokkaat kuin rahoitustutkimuksen valtavirta edelleen väittää. Hän pelkistää tienanneensa suurimman osan voitoistaan markkinoiden tehottomuutta ja muiden sijoittajien vääriä uskomuksia hyödyntämällä.
Omatekoinenrahoitusteoria
Soros ei pelkästään arvostele tehokkaiden markkinoiden hypoteesina tunnettua teoriaa, vaan esittää tilalle mielestään parempaa teoreettista tulkintaa markkinoiden toiminnasta. Soros kutsuu omaa malliaan refleksiivisyydeksi (reflexivity).
Soroksen monin paikoin sekava ja jankkaava selostus markkinoiden refleksiivisyydestä kiteytyy itsestään selvältä tuntuvaan päätelmään, jonka mukaan markkinoilla kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Sijoittajat eivät Soroksen mukaan ole markkinoilla sivullisia tarkkailijoita eivätkä markkinoilla noteerattavat hinnat muodostu itsestään, vaan kyse on sijoittajien ja hintojen alituisesta vuorovaikutuksesta. Jokaisen sijoittajan jokainen toimi vaikuttaa hintoihin ja jokainen hinnanmuutos taas vaikuttaa sijoittajiin.
Klassikonpäivitys
Refleksiivisyys ei ole uusi keksintö eikä tämä uutuuskirja ole edes ensimmäinen Soroksen aiheesta kirjoittama kirja. Ensimmäisen kerran Soros yritti osoittaa tehokkaiden markkinoiden uskon vääräksi ja refleksiivisyyden mallin oikeaksi klassikkokirjassaan The Alchemy of finance (= rahoituksen alkemia), joka ilmestyi jo vuonna 1987.
Soroksen uutuuskirja on luonnollisesti ajankohtaisempi kuin jo yli 20 vuotta vanha esikoinen, mutta pohjimmiltaan uutuuskirja on pääosin vanhan toistoa. Tavallaan käsillä on Soroksen jo 20 vuotta sitten esittelemän vaihtoehtoisen rahoitusteorian päivitys.
Jos Soroksen filosofia sijoittajana ja ennakkoluulottomana ajattelijana todella kiinnostaa, kannattaa tutustuminen ilman muuta aloittaa lukemalla alkuperäinen The Alchemy of finance.
Paikoin Sorosuuvuttaa lukijaa
Refleksiivisyyden idean lisäksi kirjasta selviää Soroksen paikoin uuvuttava esitystapa. Jos voimat ja mielenkiinto riittävät, on The New paradigm for financial markets ehdottomasti luontevaa jatkoa klassikolle.
Alkuperäinen Alchemy-kirja on helposti saatavilla, sillä Wiley-kustantamo otti sen muutama vuosi sitten erinomaiseen Wiley Investment Classics -kirjasarjaansa. Päivityskirja on saatavilla vasta elektronisena painoksena, mutta esimerkiksi verkkokirjakauppa Amazon arvioi aloittavansa painetun kirjan toimitukset toukokuussa.
George Soros: The New paradigm for financial markets – The Credit ciris of 2008 and what it means, Public Affairs 2008
George Soros: The Alchemy of finance, Wiley 2003 (alkup. 1987)