Kaikki taviksia? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Suomalaisen elintaso onkin keskinkertainen

Kuvituskuva
Julkaistu: 8.4.2008 18:25, Päivitetty 10.4.2008 8:48

Suomen elintaso on OECD-maiden keskiarvon alapuolella, jos mittarina käytetään todellista yksilöllistä kulutusta. Asiantuntijan mukaan tämä mittari kertoo elintasosta paremmin kuin perinteinen bruttokansantuote.

Suomalaisten todellinen yksilöllinen kulutus on OECD-maiden joukossa keskitasoa alempi. Suomalaiset kuluttavat selvästi vähemmän kuin esimerkiksi ruotsalaiset ja tanskalaiset.

Norjalaisten kulutus on kaukana muiden Pohjoismaiden edellä ja Yhdysvallat vielä omassa luokassaan. Samaa tasoa suomalaisten kanssa ovat irlantilaiset ja italialaiset.

Todellinen yksilöllinen kulutus on mittari, joka pitää sisällään myös osan julkisista kulutusmenoista. Pelkät yksityiset kulutusmenot ovat kansainvälisesti huonosti vertailukelpoisia, koska julkisin varoin rahoitetut palvelut vaihtelevat niin paljon eri maissa.

Tilastokeskuksen yliaktuaarin Olli Savelan mukaan todellinen yksityinen kulutus on puutteistaan huolimatta paras tällä hetkellä saatavilla oleva taloudellisen hyvinvoinnin eli elintason mittari. Mittarin arvostuksesta kertoo se, että OECD:n julkaisuissa todellinen yksilöllinen kulutus on laajamittaisesti esillä perinteisten bruttokansantuotteeseen pohjautuvien mittareiden rinnalla.

Savelan mukaan bruttokansantuote saa usein suhteettoman suuren painoarvon, vaikka OECD:n raporteissa myös todellinen yksilöllinen kulutus on näkyvästi esillä.

– Jos ymmärretään, että elintaso on suunnilleen sama asia kuin kulutus, niin näissä maissa (Ruotsi ja Tanska) on korkeampi elintaso kuin Suomessa. Kyllä todellinen yksilöllinen kulutus taloudellista hyvinvointia jollain tavoin kuvaa, Savela sanoo.

Savela on yksi kirjoittajista huomenna julkistettavassa artikkelikokoelmassa Kulutuksen pitkä kaari – Niukkuudesta yksilöllisiin valintoihin.

Kirjassa esitellään suomalaisen kulutusyhteiskunnan muotoutumista pitkällä aikavälillä, kulutukseen liittyviä nykykeskusteluja sekä tulevaisuuden näkymiä.

Yksi kirjassa esillä olevista teemoista on eri väestöryhmien välisten kulutuserojen muutos.

Usean vuosikymmenen aikana Suomessa ehdittiin tottua siihen, että suomalaisten kulutusmahdollisuudet paranivat ja eri väestöryhmien väliset kulutuserot tasoittuivat. Tässä tapahtui kuitenkin muutos 1990-luvun puolivälin jälkeen. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kulutuserot eri tulo- ja sosiaaliryhmiin kuuluvien välillä ovat kasvaneet Suomessa.

Jos ihmiset jaetaan kulutuksensa mukaan kymmeneen luokkaan eli desiiliin, kaksi ylintä tuloluokkaa on erkaantunut muista ja vastaavasti alimmat tuloluokat ovat kulutuksessaan jääneet jälkeen keskituloisista.

– Tulonjako on mennyt kolmeen luokkaan. On hyvin ansaitsevat ja paljon kuluttavat, sitten on keskivertotulonsaaja, ja sitten on sellainen ryhmä, joka on jäänyt jälkeen, sanoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Kirsti Ahlqvist, joka on yksi Kulutuksen pitkä kaari -kirjan toimittajista.

Tuoreimmat osastosta