"Pitäkää huolta rahoistanne"

Julkaistu:

Taloussanomat ehti tuottaa parin vuoden ajan uutislähetyksiä Neloselle, ennen kuin kanavalta meni usko talousasioihin.


Teknokupla sai vuosituhannen vaihteen alla sekaisin paitsi piensijoittajat myös televisiopomot. Niin Yle kuin MTV3 ja Nelonenkin toivoivat, että kansalaisten taloustiedon kysyntään vastaaminen johtaisi heti suuriin katsojalukuihin tai mainostuloihin.

Jokainen televisiokanava käynnisti nopeasti omat talousaiheiset ohjelmansa ja uutislähetyksensä. Sanomien Swelcom lähti kuitenkin liikkeelle yllättävän verkkaisesti. Uuden talouslähetyksen ja -toimituksen suunnittelu alkoi Nelosella vasta keväällä 2000. Jälkiviisaasti voisi sanoa, että aikataulu oli nousuhuuman kannalta ainakin vuoden liian myöhässä.

Marraskuussa 2000 Nelosen Kahdeksan Uutisten jatkeena käynnistyneet Nelosen Talousuutiset lupasivat kuluttajalähtöistä näkökulmaa talouden tapahtumiin. Kun pääkanavien talousuutisoinnissa nostokurjet heiluivat ja vakavat keskuspankin suhdannegurut saarnasivat, Nelosen uutistentekijät lähestyivät aiheitaan enemmän piensijoittajan ja taviksen lompakon tasalta.

Tuottaja-ankkuri Niina Hyrskyn kuulu loppulause "Pitäkää huolta rahoistanne" ainakin jäi katsojien mieleen jonkinlaisena mottona.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Katsojaluvut pysyivät tavoitteissa ensimmäisen vuoden ajan. Nelosen uutisille oli kuitenkin tullut jo ties kuinka mones säästökuuri, ja kiinteiden kulujen vähentämiseksi kanavajohto halusi ulkoistaa mahdollisimman suuren osan yhtiön ohjelmatuotannosta.

Sopivaksi alihankkijaksi löytyi Sanoman oma taloussanomalehti, jonka aiheita Talousuutiset oli ennenkin hyödyntänyt lähetyksissään.

Tammikuusta 2002 alkaen Taloussanomat otti vastuulleen Nelosen Talousuutisten teon, ja samalla ohjelman uutisankkurit siirtyivät lehden palkkalistoille.

Televisiotyön tekeminen oli lehden toimittajille vapaaehtoista. Halukkaita uuden median kokeilijoita löytyi toimituksesta puolenkymmentä, ja heistä koulutettiin pikaisesti televisiojuttujen tekijöitä.

Lehtikirjoittamiseen tottuneille ihmisille talousuutisen puristaminen minuutin mittaiseen televisiotarinaan vaati rajua muutosta ilmaisutapoihin: ruudussa asia pitää sanoa nopeasti, yksinkertaistaen ja mutkat suoriksi vetäen, silti kuitenkin mielellään olennaisissa faktoissa pysyen.

Teknisesti lehtiväen siirtyminen televisiontekoon sujui yllättävän vaivattomasti. Toimituksen nurkkaan rakennettiin jopa oma editointistudio.

Kaikkea ei kuitenkaan voitu tehdä Sanomatalosta: vuorossa oleva ankkuri joutui iltaisin kipittämään Nelosen studiolle Tehtaankadulle, mistä kanavan uutiset nykyisinkin lähetetään.

Nelosella on koko toimintansa ajan ollut ristiriitainen suhde uutistoimintaan. Toisaalta kanava ymmärtää, ettei pelkkä törkytorstai-painotteisuus riitä. Uskottavuuden vuoksi illassa on oltava ruisleipänä myös omaa uutistarjontaa.

Uutistoiminnan pyörittäminen vaatii kuitenkin paljon rahaa, onhan sitä tekemässä lukuisia "tuottamattomia" työntekijöitä. Uutislähetyksiä ei voi myöskään tehokkaasti pätkiä ja täyttää mainoksilla.

Kaikilla kaupallisilla kanavilla uutisväki joutuu alituisesti painimaan mainosajan myyjien näkemysten kanssa. Pelin häviävät yleensä uutiset. Myös Nelosen uutislähetyksiä on vuoroin pidennetty, vuoroin lyhennetty tai siirrelty eri lähetysaikoihin kanavajohdon mieltymysten mukaan.

Syksyllä 2004 Nelosen johdon mielestä uutislähetyksiä piti ohjelmakartan uudelleenrytmityksen takia karsia. Talousuutiset oli yhä kerännyt enemmän katsojia kuin monet epäonnistuneet tosi-tv-show?t ja hömppäsarjat, mutta yhtiö oli vakaasti päättänyt muuttaa kanavaa viihteellisemmäksi.

Fakta on liian vaikea laji meille, kanavajohto tunnusti ja ilmoitti tarvitsevansa Talousuutisten primetime-lähetysajan parempaan käyttöön.

Viimeinen Nelosen Talousuutisten lähetys lähti katsojille Tehtaankadun studiolta loppiaisaattona 2005, Manu Marttisen ankkuroimana.

Loppuvuoden aikana lehden toimitus teki Nelosen Uutisiin vielä jonkin verran yksittäisiä talousjuttuja.

Televisiotuotanto kuitenkin juurtui Taloussanomiin ja versoaa nyt verkossa. Nettilehdessä on säännöllistä web-tv-tuotantoa, ja koti- ja ulkomaisten uutisvideoiden tarjonta kasvaa koko ajan. Tuskin kukaan kaipaa verkkoon varsinaisia uutislähetyksiä, mutta oivaltavia ja lukijoille lisäarvoa tuottavia videopätkiä kansa haluaa katsoa aiempaa enemmän.

Kirjoittaja oli tekemässä Nelosen Talousuutisia vuosina 2000–2003.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    3. 3

      Finnwatch: Wärtsilä maksaa Intiassa palkkoja, joilla ei pysty elättämään perhettä

    4. 4

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    5. 5

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    6. 6

      Valtioneuvoston ex-viestintäjohtaja Markku Mantila alkaa vetää Coronarian viestintää

    7. 7

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    8. 8

      Netflixin tilaajaennuste yli odotusten – osake pomppasi

    9. 9

      Fortumin toimitusjohtaja Ylelle: Uniperin hyökkäys kauppaa vastaan hieman hämmentävä

    10. 10

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    3. 3

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    4. 4

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    5. 5

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    6. 6

      Fortumin toimitusjohtaja Ylelle: Uniperin hyökkäys kauppaa vastaan hieman hämmentävä

    7. 7

      90-luvun lama iski myös seuraavaan sukupolveen – vaikutti uravalintoihin

    8. 8

      Ophelia-myrsky rantautui Irlantiin – lentoyhtiöt peruvat lentojaan

    9. 9

      Tv-draama johti ostoryntäykseen pörssissä – kirja paljastaa Kiinan talouden erikoisuudet

    10. 10

      Kuparin hinta kohosi yli 7 000 dollarin ensi kertaa vuoden 2014 jälkeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    4. 4

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    5. 5

      Margit osti talon 30 000 eurolla ja remontoi sitä nyt ilman lainaa – ”Säästän suunnittelemalla ostokseni”

    6. 6

      Heli Juupajoelta teki arkisesta ongelmasta miljoonabisneksen – ”Mieletöntä, miten pitkälle olen päässyt”

    7. 7

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    8. 8

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    9. 9

      Taloyhtiölainoista isoja ongelmia – ”Monessa yhtiössä on osakkaana käytännössä maksukyvyttömiä henkilöitä”

    10. 10

      Sadat kodit vasaran alla ympäri Suomea – Oulussa pariskunta ei lyhennysvapaan jälkeen kyennyt lyhentämään lainaansa

    11. Näytä lisää