Jani Leinonen tuunaa taidetta

Julkaistu:

Tuunaustrendi alkoi autoista. Sittemmin on tuunattu, uudistettu, muodistettu tai personoitu myös esimerkiksi vaatteita, kännykänkuoria ja viimeksi Crocs-jalkineita. Nyt ovat vuorossa taulut, joita tuunataan syyskuun ajan Kiasman pihalla Helsingissä.
Taidetuunaamo on kuvataiteilija Jani Leinosen ja markkinointitoimisto Bob Helsingin yhteisprojekti ja jatkoa Helsingin Albertinkadulla vuosi sitten niin ikään kuukauden päivät seisseelle taidesupermarket Pikassolle.

Tuunaamoidean äiti on Bobin ad Anu Igoni ja innoittaja "erittäin ruma taulu", jonka Igoni löysi toissa kesänä ostamansa kesäpaikan irtaimistosta. Igoni keksi viedä taulun päällemaalausta ennenkin harrastaneen ja Bobin kanssa tuolloin yhteistyötä aloitelleen Leinosen tuunattavaksi.

Keskiviikkona Kiasman pihalla avautuu komerotaiteen tuunaamo, johon kuka tahansa voi viedä omistamansa taulun paranneltavaksi.

Taustalla on ajatus sekä komerotaiteen käyttöarvon että absoluuttisen arvon parantamisesta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

– Jokaisessa suomalaisessa kodissa on pari kolme komerotaulua, joita ei kehtaa ripustaa seinälle. Niiden yhteenlaskettu arvo on noin miljardi euroa, laskeskelee Bobin projektijohtaja Jukka Kurttila.

Laskelma perustuu oletukseen, että niin sanotun toritaiteen kappalehinta pyörii keskimäärin sadan euron kieppeillä.

Tuunaamon tuotevalikoima ja hinnoittelu on mietitty tiukasti liiketaloudellisin periaattein. Halvimmalla – 25 eurolla – saa sävytyksen, täysremontista joutuu pulittamaan enimmillään 1 000 euroa.

Tuunaamo on kuitenkin myös taiteellinen projekti, Leinonen korostaa.

– Asiakas ei määrittele, että tuohon kohtaan tulee keltainen viiva. Sen päättää taiteilija.

Paitsi taiteellinen projekti tuunaamo on tietysti osa Leinosen brändin tai – kuten hän itse mieluummin asian ilmaisee – taiteilijuuden rakentamista. Mutta sanoista viis, taidetta on joka tapauksessa brändätty aina: teoksen markkina-arvon määrää taiteilijan brändi, tunnettu nimi taulun nurkassa.

Leimautumista pelkäksi tuunaajaksi tai kaupallisuuden uhriksi ei Leinonenkaan pelkää. Päin vastoin, taiteilijat rakentavat hänen mukaansa taiteilijuutta samoin kuin yritykset yrityskuvaa tai brändiä – mielikuvilla.

– Käsitys taiteilijasta ei muodostu vain hänen töidensä perusteella, Leinonen linjaa.

Taiteilijabrändin rakentaminen yksin on hankalaa ja aikaavievää. Juuri siitä syystä Leinonen päätyi tekemään yhteistyötä mainostoimiston kanssa. Ensimmäisen kerran ajatus tuli hänen mieleensä jo neljä vuotta sitten, mutta vasta runsas vuosi sitten aika oli kypsä.

Siitä lähtien Leinonen ja bobilaiset ovat miettineet yhdessä, mihin suuntaan ja millä keinoilla Leinosen brändiä pitäisi kehittää, jotta hänen niin taiteelliset kuin taloudellisetkin tavoitteensa täyttyisivät. Yhteistyön tarkkaa hintaa Leinonen ei halua paljastaa.

– No, en tietenkään pysty maksamaan Bobille yhtä paljon kuin muut asiakkaat, mutta kymmeniä tuhansia euroja kuitenkin. Osan maksan rahalla, suurimman osan taiteena.

Brändinrakennuksen keinoksi ovat muotoutuneet projektit, kiitos Pikasson viime syyskuisen onnistumisen. Vajaan kuukauden toimineessa taidesupermarketissa kävi yli 14 000 asiakasta.

– Tarkoitus on rakentaa tästä lähtien jonkinlainen projekti joka vuosi syyskuun ajaksi. Ensi vuotta suunnitellaan jo, Leinonen kertoo.

Yhteistyön suunnan taas määrittävät Leinosen taiteelliset tavoitteet, joista yksi on taidemarkkinoiden mullistaminen.

Leinosen mukaan taide – ainakin hänen taiteensa – voi olla paitsi tauluja myös vaikkapa bisnesideoita tai uusia taidekonsepteja. Esimerkiksi Pikasson pyrkimys oli auttaa myös muita taiteilijoita löytämään ostajia teoksilleen.

Taiteen popularisoimisen ja arkipäiväistämisen puolesta Leinonen on puhunut jo pitkään.

– En tarkoita, että taidetta pitäisi helpottaa. Aika usein taidekenttä aliarvioi tavallista kansaa, ja sitä en halua tehdä. Taiteen sisällöt vain pitää paketoida uudella, kiinnostavalla ja yllättävällä tavalla.

Entäpä ne edellä mainitut taloudelliset tavoitteet? Saako taiteilijalla sellaisia edes olla?

Eivät taiteilijat ole koskaan rahasta kieltäytyneet, Leinonen muistuttaa. Tilaustöitä ovat tehneet niin Leonardo Da Vinci kuin Andy Warholkin.

Omaksi taloudelliseksi tavoitteekseen Leinonen nimeää vaurastumisen.

– Olen aina haaveillut naimisiinmenosta ja kahdesta lapsesta ja se vaatii tiettyä tulotasoa.

Maailmanparantajaksi tunnustautuvan Leinosen haaveisiin kuuluu myös antaa "hirveästi rahaa" hyväntekeväisyyteen.

– Ei olisi kovinkaan kiinnostavaa lahjoittaa miljoona euroa SPR: lle, mutta haluaisin tehdä miljoonalla eurolla kestävän taideprojektin, joka myös auttaisi ihmisiä, Leinonen miettii.

Esikuvakseen Leinonen mainitsee tanskalaisen Superflex-ryhmän, joka tekee yhtä lailla taiteena kuin yhteiskunnallisena tai sosiaalisena aktivismina näyttäytyviä projekteja.

Toinen innoittaja löytyy ravintolamaailman puolelta. Leinonen vertaa ajattelumalliaan kulinaarisen maailman Salvador Dalíksi kutsuttuun Ferran Adriàan, joka panostaa mediaan ja markkinointiin ylläpitääkseen katalonialaista El Bulli -ravintolaansa. Adrià on lainannut nimensä niin oliiviöljylle kuin eineksillekin.

Kompromisseja Leinonen sanoo silti karttavansa. Taiteilijan ensisijainen tehtävä on hänen mukaansa provosointi, ajatusten herättäminen. Se ei ole välttämättä ristiriidassa kaupallisuuden kanssa, Leinonen väittää.

– Ihmiset usein aliarvioivat sitä, mikä voi olla kaupallisesti kannattavaa. Ei myyvän tarvitse olla neutraalia tai tylsää. Uskon, että esimerkiksi tuunaamo tuottaa myös rahallista voittoa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Ilkka, 62, nostaa eläkettä ja käy kokopäivätöissä – ”Kyllä tässä pääsee voitolle”

    2. 2

      Rukalla ulosmarssi – hiihtokeskuksen työntekijät poistuivat hisseiltä iltakuudelta

    3. 3

      Nyt tarkkana tv-ostoksilla – varmista, ettei laite vanhene parissa vuodessa

    4. 4

      Suomesta lähtee tänään 800 metriä pitkä junakuljetus Kiinaan

    5. 5

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    6. 6

      Kommentti: Kännykkäni pimeni puoleksitoista vuorokaudeksi – arki meni aivan sekaisin

    7. 7

      Kaleva: Rukan työntekijät marssivat ulos työpaikaltaan – syynä työnantajan työsulku

    8. 8

      Ulkomaisten verkkokauppojen 3 sudenkuoppaa – Tulli ohjeistaa: Älä haksahda näihin

    9. 9

      Virossa hallitus pui alkoholiveron korotuksen perumista – kyseessä pienempi korotus kuin heinäkuussa

    10. 10

      Olli Rehn: Kryptovaluutoissa selvä hintakupla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    2. 2

      Ilkka, 62, nostaa eläkettä ja käy kokopäivätöissä – ”Kyllä tässä pääsee voitolle”

    3. 3

      Ulkomaisten verkkokauppojen 3 sudenkuoppaa – Tulli ohjeistaa: Älä haksahda näihin

    4. 4

      Rukalla ulosmarssi – hiihtokeskuksen työntekijät poistuivat hisseiltä iltakuudelta

    5. 5

      Nyt tarkkana tv-ostoksilla – varmista, ettei laite vanhene parissa vuodessa

    6. 6

      Kaleva: Rukan työntekijät marssivat ulos työpaikaltaan – syynä työnantajan työsulku

    7. 7

      Suomesta lähtee tänään 800 metriä pitkä junakuljetus Kiinaan

    8. 8

      Black Friday on monille kaupoille vuoden kovin myyntipäivä – osa otti jo varaslähdön

    9. 9

      Karri, 31, muutti töihin Varsovaan: ”Voi elää leveämmin” – asuu kommunistisen Puolan aikaisessa talossa

    10. 10

      Virossa hallitus pui alkoholiveron korotuksen perumista – kyseessä pienempi korotus kuin heinäkuussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    3. 3

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    4. 4

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    5. 5

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    6. 6

      Suomalaisesta nollan euron setelistä tuli hitti – joidenkin arvo voi nousta huimasti

    7. 7

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    8. 8

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    9. 9

      Miten hyvin tunnet suomalaiset logot? Tee 12 kysymyksen testi

    10. 10

      Luvattomat poissaolot ovat työ­paikkojen vakio­riidanaiheita –”selkeä irtisanomis­peruste”

    11. Näytä lisää