Antti Herlin: Globalisaatiota ei tarvitse pelätä

Julkaistu: , Päivitetty:

Impivaaraan ei voi paeta, mutta globalisaation edessä ei ole syytä olla peloissaan, sanoo Antti Herlin.
Haastattelu ei ole edes alkanut ja jo hymyilyttää, niin Antti Herliniä kuin itseänikin. Aikaa on tunti ja meidän pitäisi tehdä selvää globalisaatiosta.

Teen jotain, mitä toimittajan ei koskaan pitäisi tehdä: tarjoan haastateltavalle mahdollisuutta rajoittaa aihetta.

Jos Herlin, Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja ja hissiyhtiö Koneen hallituksen puheenjohtaja vaikka poimisi globalisaatiosta pari lempiaihettaan. Onko hänellä tarve puhua jostain erityisesti?

– Ei kun ala kysellä. Shoot, Herlin sanoo.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Miten globalisaatio muuttaa työmarkkinoitamme seuraavan kymmenen vuoden aikana? Pärjäämmekö me? Jos kyllä, niin miten?

– Kun katsoo oikein laajasti, niin globalisaatio tarkoittaa työmarkkinoillekin, että maapallon eri puolet alkavat muistuttaa toisiaan, Herlin sanoo.

Seuraa kertaus historiaa, miten Suomi oli pitkään suljettu ja miten sen takia oli mahdollista synnyttää meille ominaisia toimintatapoja. Oli rajasuojaa ja tullia ja maksua ja ”kun mitään muuta ei enää keksitty, niin muutettiin valuutan arvoa”.

– Viime vuosina muutosvauhti on ollut niin kova, että ehkä muutoksen vauhti voi hieman hidastua. Ehkä. Mutta selvää on, että yhä vähemmän voimme päättää itse toimintaympäristöstämme.

– Ja koska muualla tehdyt päätökset vaikuttavat meihin niin paljon, meidän on tehtävä omia päätöksiämme nopeasti, jos haluamme vaikuttaa. Ja meidän on ehdottomasti ymmärrettävä muita maita ja niiden toimintatapoja.

Entäpä kun yksilöä kiinnostaa oma työpaikka ja sen pysyminen maassa? Ja minkä verran työstä saa palkkaa. Eikö EK-Herliniä huoleta, että tupo kuopattiin juuri kun suuret ikäluokat lähtevät eläkkeelle ja työvoimasta tulee pulaa? Silloin yksilön neuvottelumahdollisuudet paranevat huomattavasti.

– Ei tupoa ole tästä ikuisuuteen kuopattu. Mutta esimerkiksi teidän lehtenne painetaan Suomessa tehdylle paperille ja tehdään suomea osaaville ihmisille. Ja meidän hissit kilpailevat täysin globaalissa ympäristössä. Jos haluamme myös globaalisti kilpailevien alojen pysyvän Suomessa, on joustavuuden lisäännyttävä, vastaa Kone-Herlin.

Entäs se yksilön neuvotteluvoiman kasvu?

– Varmasti, kun tulee työvoimapulaa, niin yksilöllä on enemmän neuvotteluvoimaa.

– Tai varmaan minun pitäisi sanoa, että yksilön tulee tuntea vastuunsa työpaikan menestymismahdollisuuksista, Herlin naurahtaa ja kääntää takaisin EK-vaihteelle.

Pitäisikö koulutukselle tehdä jotain? Julkisessa keskustelussa yksi haluaa huippuyliopistoja, toinen laajaa yleissivistystä hoitavaa yliopistomallia ja kolmas yritykset tiiviimpään yhteistyöhön yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

– Kone tekee yhteistyötä yli 25 ulkomaisen yliopiston kanssa. Me haluamme löytää parhaita ihmisiä ja parasta osaamista.

– Hyvä koulutus on mahdollisuuksien antamista. Ei ole kapitalistista ahneutta, kun työnantajat vaativat koulutukselta erilaisia asioita. Meillä on suuri huoli ja pelko, että pärjäähän Suomi jatkossakin varmasti.

Herlinin vaimo on peruskoulunopettaja, joten hän sanoo kuulevansa paljon koulutuksen tilasta. Ja siitä, mihin suuntaan milloinkin mennään.

– Selvää on, että jos lukiosta ei tule ulos fiksuja nuoria, mikään yliopisto ei pysty sitä paikkaamaan. Ja sekin on selvää, että tässä maassa ei kannata pitää yhtään huonoa yliopistoa, hän sanoo, mutta kieltäytyy arvottamasta, onko sellaisia yliopistoja nyt.

Rakennemuutokset ovat ennenkin pyyhkäisseet pois kokonaisia ammattikuntia. Globalisaatio voi viedä niitä lisää – vai voiko.

– 1990-luvun alkupuolella piti kouluttaa suuri määrä insinöörejä ja nyt heistä osa ei ole koulutustaan vastaavassa työssä. Mutta jos heitä ei olisi alunperin koulutettu, niin olisiko päästy tännekään asti, Herlin ärtyy.

– Ei pidä surra, että jotkut ammattikunnat katoavat. Niin se vaan menee ja se pitää hyväksyä, vaikka siihen saattaa sisältyä yksilöille haastetta.

Herlin sanoo uskovansa, että työtä kyllä on, jos ihminen uskoo omiin kykyihinsä ja on valmis välillä joustamaan – siis vaihtamaan ammattia.

Sama rakennemuutos voi tietysti pyyhkäistä pois myös kokonaisia yrityksiä.

– Yritystenkin pitää muuttua, kehittyä ja pystyä nopeisiin päätöksiin. Ne yritykset, jotka osaavat asiansa, pärjäävät myös globalisaation aikoina. Helena Hiilivirta (tulevan Musiikkitalon suunnittelujohtaja) on hyvin sanonut, että ei maailmaa ole ennenkään pelolla rakennettu.

Jos ei arkuus rajoita, rajat voivat tulla vastaan ympäristöstä. Herlin sanoo olevansa huolissaan, miten esimerkiksi Aasian maiden valtavien kaupunkikeskittymien monenlainen ympäristökuormitus pystytään käsittelemään.

Talouskasvun tuoma vauraus laittaa ympäristön koville.

– Energian ja raaka-aineiden riittämisestä en ole huolissani. Mutta varmasti raaka-aineiden hinnat nousevat ja se pakottaa meidät muuttamaan elämäämme energiatehokkaammaksi, Herlin sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    2. 2

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    3. 3

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    4. 4

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    5. 5

      VR uudisti varausjärjestelmäänsä: Junalippuja ei voi nyt varata talvilomiksi

    6. 6

      Kommentti: Vuosiluku päättyy 7:ään ja on syksy – 40 vuoden ajan se on tiennyt rytinää markkinoilla

    7. 7

      Elisan osake on lähtenyt reippaaseen laskuun

    8. 8

      Lääkittyä lihaa Suomeenkin – Euroopan erot "hämmästyttävän suuria"

    9. 9

      Suomi tarvitsee kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa

    10. 10

      Valtio suunnittelee Koskenkorvasta tutun Altian listaamista pörssiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    4. 4

      Kommentti: Vuosiluku päättyy 7:ään ja on syksy – 40 vuoden ajan se on tiennyt rytinää markkinoilla

    5. 5

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    6. 6

      Kommentti: Hullujen päivien maksulliset muovikassit ja Fortumin Uniper-tarjous – yritykset ovat pulassa, kun teot ja mielikuvat eivät kohtaa

    7. 7

      VR uudisti varausjärjestelmäänsä: Junalippuja ei voi nyt varata talvilomiksi

    8. 8

      Elisan osake on lähtenyt reippaaseen laskuun

    9. 9

      Kommentti: Kiinan toivotaan luopuvan kasvutavoitteistaan, mutta niin tuskin käy

    10. 10

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    6. 6

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    7. 7

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    8. 8

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    9. 9

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    10. 10

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    11. Näytä lisää