Henkilö - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Ollila valaa uskoa Suomeen

Pessimismiin ei saa vajota, koska olemme selvinneet suuremmistakin murroksista, sanoo Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila.

Pessimismiin ei saa vajota, koska olemme selvinneet suuremmistakin murroksista, sanoo Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila.

Julkaistu: 9.11.2007 6:01, Päivitetty 9.11.2007 9:36

Suomessa ei ole syytä pessimismiin muutamista suurista irtisanomisuutisista huolimatta. Suomi on selvinnyt suuremmistakin murroksista, sanoo Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila.

Yksittäiset suuret irtisanomisuutiset elektroniikka-alalta ja metsäteollisuudesta eivät tarkoita, että kaikki loppuisi Suomesta ja viimeinen voisi sammuttaa valot. Jopa dramaattiseltakin tuntuneet irtisanomisuutiset ovat olleet luonnollinen osa talouskehitystä.

– Nyt on toteutunut ennakoitavissa ollut kehitys, että alhaisen lisäarvon tuotanto on supistunut, sanoo Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtajana toimiva Jorma Ollila. Ollila ennusti jo pari vuotta sitten Ulkopolitiikka-lehdessä, että valmistavan teollisuuden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on poikkeuksellisen korkea eikä luonnoton olotila tule jatkumaan.

Korjausliikkeestä huolimatta Suomellekin riittää tekemistä. Ollilan mukaan Suomen elektroniikkateollisuudella on edelleen jopa erinomaiset asemat, jos teollisuus vain osaa löytää oman roolinsa arvoketjussa.

Tuo rooli on todennäköisesti korkean lisäarvon toiminnassa eli esimerkiksi ohjelmistojen, palveluiden sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen tekemisessä.

– Nyt täytyy pitää huoli siitä, että kehittämis-, sopeuttamis- ja sijoittamispäätökset tehdään nopeasti. Pessimismiin ei saa vajota, koska olemme selvinneet suuremmistakin murroksista, sanoo Ollila.

Ollila korostaa, että talouskeskustelua hallitsevat usein lyhyen tähtäimen ongelmat, kun taas pitkän tähtäimen mahdollisuuksista ja ratkaisumalleista keskusteleminen on usein vähäisempää.

Mahdollisuuksia etsivä Ollila näkee, että edes Yhdysvaltain huonojen talousuutisten ei pitäisi antaa liikaa huolenaihetta. Ollila viittaa General Electricin pääjohtajan Jeff Immeltin viimeviikkoiseen lausuntoon, että pieni notkahdus USA: n taloudessa kompensoituu kehittyvien markkinoiden hyvällä imulla.

– USA:n paino kansainvälisessä taloudessa ei ole se, mitä se oli kymmenen vuotta sitten. Ei USA:ta pidä vähätellä, mutta maailma on muuttunut ja globalisaatio on tuonut paljon tervettä dynamiikkaa maailmantalouteen, muistuttaa Ollila.

Talouskeskustelussa pitäisi pohtia erityisesti, mihin maailma on muuttumassa ja miten suomalaisten yritysten ja julkisen vallan roolin pitäisi muuttua tuossa vauhdissa. Näin arvioi Ollila, jonka Taloussanomien lukijat äänestivät vuoden 2007 Talouskeskustelun moottoriksi eli ihmiseksi, joka on eniten vaikuttanut suomalaiseen talouskeskusteluun.

– Peruutuspeiliin pitäisi katsoa vähemmän ja enemmän kannattaisi katsoa eteenpäin. Esimerkiksi kansainvälisistä kilpailukykytaulukoista ei varmaan puhuta missään niin paljon kuin Suomessa.

Ollila arvioi suomalaisen talouskeskustelun yleisesti parantuneen muun muassa siksi, että kansainvälistä näkökulmaa on tullut lisää keskusteluun viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Mutta ei tässä vielä hyvään anglosaksiseen debatin tasoon ihan päästä. Aika usein olemme yhä lyhyen tähtäimen ja Suomi-näkökulman vankeja, sanoo Ollila.

Keskustelualoitteita tulisi Ollilan mukaan arvioida nykyistä avoimemmin sisällön eikä esittäjän mukaan. Uudet aloitteet leimataan mediassa esittäjänsä mukaan esimerkiksi ay-liikkeen tai EK:n kannaksi.

– Helposti sanotaan, että noinhan poliittisen vallanpitäjän pitääkin puhua eikä uutta idea pohdita niin, että voisihan sitä noinkin ajatella, kuvailee Ollila.

Vielä huonommin käy usein keskustelualoitteelle, jos esittäjän takana ei ole tunnustettua instanssia.

– Suomeen tulisi lisää virkistäviä keskustelijoita, jos ideoita arvioitaisiin niiden käyttökelpoisuuden ja ansioiden mukaan eikä sen mukaan, kuka toi ne esille, sanoo Ollila.

Hyvä talouskeskustelu edellyttäisi, että mukana on laaja joukko yritysjohtajia, järjestöihmisiä, ekonomisteja ja valtiovallan edustajia. Viime vuosina oman lisänsä talouskeskusteluun ovat tuoneet kansalaisjärjestöt.

– Kansalaisjärjestöt ovat tuoneet uusia näkökulmia, mikä on terveellinen uusi piirre, sanoo Ollila.

Tuoreimmat osastosta