Kaikki tunkevat verkkoon

Julkaistu: , Päivitetty:

Suomalainen verkkomainonta laahaa vähintään puolitoista vuotta jäljessä esimerkiksi naapurimaa Ruotsia. Nyt on viimeistään aika havahtua, sanoo mediatoimisto Dagmarin Sami Salmenkivi.
Verkkomainonnan kansainvälisen järjestön IAB:n vertailussa vuodelta 2006 Suomi sijoittui 13 Euroopan maan häntäpäähän sekä verkkomainontaan käytetyssä kokonaisrahamäärässä että kävijää kohden jaetussa mainoskakussa.

Verkkomainontaan käytettiin viime vuonna Suomessa reilut 90 miljoonaa euroa, joista suurin osa sijoitettiin hakusanamainontaan. Toiseksi eniten mainoseuroja käytettiin banneri- eli näyttömainontaan.

Samaan aikaan esimerkiksi Tanskassa verkkomainontaan käytettiin yli 214 miljoonaa euroa.

Nyt mediatalojen on viimeistään aika havahtua, toteaa mediatoimisto Dagmarin suunnittelija Sami Salmenkivi.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

– Sisällöntuotannosta on tullut niin halpaa, että yrityksetkin voivat alkaa kilpailla esimerkiksi omalla televisiokanavalla. Näin ovat tehneet maailmalla muun muassa autoyhtiö Audi ja kosmetiikkayhtiö Hugo Boss.

Salmenkiven mukaan median on otettava haltuunsa se, mikä sille kuuluu. Eli sisältö ja lukijat.

– Tähän mennessä logiikka on ollut se, että toimiva verkkomainos johdattaa lukijan pois pääsivustolta. Uusien mainostuskeinojen pitäisi perustua sen sijaan siihen, että käyttäjä viettäisi sivustolla aiempaa enemmän aikaa, Salmenkivi sanoo.

Käynnistyminen on ollut kovin hidasta. Esimerkiksi 34 suomalaisen sanomalehden ilmoitustilaa myyvä Kärkimedia aloittaa verkon ilmoitusmyynnin vasta ensi vuoden tammikuussa.

– On tässä turhan pitkään mennyt. Aikaa on mennyt eri sivustojen sovitteluun, sillä myynnistä halutaan tehdä yhtenäinen, kertoo Kärkimedian markkinointijohtaja Jukka Kohonen.

Verkkopuolen tavoitteet ovat vielä Kohosen mukaan vaatimattomia, yhdestä kahteen miljoonaan euroon vuodessa. Vaatimattomuus korostuu, kun vertaa sitä Kärkimedian viime vuoden kokonaismyyntiin, joka oli noin 114 miljoonaa euroa.

Kärkimedian mainosvalikoima, banneri ja taulu, kuulostaa vielä kovin perinteiseltä. Nähdäänkö netissä tulevaisuudessa muutakin?

– Kärkimedian välittämien sanomalehtien sivustoilla vierailee jo nyt yli 1,5 miljoonaa kävijää. Sivustot avaavat ikkunan suomalaisuuden eri puoliin. On heitetty ilmoille ajatus yhteisestä portaalista, etusivusta, jonka kautta voisi esimerkiksi samasta uutisesta nähdä eri sanomalehtien paikalliset versiot, Kohonen visioi.

Suuret mediatalot, kuten Alma Media ja SanomaWSOY, ovat jo jonkin aikaa hyödyntäneet eri uutissivustojensa risteyttämistä.

Enää risteäminen ei välttämättä ole edes konsernikohtaista. Tuorein esimerkki saatiin joulukuun alussa, jolloin Ilta-Sanomat kertoi ostaneensa Ruokala.tv- verkkopalvelun. Ruokala.tv:stä tulee osa Ilta-Sanomien verkkosivua ja printtilehteä, mutta palvelu jatkaa myös yhteistyötä eri konserniin kuuluvan televisiokanavan MTV3:n kanssa.




Pienillä mediataloilla on suurten puristuksessa omat kilpailuvalttinsa. 16:ta aikakauslehteä kustantava A-lehdet aikoo hyödyntää verkossa aikakauslehtien tiivistä ja yhtenäistä lukijakuntaa.

– Meillä on jo valmiiksi vahvoja brändejä ja vahvan lukijasuhteen takia katamme hyvin tietyn kohderyhmän, sanoo A-lehtien myyntipäällikkö Johanna Mikkonen.

A-lehdet laatii parhaillaan uutta verkkostrategiaa, jossa pohditaan, miten lehti ja verkko voisivat hyötyä toinen toisestaan. Yhtiön verkkomyynti on vielä vaatimatonta: sen osuus kaikesta mediamyynnistä on vaivaiset kolme prosenttia.

Pisimmällä kehityksessä ovat Mikkosen mukaan nuortenlehti Demin ja autolehti Tuulilasin sivustot.

Muun muassa ammattilaisille suunnattuja lehtiä julkaiseva Talentum on napannut etumatkaa muihin mediataloihin verrattuna juuri kohderyhmien hyödyntämisessä.




– Tietyn toimialan lehti on antanut luontevan pohjan verkkoon siirtymiselle. Yhteisö, on se sitten juristit, insinöörit tai ekonomit, on helpommin käsillä, kertoo Talentumin Nordic Online- ja It-toiminnoista vastaava johtaja Hanna Kivelä. Uusin panostus on Tekniikka & Talouden kaksi viikkoa sitten uudistettu verkkosivusto, johon on lisätty erilaisten keskustelujen ja interaktiivisuuden mahdollisuuksia.

Verkkotoimintojen osuus Talentumin kustannusliiketoiminnasta oli vielä viime vuonna seitsemän prosenttia, mutta osuutta aiotaan kasvattaa 20-30 prosenttiin lähivuosina. Kivelän mukaan verkkotoimintojen kehittämistä rahoitetaan Talentumissa nyt merkittävästi.

Yhteisöllisyys ei enää rajoitu vain käyttäjiin, vain mukaan halutaan myös mainostajat.

– Esimerkiksi Viherpiha-sivuston kukankasvatusvinkkejä voidaan tarjota yhdessä alan yrityksen kanssa, kertoo Mikkonen.

Samasta ilmiöstä puhuu markkinointipäällikkö Johanna Huhtariihi Sanoman verkkomediamyynnistä.

– Tulevaisuudessa tarjotaan yhä enemmän räätälöityjä mainosratkaisuja pienempiin, tarkkoihin kohderyhmiin. Massat voi yllättää isoilla, näkyvämmillä mainoksilla.

Internetin läpimurto on Huhtariihen mukaan suomalaisilla mainosmarkkinoilla on vasta edessä.




– On vielä paljon suuria mainostajia, jotka eivät käytä verkkoa ollenkaan. Ensi vuosi tuo mukanaan taas paljon uusia kokeilijoita, esimerkiksi vähittäiskaupan siirtymistä verkkoon odotetaan.

Muun muassa Iltalehteä ja Kauppalehteä kustantavan Alma Median verkkomyynti on ollut kuluvana vuonna 35 prosentin kasvuvauhdissa.

Konsernista ei kuitenkaan löydy yhteistä verkkomainonnasta vastaavaa yksikköä.

– Kukin media vastaa omasta verkkomyynnistään, mutta yhteisistä linjauksista huolehditaan kyllä, kertoo Alma Median viestintäjohta ja Rauno Heinonen.

Yksi yhteinen linjaus on esimerkiksi Alman maakuntalehtien siirtäminen yhteiselle verkkoalustalle, joka otetaan käyttöön ensi vuonna. Alusta yhtenäistää lehtien verkkojulkaisemista ja helpottaa mediamyyntiä.

– Maakuntalehdissä on tällä hetkellä merkittävin kasvupotentiaali, sillä niiden sivujen kävijämäärät ovat vielä vaatimattomia.

Heinosen mielestä suuri mediatalo ei ole liikkeissään liian hidas hektisille verkkomarkkinoille.

– Päinvastoin, suurella talollahan on pieniä paremmin resursseja satsata uuden kehittämiseen.

Taloussanomat kuuluu Ilta-Sanomien ja Sanoman tavoin SanomaWSOY-konserniin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    6. 6

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    7. 7

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    8. 8

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    9. 9

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    5. 5

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    6. 6

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    7. 7

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    8. 8

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    9. 9

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    10. 10

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää