Ympäristö voitti Argentiinan ja Uruguayn Botnia-kiistan

Julkaistu: , Päivitetty:

Riita Metsä-Botnian sellutehtaasta nosti Argentiinan omat ympäristöasiat valokeilaan. Maa ajaa nyt omiin tehtaisiinsa Botnian käyttämää teknologiaa.


Metsä-Botnian sellutehtaasta alkunsa saaneessa Argentiinan ja Urugayn kiistassa on jotain hyvääkin. Ympäristö nimittäin hyötynee siitä eniten.

Argentiinan presidentti Néstor Kirchner nosti kiistan seurauksena ympäristökysymykset agendalleen. Hän nimitti vuosi sitten uudeksi ympäristösihteeriksi yhden Botnian äänekkäimmistä vastustajista, asianajaja Romina Picolotin.

Picolotti on ihmisoikeus- ja ympäristöjärjestö Cedhan perustaja ja aikaisempi johtaja, joka palkittiin työstään viime vuonna Sophie-ympäristöpalkinnolla.

Samalla Kirchner viisinkertaisti ympäristösihteeristön budjetin. Sihteeristö irrotettiin terveysministeriön alaisuudesta. Nimi säilyi entisenä, mutta päätösvalta nousi ministeriötasolle.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Yleinen mielipide Argentiinassa on, että Picolotin nimittäminen oli poliittinen veto.

– Se oli älykäs teko, jonka tarkoitus oli kerätä Botnian vastustajien pisteet. Kirchnerillä on tapana haalia joukkoihinsa ihmisiä eri sosiaalisista liikkeistä, arvioi politiikan asiantuntija Alexis Palombarani.

Ympäristön kannalta nimitys oli voitto, sillä Picolotti on pistänyt töpinäksi.

Hänen vaatimaton tehtävänsä on luoda puitteet 40 miljoonan asukkaan maan ympäristöpolitiikalle.

– Argentiinan valtiolla ei aikaisemmin ole ollut erillistä ympäristöpolitiikkaa. Siksi saastuneiden paikkojen puhdistaminen vaatii paljon työtä, kuten myös uusien estäminen, Picolotti sanoi toukokuussa Buenos Airesissa.

Ympäristösihteerin ykkössijalla ovat yritysten ympäristönormit ja kestävään kehitykseen liittyvä tutkimus.

Tähän mennessä hän on ajanut läpi hankkeen, joka tähtää Buenos Airesin kupeessa virtaavan Riachuelo-joen puhdistamiseen teollisuusjätteistä. Likaviemäriä muistuttavassa Riachuelossa on sanonnan mukaan ”enemmän roskaa kuin vettä”.

Aikaisemmat puhdistushankkeet ovat kaatuneet politiikan ja talouden rattaisiin. Kansalaisjärjestöjen mukaan alueen yli 3 000 teollisuusyritystä ovat haluttomia vähentämään jätteitään, joita ne dumppaavat Riachueloon arviolta 88 miljoonaa litraa päivässä.

Botnia-kiistan ansiota on se, että Riachuelo ja muut ympäristöongelmat ovat nousseet julkiseen keskusteluun. Botnian vastustuksen vanavedessä on syntynyt monia paikallisia ympäristöliikkeitä.

– Ympäristöstä on tullut kansallinen kysymys. Muutaman vuoden päästä Botniaa vielä kiitetään Riachuelon puhdistamisesta, uskoo Botnian palkkaaman Porter Novelli Argentina -viestintäyhtiön johtaja Aldo Leporati.

Argentiinalaisen Gualeguaychún kaupungin asukkaat vastustavat Botnian tehdasta pääosin ympäristösyistä. Maan hallitus asettui alkuvuonna 2006 tukemaan vastustajia presidentti Kirchnerin johdolla.

Nyt hallitus kuitenkin ajaa Argentiinan omiin sellu- ja paperitehtaisiin samaa ECF-valkaisumenetelmää, joka on käytössä Botnian tehtaassa.

Projektin tavoite on paitsi vähentää päästöjä ja maksimoida vedenkäyttö, luoda maahan toimiva paperinkierrätysjärjestelmä.

Lisäksi Argentiina alkaa rahoittaa nykyaikaisen selluloosa- ja paperiteollisuuden maisteriohjelmaa pohjoisargentiinalaisessa Misionesin yliopistossa.

Picolotti vastustaa Botnian tehdasta yhä, mutta juridista syistä: Uruguay rikkoi maiden välistä sopimusta, jonka mukaan rajajoen käytöstä on päätettävä yhdessä.

Picolotin mukaan hallituksen ympäristöinto perustuu näkemykseen, jonka mukaan ympäristö on kehityksen edellytys, ei seuraus.

– Kehitysmaat ottavat yleensä ympäristön agendaansa vasta kehityttyään. Presidentti Kirchner nosti ympäristöasiat tärkeiksi ilman, että vakavia köyhyysongelmia ollaan ratkaistu. Kyseessä on maailmanlaajuisesti tärkeä muutos, hän sanoo.

– En toki väheksy Gualeguaychún kansanliikkeen vaikutusta. Se on valtava ympäristöliike sekä paikallisella että koko planeetan tasolla.

Vaikka ympäristöasiat kohosivat keskusteluun, Picolotti ei näe muutosta ihmisten päivittäisessä ympäristökäyttäytymisessä.

– He heittävät yhä roskia kadulle, tööttäävät äänimerkkiä ja ajavat autolla koko ajan. Julkinen keskustelu lisää ympäristötietoisuutta, mutta käyttäytymismuutokset vaativat aikaa. Teemme töitä saadaksemme ympäristöasiat koulujen opetusohjelmaan. Siellä muodostetaan tietoisuutta.

Botnian kiistatehdas käynnistyy syyskuun loppuun mennessä. Metsä-Botniasta kerrotaan, ettei tehtaan vastustus ole muuttanut sen ympäristönormeja.

Tuotannossa käytetään suunniteltua vähemmän kemikaaleja, mutta syy on se, että kuitu irtoaa eukalyptuksesta suomalaispuita helpommin.

– Ongelma on juuri se, että tehdas on niin hyvä, ettemme ole päässeet muuttamaan mitään. Tulee halvemmaksi tehdä niin hyvä tehdas kuin mahdollista, sanoo tehtaan rakennusjohtaja Sami Saarela.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Kommentti: Vuosiluku päättyy 7:ään ja on syksy – 40 vuoden ajan se on tiennyt rytinää markkinoilla

    4. 4

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    5. 5

      Kommentti: Hullujen päivien maksulliset muovikassit ja Fortumin Uniper-tarjous – yritykset ovat pulassa, kun teot ja mielikuvat eivät kohtaa

    6. 6

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    7. 7

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    8. 8

      Valtio suunnittelee Koskenkorvasta tutun Altian listaamista pörssiin

    9. 9

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    10. 10

      Lintilä uskoo Altian kiinnostavan sijoittajia – ”Pohjanmaalla nousee aika kova kossuosakeliike”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    4. 4

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    5. 5

      Kommentti: Hullujen päivien maksulliset muovikassit ja Fortumin Uniper-tarjous – yritykset ovat pulassa, kun teot ja mielikuvat eivät kohtaa

    6. 6

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    7. 7

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    8. 8

      Valtio suunnittelee Koskenkorvasta tutun Altian listaamista pörssiin

    9. 9

      Finnwatch: Wärtsilä maksaa Intiassa palkkoja, joilla ei pysty elättämään perhettä

    10. 10

      Kommentti: Vuosiluku päättyy 7:ään ja on syksy – 40 vuoden ajan se on tiennyt rytinää markkinoilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    4. 4

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    5. 5

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    6. 6

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    7. 7

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    8. 8

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    9. 9

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    10. 10

      Kolme miestä kertoo kuntouttavasta työ­toiminnasta: ”Ajattelin ensin, että on jotain höpö­höpöhommia”

    11. Näytä lisää