Tekstityksessä edelleen virheitä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Digilähetysten tekstitysongelmista voi valittaa ajan kanssa

Suomessa myytävien laitteiden pitää olla teknisiltä ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne todella myös toimivat Suomessa. Muussa tapauksessa laitteessa on kuluttajansuojalain mukaan virhe, joka kuuluu myyjän vastuulle.

Suomessa myytävien laitteiden pitää olla teknisiltä ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne todella myös toimivat Suomessa. Muussa tapauksessa laitteessa on kuluttajansuojalain mukaan virhe, joka kuuluu myyjän vastuulle.

Julkaistu: 6.2.2008 9:03, Päivitetty 6.2.2008 9:15

Kuluttajavirasto aktivoi liikkeelle sellaisiakin ihmisiä, jotka ehkä jo luulivat olevansa sidottuja tekstitysongelmaiseen digiboksiinsa. Viraston mukaan valitusaika voi monestakin syystä olla pidempi kuin laissa annettu kaksi kuukautta.

Kuluttajan voi esimerkiksi olla vaikea hahmottaa, mistä tekstityksen virheet johtuvat. Virheet myös tulevat usein esiin vasta vähitellen. Lisäksi julkisuudessa on annettu lupauksia siitä, että ongelmatilanteet tulevat korjautumaan. Näistä syistä ei voida olettaa, että kuluttaja pystyisi ilmoittamaan virheestä välittömästi sen havaittuaan, Kuluttajavirasto katsoo.

Viraston perusviesti on selvä: digilähetysten tekstitysongelmia ei tarvitse sietää. Sovitinta pitää voida käyttää siihen tarkoitukseen, johon se on alun perin tehtykin. Kuluttajaviraston mukaan tekstityksessä on edelleen virheitä, vaikka Yleisradio muutti tekstitysjärjestelmäänsä hiljattain.

Myyjän vastuuseen vaikuttaa muun muassa se, kuinka tiheästi virhe esiintyy. Digitelevisiota avattaessa tai kanavaa vaihdettaessa tekstitys tai kanava voi tulla näkyviin pienellä viiveellä. Se ei välttämättä ole virhe, ellei se toistu säännöllisesti. Sen sijaan virheenä pidetään sitä, että tekstitys jää säännöllisesti laahaamaan paikoilleen.

Tekstityksen temppuillessa kuluttajan kannattaa mahdollisuuksien mukaan ensin yrittää selvittää, mistä virhe mahdollisesti johtuu. On esimerkiksi hyvä tarkistaa, että asetukset ovat oikein, päivitykset ajan tasalla ja antenniolosuhteet kunnossa. Myös käyttöohjeet kannattaa lukea tarkasti. Apua voi kysyä esimerkiksi digitv-infosta, Yleisradion omasta infosta tai kaapeli-tv-operaattoreiden asiakaspalvelusta.

Jos asia ei omin voimin korjaudu, kannattaa ottaa yhteyttä myyjään. Kuluttajavirasto/kuluttaja-asiamies on laatinut kuluttajille valitusmallin, joka helpottaa asian selvittämistä.

Kuluttajavirasto/kuluttaja-asiamies julkaisi vuoden 2006 kesäkuussa digisovittimien virhetilanteista ja niiden korjausvastuusta linjauksen yhteistyössä digialan kanssa, joten digisovittimien myyjät ovat olleet ainakin siitä lähtien tietoisia omasta vastuustaan, voidaan viraston mukaan odottaa.

Digiboksien tekstityksestä puhuttiin laajemmin viime vuoden lopulla, kun Yleisradio julkaisi ensin pimittämänsä listan ongelmaisiksi katsomistaan digibokseista. Eniten myydyt merkit Samsung ja Topfield pärjäsivät Ylen testeissä hyvin, mutta muun muassa Maximumilla oli vaikeuksia.

Digiboksien myyjät ovat arvostelleet listaa. Sen on muun muassa katsottu sisältävän selviä virheitä.

Yle muutti marraskuussa tekstitystekniikkaansa, mikä poisti viiveitä tekstityksen alkamisessa. Lisäksi TV1 sai perinteisen kiinteän tekstityksen syyskuuhun asti, koska se Ylen mukaan toimii kaikissa digitaalisissa vastaanottimissa.

Yleinen toimintaohje kuluttajalle digisovittimen vikatilanteessa (pdf)

Tuoreimmat osastosta