Projektihelvetti kertoo huonosta johtamisesta

Julkaistu: , Päivitetty:

Jospa ratkaistaisiin tämä pulma erillisellä projektilla. Siinä lausahdus, joka heitetään monen iltapäiväpalaverin päätteeksi.


Osa kokousväestä voi olla puheenjohtajansa ideasta oikeasti innostunut. Toiset sen sijaan miettivät jo kuumeisesti, miten vielä kesken olevat projektit ja hankkeet saisi viedyksi kunnialla loppuun.

Espoolaisen Projekti-instituutin toimitusjohtajalle Tuomo Saarelle edellä kuvattu tilanne on tuttu. Ja valitettavasti sen lopputuloskin on arvattavissa.

– Todennäköisesti kyseinen hanke venyy ja vanuu, koska sille ei rakenneta selkeää organisaatiota ja nimetä vastuuhenkilöä eli omistajaa, jolla olisi mahdollisuuksia panostaa asiaan. Jos toimitusjohtajallakaan ei ole riittävää kiinnostusta seurata sen edistymistä ja tivata välituloksia, on lopputuloksena mössöä, johon palaa sekä rahaa että henkilöresursseja, tiivistää Saari.

Projektityöskentelyllä on Suomessakin pitkät perinteet. Sitä on hyödynnetty niin tuotantoinvestointien suunnittelussa ja toteutuksessa kuin uusien tuoteinnovaatioidenkin luomisessa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Myös organisaatiouudistuksia viedään yhä useammin läpi projektijohtoisilla työskentelymalleilla. Lisäuskoa on saatu suuryrityksistä, jotka ovat menestyksellä soveltaneet projektijohtamista ja lyhentäneet uusien tuotteiden kehitysaikaa.

Mikä onnistuu isoilta yhtiöiltä, ei välttämättä onnistu samalla tavalla keskisuurilta, painottavat Tuomo Saari ja hänen konsulttikollegansa Matti Haukka. Pörssiyhtiöissä kvartaalirytmi pakottaa jatkuvaan muutokseen, mutta varsinkin keskikokoiset yritykset haukkaavat liian isoja paloja ja liian monta yhdellä kertaa, kun käsitys omista resursseista on puutteellinen.

Lopputulemana on pahimmillaan henkilöstöä rasittava ja heidän muuta työaikaansa syövä palaveriputki, jossa yksikään hanke ei lopulta etene odotetusti.

– Ei ole harvinaista, että 80 prosenttia henkilöstön työajasta kuluu erilaisten projektien parissa. Samalla heidän pitää kuitenkin hoitaa myös normaalit työtehtävät. Jos projekteille on asetettu tiukat tavoitteet eikä niiden ajaksi voi irrottautua vanhoista tehtävistä, on koossa burn outin ainekset, Haukka huomauttaa.

Projektit voivatkin olla oiva työkalu, jolla peitellä organisaation työnjohdollisia pulmia. Monia asioita on helpompi viedä eteenpäin kehitysprojektin nimissä ja toisaalta hakea vastatuulen kohdatessa myös syntipukkeja. Jos hanke ei etene, syy on helppo panna projektipäällikön piikkiin.

Organisaation alemmilla portailla koko projekti-sanasta tulee kuitenkin palaveri- ja raportointiputkessa suoranainen kirosana. Kissan nostaminen pöydälle on silti hankalaa, sillä jäljet johtavat useimmiten projektien omistajiin, kulmahuoneeseen ja yhtiön ylimpään johtoon.

– Projektijohtaminen ei missään nimessä tarkoita, että ylimmälle johdolle kuuluvat työt sälytetään toisten vastuulle. Päinvastoin se vaatii johtotehtävissä olevilta aktiivista osallistumista päätöksentekoon, vastuunottoa, etenemisen seurantaa ja tarvittaessa nopeitakin päätöksiä, tähdentää Haukka.

Projektijohtaminen on salkunhoitoa, jossa salkun sisältöä on tarkkailtava ja päivitettävä säännöllisesti, mielellään noin kuukauden välein.

Johtajalta se vaatii aitoa paneutumista ja myös aikaa. Se on otettava kalenterista priorisoimalla muita töitä.

– Johtajuutta on se, että tärkeät ja hyvin etenevät kehitysprojektit saavat riittävästi tukea ja panoksia. Toisaalta paikallaan junnaavat ja kituvat projektit pitää pystyä tappamaan ajoissa. Se on kaikkien etu, muistuttaa Haukka.

Kulmahuoneen ja sitä kautta myös hallitusten vastuulla on, että projektien käynnistykset ovat alusta lähtien pitävällä pohjalla. Projektipäällikölle pitää antaa tulosvastuuta ja riittävästi toimivaltaa, ettei organisaatioon jää epämääräisiä harmaita alueita. Vetäjiksi pitää lisäksi valita henkilöitä, joilla on riittävästi osaamista ja henkilöstön tuki takanaan.

– Pahimmillaan nuo päälliköt voivat olla täysin kokemattomia sekä suunnittelemaan että johtamaan projekteja. Toisaalta heitä on sitten helppo syyttää epäonnistumisesta, huokaa Saari.

Projektien keulaan voi pestata myös ulkopuolisia ammattilaisia. Myynti- ja tuotekehityshankkeissa he voivat tuoda uusia ideoita ja ryhtiä, mutta organisaatiouudistuksissa he eivät välttämättä saa talon omaa väkeä täysin taakseen.

Haukan mielestä juuri organisaation heräämisen pitäisi olla kaikissa projekteissa avainasia.

– Suomalaisyrityksissä on käynnistetty lukuisia hienoja kehityshankkeita, joihin yhtiön oma organisaatio ei ole taipunut lähellekään tavoiteaikataulussa.

Konsulttikaksikko onkin harmissaan siitä, ettei projektipäällikön tehtäviin löydy yrityksissä riittävästi halukkuutta. Moni kokee sen suorastaan koiran viraksi, jossa saa paljon vastuuta ja vähän valtaa. Johtokaan ei yleensä tarjoa työhön juuri tukea.

– Niiden pitäisi kuitenkin olla yhtiön kehittämisen avainpaikkoja, jos ylin johto sen vain ymmärtää, Saari ja Haukka tähdentävät.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    2. 2

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    3. 3

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    6. 6

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    9. 9

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    10. 10

      Suomalaisyhtiöt puuttuvat yhä NGM-pörssistä – ”Ei ole mennyt ihan suunnitellusti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    4. 4

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    5. 5

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    6. 6

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    7. 7

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää