Friedmanin aikakauden loppu

Julkaistu: , Päivitetty:

Kolumni
Yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston professori Dani Rodrik – mahdollisesti sukupolveni hienoin kansantaloustieteilijä – kertoi hiljattain blogissaan kollegan julistaneen kolme viimeisintä vuosikymmentä ”Milton Friedmanin aikakaudeksi”.
Tämän näkemyksen mukaan Ronald Reaganin, Margaret Thatcherin ja Deng Xiaopingin nousu valtaan johti vapauden ja vaurauden valtavaan kasvuun. Minä sanon tälle väitteelle kyllä – ja ei.

Friedman julisti viittä perusperiaatetta:

1. Voimakas inflaation vastainen rahapolitiikka.
2. Valtio ymmärtää olevansa kansalaisten asiamies eikä palvelusten ja etujen jakelija.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
3. Valtio pitää näppinsä irti kansalaisten talousasioista.
4. Valtio pitää näppinsä irti kansalaisten yksityiselämästä.
5. Innostunut ja optimistinen usko siihen, että avoin keskustelu ja poliittinen demokratia auttavat kansalaisia hyväksymään periaatteet 1.–4.

Tätä luetteloa vasten tarkasteltuna Reagan epäonnistui 2. ja 4. kohdissa ja omaksui ensimmäisen kohdan keskuspankin pääjohtajan Paul Volckerin 1980-luvun inflaation vastaisen linjan seurauksena. Volckerin politiikkahan suututti monet Reganin läheisimmät neuvonantajat.

Thatcher epäonnistui 4. periaatteessa. Deng puolestaan epäonnistui jokaisessa viidessä (paitsi ehkä kolmannessa), vaikka hän muuten edustikin huomattavaa edistystä suhteessa edeltäjiinsä Leniniin, Staliniin, Hrustseviin ja Maoon. Me emme tiedä, millaisia taloudellisia ulottuvuuksia Dengin kiinalaismalliseen sosialismiin liittyi. Kaikella todennäköisyydellä hänkään ei tiennyt.

Hyväksyn silti osittain ajatuksen ”Friedmanin aikakaudesta”, koska vain Friedmanin periaatteet olivat riittävän itseriittoisia sekä selittämään maailmaa että kertomaan meille, miten maailmaa pitäisi muuttaa.

Itse kuitenkin rakentaisin tasapainottavan joukon periaatteita, koska uskon, että Friedmanin periaatteet eivät, loppujen lopuksi, lunasta lupaustaan.

Omat periaatteeni alkaisivat siitä havainnosta, että markkinataloudet sekä vapaat ja demokraattiset yhteiskunnat rakentuvat inhimillisen yhteisöllisyyden, viestinnän ja keskinäisen riippuvuuden hyvin vanhalle perustalle.

Tätä perustaa koeteltiin jo silloin, kun ihmisyhteisöissä oli kuusikymmentä jäsentä – kahdeksan kertaluokkaa vähemmän kuin kuuden miljardin ihmisen maapallolla nyt. Niinpä käyttäisin periaatteideni kehityksen pohjalla Karl Polanyin vanhaa havaintoa, jonka mukaan markkinavaihdon logiikka asettaa huomattavia paineita tuolle perustalle.

Työmarkkinat pakottavat ihmiset muuttamaan parempien ansioiden perässä, vaikka sen hintana mahdollisesti ovat muukalaiset vierailla mailla. Kulutustavaroiden markkinat saavat ihmiset asettamaan toisiaan arvojärjestykseen sen perusteella, miten ihmiset vastaavat markkinavoimien kutsuun eivätkä sosiaalisten normien ja oikeudenmukaisuuskäsitysten mukaan.

Tämä markkinakritiikki on, luonnollisesti, yksipuolista. Loppujen lopuksi kaikki muut menetelmät, joilla työvoimaa jaetaan, näyttävät sisältävän enemmän vallankäyttöä ja vieraantumista kuin ne työmarkkinat, jotka tarjoavat ihmisille mahdollisuuksia eivätkä rajoituksia.

Samaan tapaan “sosiaaliset normit” ja “käsitykset oikeudenmukaisuudesta” suosivat yleensä niitä, joilla on isoimmat keihäät tai jotka voivat vakuuttaa muut siitä, että vahvojen tahdon noudattaminen on jumalan tahdon noudattamista.

Markkinajärjestelyt antavat vaihtoehtoja enemmän painoa pätevyydelle ja lahjakkuudelle, ja ne rohkaisevat kaikkia osapuolia hyödyttävää yritteliäisyyttä. Tämän ansiosta on helpompi menestyä tekemällä hyvää.

Markkinatalouden tuottama taloudellisen hyvinvoinnin jakautuminen ei silti vastaa kenenkään käsitystä oikeudenmukaisuudesta tai järkevyydestä. Olemme sitten oikeassa tai väärässä, mutta luotamme enemmän demokraattisesti valittujen edustajien tekemien poliittisten päätösten oikeellisuuteen ja sopivaisuuteen kuin sellaisiin päätöksiin, jotka syntyvät markkinaprosessien odottamattomina seurauksina.

Uskomme myös, että valtioiden tulisi ohjata vahvasti markkinoita syvien lamojen välttämiseksi, jakaa tuloja sosiaalisen hyvinvoinnin kohentamiseksi ja estää tarkoituksettomat teollisuusjärjestelyt, joita tuottavat rahoittajien keskuudessa leviävät villitykset ja muotipuuskat.

Sosiaalidemokraattisille periaatteille on myös konservatiivinen perustelu. Toisen maailmansodan jälkeinen sosiaalidemokratia tuotti vauraimmat ja oikeudenmukaisimmat milloinkaan nähdyt yhteiskunnat. Aina voi valittaa, että jako- ja teollisuuspolitiikka olivat taloudellisesti tehottomia, mutta epäsuosittuja ne eivät olleet.

Näyttää selvältä, että sodanjälkeisen ajan vakaus oli paljolti nopeasti kasvaneiden dynaamisten markkinatalouksien ja sosiaalidemokraattisen politiikan rinnaiselon ansiota.

Friedman vastaisi tähän sanomalla, että verrattuna maailman tilaan vuonna 1975, käännös hänen periaatteidensa suuntaan oli iso parannus. Minun on vaikea olla eri mieltä Friedmanin kanssa 1970-luvun puolivälin maailmasta, kun ajattelen Yhdysvaltain presidentin Jimmy Carterin energiapolitiikkaa, Arthur Scargillia brittiläisten kaivostyöläisten johdossa tai Maon kulttuurivallankumousta Kiinassa.

Siihen kuitenkin vetäisin rajan: vaikka liike Friedmanin suuntaan olikin edelliseltä sukupolvelta suurelta osin hyvä asia, samaan suuntaan kulkemisen hyödyt ovat nyt paljon epävarmemmat.

J. Bradford DeLong on Yhdyvaltain entinen apulaisvaltiovarainministeri. Hän toimii taloustieteen professorina Kalifornian yliopistossa (Berkeley).

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    2. 2

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    3. 3

      Kuulutko tähän ikäryhmään? ”On ollut paljon huonoa onnea”

    4. 4

      Finnairista tehtyjen valitusten määrä räjähti: tältä vuodelta kasassa jo 587 riitaa

    5. 5

      Tesla julkisti sähkökuorma-auton

    6. 6

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    7. 7

      Marimekon toimitusjohtaja listaa, miksi japanilaiset fanittavat yhtiötä: ”Leikkisyys, omaperäisyys, pilke..”

    8. 8

      Tuhat rekkaa päivässä  –  S-ryhmän valtavan logistiikkakeskuksen käyttöönotto etenee

    9. 9

      Sanoma myy entisen päämajansa ulkomaalaiselle sijoittajalle

    10. 10

      Norjan öljyrahasto aikoo luopua öljy- ja kaasuteollisuudesta – työeläkeyhtiö Varma: Seuraamme päätöksiä tarkkaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    2. 2

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    3. 3

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    4. 4

      Tesla julkisti sähkökuorma-auton

    5. 5

      Finnairista tehtyjen valitusten määrä räjähti: tältä vuodelta kasassa jo 587 riitaa

    6. 6

      Marimekon toimitusjohtaja listaa, miksi japanilaiset fanittavat yhtiötä: ”Leikkisyys, omaperäisyys, pilke..”

    7. 7

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    8. 8

      Kuulutko tähän ikäryhmään? ”On ollut paljon huonoa onnea”

    9. 9

      Nettikiristäjä voi tarjota uhrille apuaan kuin asiakaspalvelija – varo näitä neljää viheliäistä häirikköä

    10. 10

      Kuusi kuntaa laskee, 52 nostaa kunnallisveroaan ensi vuonna

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

    3. 3

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    4. 4

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    5. 5

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    6. 6

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    7. 7

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    8. 8

      Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

    9. 9

      Cheekin firmalla miljoonien kassa – ura loppuu, mutta rahaa riittää

    10. 10

      Uusi Hehku-kauppaketju aloittaa tammikuussa – palkkaa jopa tuhat työntekijää

    11. Näytä lisää