Veden hinta ei ole kaikille sama

Julkaistu: , Päivitetty:

Tiedätkö, miten paljon maksat vedestä ja miksi laskusi on sellainen kuin on? Eri taloyhtiöiden erilaiset vesimaksut riippuvat kulutuksesta ja siitä, miten vesikustannusten kattaminen on yhtiöjärjestykseen kirjattu.
Vesi maksaa kaikille vesilaitokselta lähtiessään yhtä paljon. Asukkaat eri taloyhtiöissä maksavat silti siitä kovin erilaisia summia.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kerrostaloyhtiön vesimaksu voi olla mitä tahansa kymmenen ja parinkymmenen euron välillä. Uusissa taloyhtiöissä se on yleensä 15 euron tienoilla.

Vesimaksun suuruus riippuu käytöstä. Taloyhtiössä voi olla asuntokohtaiset mittarit, jolloin lasku sähkölaskun tapaan seuraa kulutusta. Ellei näitä ole, kustannukset tavallisimmin jaetaan huoneistossa asuvien henkilöiden määrällä. Tällöin pihtaajat maksavat lotraajienkin valuttelua.

– Ihmisten tottumukset ovat hyvin erilaisia. Päivittäinen kulutus voi vaihdella 50 ja 400 litran välillä, kertoo myyntipäällikkö Peter Ström Talokeskuksesta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Jos ihminen kuluttaa keskimäärin 150 litraa vettä vuorokaudessa, Talokeskuksen mukaan 56 litraa menee henkilökohtaisen hygienian hoitoon, noin 40 litraa vessan vetämiseen ja 20 litraa sekä astioiden että pyykin pesuun.

Aina kaikki ei riipu siitä, että osa väestä viruu pitkään suihkussa. Iso vedenkulutus voi tarkoittaa, että jossain on vuoto.

Pelkästään tiputtelevat hanat tai vuotavat pöntöt voivat lorisuttaa vuodessa satoja tuhansia litroja vettä hukkaan. Jos yksi vessa valuttaa vuodessa 3 000 kuutiota vettä, tämä tarkoittaa Motivan laskelmien mukaan noin 7 500 euron menetystä.

Kulutusta pystytään pulssimittarin avulla haluttaessa seuraamaan jopa tunti tunnilta.

– Jos kulutus ei laske milloinkaan alle tietyn tason, on syytä ryhtyä selvittämään asiaa, toteaa Ström.

Osa vesimaksueroista on kiinni yhtiöjärjestyksistä. Joka taloyhtiössä vesimaksu ei tarkoita samaa asiaa. Kiinteistöliiton lakimies Tiina Hallberg kertoo, että yleensä vesimaksu kattaa kaikki veteen liittyvät kustannukset eli raakaveden, veden lämmityksen ja jäteveden.

– Osassa pykäliä lukee lämminvesimaksu. Tällöin voidaan ajatella, että maksu kattaa vain lämpimän veden.

Kuka sitten tällaisessa tapauksessa maksaa kylmän veden ja jäteveden?

– Tästä ei ole selkeää sääntöä. Yleensä yhtiössä on ollut alusta lähtien joku tapa, jota on noudatettu.

Vaikka yhtiöjärjestyksessä pitää määrätä, millä perusteella kulut katetaan eli vastike määritellään, vesimaksua ei ole pakko merkitä sinne erikseen. Hallberg kertoo, että tällöin vesimaksu on osa hoitovastiketta.

Jos yhtiöissä on niin sanottu erillisvastikepykälä, veden ja siitä koituvien kulujen kattamiseksi kerättyjen maksujen suhdetta pitäisi tarkkailla. Tästä jälkilaskelmasta näkee, onko vesimaksu oikein mitoitettu.

Hallberg myöntää, että on monenlaisia taloyhtiöitä ja joissakin asian tarkastaminen voi unohtuakin. Viimeistään tilintarkastajien pitäisi puuttua asiaan, jollei jälkilaskelmaa ole tehty.

Huoltoyhtiön ja isännöitsijän tehtävänä on seurata veden kulutusta. Jos oman vesilaskun suuruus pohdituttaa asukasta, hän voi kysyä asiaa näiltä tai taloyhtiön hallituksen jäseniltä.

Jos tahtoo ottaa asian puheeksi laajemmin ja varsinkin, jos tahtoo ehdottaa, että vesilaskun suuruuteen puututaan, kannattaa avata suunsa yhtiökokouksessa.

Veden osuus kaikista asumiskustannuksista saattaa tuntua vähäiseltä. Sen kuljettaminen ja lämmittäminen vie kuitenkin energiaa ja rahaa.

Kiinteistöalalla on laskettu, että lämmön, sähkön ja veden kulutukset aiheuttavat jopa yli 40 prosenttia taloyhtiöiden ylläpitokustannuksista. Koska kyse on jatkuvasta menosta, pienestäkin säästöstä voi pitkän ajan kuluessa kertyä merkittävä summa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    3. 3

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    6. 6

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    7. 7

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    8. 8

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    9. 9

      Finnair laajentaa kumppanuuttaan British Airwaysin kanssa

    10. 10

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    6. 6

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    7. 7

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    8. 8

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    9. 9

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää