Metsäala kylvi rahaa maailmalle jo 1960-luvulla

Julkaistu: , Päivitetty:

Stora Enson teki suurtappiot USA:ssa, mutta muut metsäyhtiöt kompuroivat aiemmin. Ala törsäsi rahaa maailmalle jo 1960-luvulla hiljan ilmestyneen historiateoksen mukaan. Kansainvälistyminen sujui surkeasti.
Hiljattain ilmestynyt metsäteollisuuden historiasarjan neljäs osa käsittelee esimerkiksi suomalaisen metsäteollisuuden ensimmäistä kansainvälistymisen vaihetta 1960-luvulla.

Teoksen nimi on Metsäteollisuus kasvun, integraation ja kylmän sodan Euroopassa 1950–1973.

Kirja osoittaa, ettei ala ole oppinut juuri mitään menneiden vuosikymmenien kokemuksistaan. 1960-luvun tappiot eivät paljon kalpene Stora Enson Yhdysvaltain-seikkailulle tai Metsäliiton MoDo-ostokselle.

Kun UPM:n edeltäjäyhtiö Yhtyneet Paperitehtaat laski vuonna 1974 kansainvälistymiskautensa tappioita, loppusumma oli 30 miljoonaa markkaa. Se vastasi kirjan mukaan uuden paperitehtaan hintaa. Nykyisin paperikoneet maksavat satoja miljoonia euroja. Sellutehtaat ovat miljardiluokan investointeja.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Yhtyneet Paperitehtaat ei edes ollut kovimmin näpeilleen saanut yhtiö. Enso-Gutzeit poltti rahaa Hollannissa 54 miljoonaa markkaa eli lähes parin paperitehtaan verran.

Myös Ahlströmin, Rosenlewin ja Schaumanin kansainvälistymisyritykset sujuivat surkeasti. Ostetut tehtaat tuottivat jatkuvasti tappiota.

Ainoastaan Kaukaan ja Kymin yhteisyritys Nordland Papier oli menestys. Nordland on edelleen osa UPM:ää.

Etenkin Italiasta ostetut tehtaat tuottivat harmia uusille suomalaisomistajilleen. Sekoittivatko signorinat vuorineuvosten päät, mutta Italiasta tarttui taseisiin lähinnä romua. Yhtiökumppaneista löytyi petkuttajia.

I rtautuminen katastrofeiksi osoittautuneista tehtaista osoittautui vaikeaksi. Muun muassa Yhtyneet heitti hyvää rahaa huonon perään historiateoksen mukaan.

Surkuhupaisin oli Yhtyneiden Tiburtinen paperitehtaan kohtalo. Yhtyneet yritti sulkea tehtaan, mutta katkeroituneet työntekijät valtasivat sen kahdeksi vuodeksi. Kemijärveläisillä on opittavaa Italiasta.

Suomalaisia metsäyhtiöitä ajoi 1960-luvulla hinku päästä EU:n edeltäjän EEC:n tullimuurien sisäpuolelle. Kansainvälistyminen ulottui kuitenkin jo tuolloin kauas Euroopan ulkopuolelle.

Pohjois-Amerikassa murheenkryyniksi osoittautui Eurocan Kanadan länsirannikolla. Sen omisivat Enso-Gutzeit, Kymi, Myllykoski ja Tampella.

Puu oli Kanadassa halpaa, mutta suomalaiset järkyttyivät korjuukustannusten huikeasta tasosta kirjan mukaan.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    2. 2

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    3. 3

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    4. 4

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    7. 7

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    8. 8

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    9. 9

      Suomalaisyhtiöt puuttuvat yhä NGM-pörssistä – ”Ei ole mennyt ihan suunnitellusti”

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    4. 4

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    5. 5

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    6. 6

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    7. 7

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää