Taloyhtiöitä hallitaan talkoilla

Julkaistu: , Päivitetty:

Oletko tyytyväinen, jos taloyhtiön yhtiökokous päättää olla maksamatta mitään hallituksen jäsenille? Lisääkö tyytyväisyyttä remonttien lykkääminen, jotta vastike ei nousisi? Tiesitkö, että huonosti hoidettu taloyhtiö on kuin korttitalo?
Monen taloyhtiön yhtiökokous päättää, että hallitustyöskentely on talkootyötä, jota jokainen tekee vuorollaan, eikä siitä tarvitse maksaa. Tai arvioi, että yksi yhteinen ateria vuodessa tai nimellinen kokouspalkkio saa kelvata vastaisuudessakin korvaukseksi.

Kiinteistöliiton asunto-osakeyhtiötyöryhmän puheenjohtajan Paavo Marttilan mielestä kyseessä ei ole talkootyö eikä hyväntekeväisyys. Talkoilla voidaan siivota pihaa, kitkeä rikkaruohoja tai rakentaa hiekkalaatikkoa, mutta ei vastata miljoonien eurojen varallisuudesta. Tosiasiassa hallituspaikat eivät edes kierrä siten, että jokainen hoitaisi yhtiön asioita vuorollaan. Lisäksi työn määrä vaihtelee roimasti yhtiön tilanteiden mukaan.

– Ei putkiremontti tule normaalisti samassa taloyhtiössä kuin kerran ihmiselämän aikana, huomauttaa Marttila.

Hän kertoo, että yhtiöt hyväksyvät edelleen 17 euron kokouspalkkioita, joihin on päädytty, kun sata markkaa on käännetty euroiksi. Kun siitä maksetaan verot, käteen ei paljon jää.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

– Summa on lähinnä loukkaus hallituksen jäsentä kohtaan, sillä se osoittaa, miten vähän hänen aikaansa, asiantuntemustaan ja panostaan arvostetaan. Jos osakas itse ei asu yhtiössä, voi olla, että hallituspalkkio ei riitä edes korvaamaan matkakuluja.

Korvausten suuruus vaihtelee paljon. Isännöitsijä Antti Aittasalmi Tapiolan Lämmöstä kertoo, että summat liikkuvat 50:n ja 200 euron välillä. Joissakin yhtiöissä maksetaan vuosittain könttä, joka voi olla tuhannen euron verran.

– Kyllä järkevä korvaus motivoi ja myös velvoittaa, Aittasalmi sanoo.

Suomen Isännöintiliiton toimitusjohtajan Tero Heikkilän mielestä palkkio olisi hyvä suhteuttaa työn määrään. Jos esimerkiksi yksi kokous valmisteluineen tarkoittaa puolen päivän työtä, korvauksen tulisi olla sen mukainen.

Marttilan mielestä 50 euroa kokoukselta on jo sellainen summa, että sen saaja kokee, että hänen työnsä noteerataan jotenkin. Hän suosittelee, että palkkiot olisivat jossain suhteessa kunnallisten luottamustehtävien korvauksiin.

– Hallituksen jäsenet hoitavat omaisuutta, jonka arvo pienissäkin yhtiöissä on miljoonia euroja, suurissa satoja miljoonia euroja, huomauttaa Marttila.

Jotta yhtiötä hoidettaisiin hyvin, hallitukseen tulisi saada monipuolista osaamista. Varsinkin, jos tiedossa on suuria remontteja, vastuuseen olisi hyvä saada väkeä, joka ymmärtää talous-, rakennus- ja lakiasioita. Myös maalaisjärkeä ja elämänkokemusta kannattaa arvostaa.

Jotkut haluavat hallitukseen. Moni pätevä osakas kuitenkin karsastaa vastuullista tehtävää, johon voi mennä paljon aikaa, mutta josta ei juuri makseta. Monelle kyseessä on pakkopulla, jota yritetään välttää jopa jättämällä koko yhtiökokous väliin. Se, että kokoukseen vaivautuvat valitsevat saman hallituksen vuodesta toiseen, voi osoittautua onnettomaksi mokaksi.

– Tiedän yhtiöitä, joissa sama hallitus jatkaa jopa vuosikymmeniä. Jos joukossa sattuu olemaan vaikuttajayksilöitä, jotka omistavat useita asuntoja ja joiden periaatteena on pitää vastikkeet mahdollisimman pieninä, korjausvelkaa saattaa kertyä uskomattomia määriä, jopa asuntojen myyntiarvon verran, Marttila kertoo.

Kun lasketaan muutaman tekemättömän ison remontin hinta yhteen, saadaan jopa tuhansien eurojen korjausvelka. Suomen Rahatiedon mukaan putkiremontit maksavat yleensä 500–600 euroa, mutta toisinaan jopa yli tuhat euroa neliöltä. Perusteellinen julkisivuremontti, johon kuuluvat parvekkeiden ja ikkunoiden korjaukset, vie liki 500 euroa. Katon uusimiseen menee noin 300 euroa neliöltä.

– Mitenkään kauhukuvia maalailematta on yhtiöitä, joissa ei ole nähty korjaustarvetta. Tällainen on kuin korttitalo, joka ei vielä ole romahtanut ohikulkijoiden niskaan, sanoo Marttila.

Uudehkoissa taloissa passiivinen hallitus ei välttämättä saa aikaan suoranaista tuhoa, mutta ei myöskään kehitä yhtiötä. Tapiolan Lämmön Aittasalmen mukaan osa hallituksista jättää järjestäytymiskokouksen jälkeen kaiken isännöitsijän ja huoltoyhtiön vastuulle.

– Jos isännöitsijä on aktiivinen ja budjetti toteutuu, tuskin suuria ongelmia onkaan. On silti kaikkien etu, että joku seuraa isännöitsijän puuhastelua.

Läheskään aina hallitusten jäsenet eivät tiedä, mikä tehtävä kuuluu kenellekin. Isännöintiliiton asiakastyytyväisyystutkimuksessa ilmeni, että yli kolmannes hallitusten jäsenistä ei tiedä, vastaako toteutunut isännöinti sovittua.

Suomessa on yli 80 000 asunto-osakeyhtiötä, joiden hallituksissa vaikuttaa yli 250 000 jäsentä. Keskimääräinen hallituskakku kestää kuusi vuotta, ja hallituksissa vaihtuu yksi jäsen joka toinen vuosi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Bitcoinit polttelevat harvan suomalaisen taskuissa – ”Valvojan suurin huoli on, ymmärtävätkö yksittäiset sijoittajat riskit”

    2. 2

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    3. 3

      Jarkko, 46, saa perustuloa 560 €/kk ja pyörittää suklaakauppaa – ”Rohkenin aloittaa tämän ansiosta”

    4. 4

      Rakennusalan konkari Pekka valmistaloista: Huonolla tuurilla jää vain kivijalka ja 300 000 € lainaa

    5. 5

      Perustulo oli ensin järkytys: lähihoitaja Veera, 30, on tyytyväinen kokeiluun – sai vakituisen työn

    6. 6

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    7. 7

      Korjausliikkeen riski voimistuu bitcoinissa – kuka pelastaa kryptovaluutan?

    8. 8

      Jan Hurrin kommentti: Totta kai kansa kuluttaa yli varojensa, kun velkaa saa ilmaiseksi

    9. 9

      Työpaikkojen sisäilmaongelmista kertominen vaikeaa – asiasta raportoineet kokevat tulleensa syrjityiksi

    10. 10

      Näin Kesko, Lidl ja S-ryhmä varautuvat alkoholi­kaupan mullistukseen marketeissa: ”Ehdottomasti on Pirkan nelosta tulossa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    2. 2

      Jarkko, 46, saa perustuloa 560 €/kk ja pyörittää suklaakauppaa – ”Rohkenin aloittaa tämän ansiosta”

    3. 3

      Perustulo oli ensin järkytys: lähihoitaja Veera, 30, on tyytyväinen kokeiluun – sai vakituisen työn

    4. 4

      Jan Hurrin kommentti: Totta kai kansa kuluttaa yli varojensa, kun velkaa saa ilmaiseksi

    5. 5

      Bloomberg: Deutsche Bank sai haasteen Muellerilta – syynä asiakas Donald Trump

    6. 6

      Korjausliikkeen riski voimistuu bitcoinissa – kuka pelastaa kryptovaluutan?

    7. 7

      Rakennusalan konkari Pekka valmistaloista: Huonolla tuurilla jää vain kivijalka ja 300 000 € lainaa

    8. 8

      Testaa, miten hyvin tunnet valuutat: 10 kysymyksen visa paljastaa näppituntumasi

    9. 9

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    10. 10

      Espoolainen joulupukki kertoo hintansa – hämmästelee Porvoon pukin taksaa: ”Kuulostaa jo ihan mielettömältä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    2. 2

      Espoolainen joulupukki kertoo hintansa – hämmästelee Porvoon pukin taksaa: ”Kuulostaa jo ihan mielettömältä”

    3. 3

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    4. 4

      ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

    5. 5

      Halkoja, aurausta, mökin laajennusta – näin tavallinen kansa välttelee veroja

    6. 6

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    7. 7

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    8. 8

      Muovisissa vesijohdoissa piilee riski – suositellaan juoksuttamaan vettä

    9. 9

      Rakennusalan konkari Pekka valmistaloista: Huonolla tuurilla jää vain kivijalka ja 300 000 € lainaa

    10. 10

      Jarkko, 46, saa perustuloa 560 €/kk ja pyörittää suklaakauppaa – ”Rohkenin aloittaa tämän ansiosta”

    11. Näytä lisää