Kapina yliopistomaksua vastaan

Julkaistu:

Sarjayrittäjä Marko Parkkinen pelkää yliopistojen maksullisuuden katkovan ulkomaisia suhteita.


Juuri käynnistynyt kokeilu ottaa lukukausimaksu Eta-alueen ulkopuolelta tulevilta yliopisto-opiskelijoilta huolettaa monitoimiyrittäjää Marko Parkkista.

– On järjetöntä ottaa maksu ulkomaisilta opiskelijoilta. Suomeen syntyy valtavasti suhdepääomaa, kun verkotumme ulkomaisten opiskelijoiden kautta maailmalle, sanoo Parkkinen.

Maksullisuus voisi vähentää Suomen yliopistojen vetovoimaa, jolloin ulkomaiset opiskelijat hakeutuisivat kiinnostavampiin maihin.

Parkkisen mielestä suomalaisten ei pitäisi harmitella, että ulkomaiset opiskelijat tulevat tänne hakemaan ilmaisen koulutuksen ja palaavat kotimaahansa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Täältä valmistuneet yliopisto-opiskelijat voivat olla tärkeitä ”Suomi-lähettiläitä” kotimaassaan. Samat nuoret voivat olla nopeastikin hyviä kontakteja, joiden avulla suomalaisyritykset voivat avata monia ovia. Etenkin Aasiassa hyvät suhteet ovat perusta kaikelle liiketoiminnalle.

Sekään ei ole ongelma, jos Suomessa ilmaiseksi opiskellut intialainen menee töihin Lontooseen tai New Yorkiin.

– Eivät nekään ole huonoja markkinoita, sanoo Parkkinen.

Parkkinen vetoaa muun muassa Leenamaija Otalan tällä viikolla julkaisemaan kirjaan, jonka mukaan suhdepääoma on yksi tärkeistä innovaatioiden lähteistä.

Parkkista huolettaa, että ulkomaisten opiskelijoiden maksullisuus on ensi askel kohti maksua kotimaisille opiskelijoille.

– Yliopistojärjestelmämme suurin sosiaalinen innovaatio on sen ilmaisuus. Se mahdollistaa, että opiskelupaikan ratkaisee ihmisen kyvykkyys eikä se, kenen lapsi on.

Suomen ei kannata matkia tässä asiassa jättimäistä USA:ta, jossa lahjakkaita opiskelijoita riittää, vaikka maksut olisivat millaisia tahansa. Tulijoita on niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

– Kun on pienemmät resurssit, ei kannattaisi kopioida suurempaa juuri missään asiassa. Meidän kilpailuetumme syntyy aina erilaisuudesta. Tässä asiassa se on se, että tarjoamme samat mahdollisuudet kaikille.

Kaupallisen, teknillisen ja taiteellisen opetuksen yhdistäminen Innovaatioyliopistoksi on Parkkisen mielestä hyvä askel innovatiivisuuden parantamiseksi.

– Laaja-alaisten innovaatioiden merkitys kasvaa. Eri alueiden osaamisen yhdistämisellä voi olla suuri positiivinen vaikutus.

Tuo innovatiivisuus ei kuitenkaan synny siksi, että syntyy entistä suurempi kokonaisuus. Suuri koko voi aiheuttaa jopa byrokratiaa ja hitautta.

– Meillä on kansallinen trauma, että iso on automaattisesti hyvä. Nokia ei ole hyvä siksi, että on iso, vaan se on iso siksi että on hyvä.

Parkkisella on kanttia puhua innovatiivisuudesta, sillä mies on ollut mukana perustamassa muun muassa mainostoimisto Bobia, konsulttiyhtiö Laatusuhde Suomi Oy:tä ja News to Screen -nimistä ohjelmistotaloa.

Vaikka Parkkinen kannustaa käytännöllisiin innovaatioihin, puolustaa hän vimmatusti myös perustutkimusta.

– Perustutkimus synnyttää uutta ajattelua, se on tärkeää yhteiskunnan ja ihmisyyden takia.

Siksi on syytä olla huolissaan uudesta yliopistolaista. Laki kannustaa yliopistoja hankkimaan yksityistä rahoitusta, jotta ne saisivat lisää myös julkista rahoitusta.

Tämän ristiriidan ratkaisemiseksi yliopistojen pitäisi tehdä selkeä ero perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä.

Näiden toimintamallit voisivat olla erilaisia sekä rahoituksen että opetuksen suhteen. Samalla helpottuisi myös yhteistyö yritysten kanssa.
Opetuksessa tämä jako tarkoittaisi, että tutkimusprofessorien ja opetusta tekevien tehtävänjako selkeytyisi.

– Silloin professoreilta voitaisiin vaatia enemmän ja olisi oikeutettua myös mitata selkeämmin, osaako professori opettaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    2. 2

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    3. 3

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    4. 4

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    5. 5

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    6. 6

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    7. 7

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    8. 8

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    9. 9

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    10. 10

      Tällainen olisi ex-roviolaisen visioima Helsinki–Tallinna-tunneli – ”Ei kannata tehdä vain helppoja asioita”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    3. 3

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    4. 4

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    5. 5

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    6. 6

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    7. 7

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    8. 8

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    9. 9

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    10. 10

      Kuulutko tähän ikäryhmään? ”On ollut paljon huonoa onnea”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

    3. 3

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    4. 4

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    5. 5

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    6. 6

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    7. 7

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    8. 8

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    9. 9

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    10. 10

      Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

    11. Näytä lisää