Ammattijohtajuus tulee julkiselle sektorille

Julkaistu: , Päivitetty:

Julkisen terveydenhuollon paineet tuovat uudenlaisia haasteita johtajuudelle. Perinteisen asiantuntijajohtajuuden rinnalle tai sijaan kaivataan ammattijohtajuutta. Seitsemän vuotta Oulun ihmettä kaupunginjohtajana luotsannut Kari Nenonen on hahmotellut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille strategisia malleja vuodenvaihteesta alkaen.
HUS-piirissä etsitään tapoja toimia entistä tehokkaammin julkisen ja yksityisen terveydenhuollon rajapinnalla. HUS-piiri on maan toiseksi suurin kuntaorganisaatio, johon kuuluu viisi sairaanhoitoaluetta: HYKS, Hyvinkää, Lohja, Länsi-Uusimaa ja Porvoo.

HUS-piiriin kuuluvassa Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa koulutetaan ja tehdään merkittävää tutkimusta. HUS-piiriin kuuluu myös kolme laajenevaa liikelaitosta.

HUS-Röntgen ja HUSLAB tuottavat palveluja myös kolmannelle sektorille ja yksityiselle terveydenhuollolle. Ravioli tarjoaa kolme miljoonaa ateriaa vuodessa. HUS-piirin kokonaistulot olivat 2005 noin 1,3 miljardia euroa, ja työntekijöitä oli liki 21 000.

Julkisen rahan lisääminen ei ole ratkaisu

Julkisen rahan lisääminen ei toimitusjohtaja Kari Nenosen mielestä ole keino lisätä HUS-piirin tehokkuutta. Pikemminkin on syytä muuttaa tapoja toimia niin, että saadaan aikaan enemmän tuloksia annetuilla panoksilla.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

- Rahalla ei hoideta julkisen puolen rahaongelmia. Tarvitaan johtajuutta ja kykyä tehdä toimintaprosesseista tehokkaampia. Kuntapuolella on lisättävä tuottavuutta, tehtävä vähemmän ja fiksummin.

- Terveydenhuollossa se merkitsee ensiluokkaista hoitoa, tehokkaampia toimintamalleja ja vähemmän rasittavaa työtä. Tähän prosessiin on pystyttävä kytkemään myös henkilöstön palkitsemisjärjestelmä.

Johtaminen matriisissa

Julkishallinnolle on tyypillistä luottamushenkilöiden keskeinen rooli päätöksenteossa. HUS-piiriä johdetaan matriisiorganisaationa. Toimitusjohtaja esittelee asiat hallitukselle ja valtuusto päättää. Virkasuhteinen toimitusjohtaja käyttää esittelyvaltaa, poliittisesti valitut luottamusmiehet tekevät lopulliset päätökset ja linjaukset.

- Johtajan tehtävänä on koota strategia ja sitouttaa siihen niin johto, omistajatahot, sidosryhmät kuin henkilöstö. Ilman henkilöstön sitoutumista ei muutosta tapahdu.

- Toiminnan on oltava läpinäkyvää omistajille. Se onnistuu, kun yhteistä strategiaa luotaessa prosessit avataan omistajille niin, että yhteinen tahtotila ja arvot syntyvät.

- Ilman omistajien tukea johtaminen käy mahdottomaksi Ilman omistajan tukea johtaja on ”rampa”. Julkisella sektorilla pitäisi tukea johtajia ja esimiehiä enemmän.

Kuinka rohkeita linjauksia luottamusjohdolle voi ylipäätään tehdä?

- Esitykset on käytävä tarkkaan läpi ja kannattaa hyödyntää kaikkea asiantuntijuutta. Pitää pystyä arvioimaan vastaanottokyky. Johtaja ei voi montaa kertaa hävitä 17-0. Tosin tässäkin tulee avuksi hyvin toteutettu ja sisäistetty strategia.

Rakenteet murtuvat

Terveydenhuollon rakenteet muuttuvat väkisinkin lähitulevaisuudessa. Nenosta hirvittää, ettei rakenneuudistuksista käydä yhteiskunnallista keskustelua.

- Länsi-Euroopassa ikääntyminen lisää palvelujen tarvetta. Samaan aikaan kuntatalouden tiukka tilanne muuttaa väkisin rakenteita. 

- Mielestäni kuntarakenteen uudistus vaiettiin satoihin selvityksiin. Meillä menee tässä maassa vielä liian hyvin, jotta koettaisiin tarvetta keskustella vaikeista asioista. Keskustelu puuttuu. Tästä minulla on suuri huoli.

Julkishallinnossa ollaan siirtymässä palvelujen kilpailuttamiseen eli kunnista on tullut sekä palvelujen ostajia että niiden tarjoajia. Niin sanottua tilaaja-tuottaja –mallia harjoitellaan parhaillaan eri puolilla maata.

Kari Nenosen mielestä pohjimmiltaan kyse on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan puolustamisesta, sillä laadukas terveydenhuolto on yhteinen asia.

- Markkinataloustyyppinen ajattelu tulee terveydenhuollon puolellekin, mutta sen on pysyttävä rengin osassa.

- Tilaajavastuu ja palvelujen tuottamisen vastuu pysyvät erillään. Tilaaja eli poliittisesti valittu luottamusmiesjohto määrittelee omistajan tahtotilan. Yhteiskuntavastuu näkyy siinä.

Globalisaatio ja ilmastonmuutos tuntuvat

Tulevaisuudentutkimuksesta tutut megatrendit, kuten ilmastonmuutos ja globalisaatio, näkyvät Kari Nenosen mielestä jo nyt terveydenhuollossa. HUS-piiriin tulee tarjouksia intialaisilta laboratorioilta. Toisaalta suomalaiset ovat vuosia matkustaneet kauneuskirurgian perässä naapurimaihin. Johtajilta odotetaan kykyä nähdä megatrendien tuomia muutoksia ennen muita.

- Yhteiskunnan rakenne muuttuu. Teollisuuden rakenne muuttuu. Tutkimusta ja tuotekehitystä tarvitaan entistä enemmän. Ihmiset globalisoituvat. Rajoilla ei ole niin suurta merkitystä kuin ennen.

- Tässä tilanteessa johtajalla pitää olla rohkeutta katsoa tulevaisuuteen ja syöttää impulsseja luottamusjohdolle. Täytyy olla ajassa kiinni.

Julkisessa terveydenhuollossa on totuttu asiantuntijajohtajuuteen. Oletuksena on ollut, että terveydenhuollon huippujohtaja on taustaltaan lääketieteen asiantuntija.

Kari Nenosen tausta on kunnallishallinnossa. Hän uskoo tulleensa pyydetyksi nykyiseen tehtäväänsä, koska terveydenhuollon murrostilanteessa odotetaan johtajia, jotka pystyvät uudistamaan rakenteita ja johtamaan isoja kokonaisuuksia moniarvoisesti.

- Terveydenhuollossakaan johtajuutta ei enää katsota lääketieteen näkökulmasta, vaan yhteiskunnan palvelurakenteen kannalta.

-  Omistajien näkökulmasta tärkeää on kokonaispalvelu, rakenteiden luominen ja niiden muuttaminen. Etenkin erikoissairaanhoidossa on rakennemuutos edessä. Toteuttamiseen kaivataan uudenlaista johtajaporukkaa.

- Toivon, että Suomeen syntyisi julkisen sektorin ammattijohtajakaarti, joka liikkuisi tehtävistä toisiin.

Arvostetaanko hyvää johtajuutta?

Osataanko julkisella puolella arvostaa hyvää johtajuutta? Löytyykö urakiertoa?

- Oman työni kautta näen johtajuuden sykäyksinä. Strategia tehdään pitkässä viivassa. Itselleni riittää 5-7 vuotta samoissa tehtävissä ja sitten minusta voi tulla jopa riippa. Muutos edellyttää mielestäni aina myös ”hevosten vaihtamista”. Ihanne olisi malli, että itsestään kaiken puristanut johtaja ei tipu tyhjän päälle.

Kari Nenonen näkee, että lähitulevaisuudessa julkinen terveydenhuolto kansainvälistyy ja tutkimuksen sekä tuotekehityksen merkitys lisääntyy.

- Julkisen terveydenhuollon on jatkossakin oltava tehokasta ja huolehdittava kaikista suomalaisista. Tarvittaessa voimme hyödyntää myös kansainvälisiä verkostoja palvelujen hankkimisessa. Jos itse ei kyetä, hankitaan yhteistyökumppaneita eri puolilta maailmaa.

- Tutkimus ja tuotekehitys ovat tulleet myös tänne. Tämä on yliopistollinen keskussairaala. Täällä voi ja pitää syntyä osaamista ja tuotekehitystä, josta on hyötyä yhteiskunnalle laajemminkin. Sitä varten täytyy hankkia riskirahaa oman organisaation käyttöön. Tämä on tulossa osaksi strategiaamme.  

Kari Nenonen harrastaa yksilölajeja juoksemista ja hiihtoa, eikä hänellä ole tapana kerätä hoveja ympärilleen. Mikä auttaa johtamishaasteissa?

- Minulla on oltava iso haaste. Edellisessä tehtävässä se olisi ollut Oulun seudun kuntien yhteistyön tiivistäminen. Kun siihen ei löytynyt naapurikunnilta yhteisymmärrystä, oli aika vaihtaa toisiin tehtäviin. Nyt edessä on uusi haaste: HUS-piirin strategia ja palvelurakenteen uudistaminen niin, että palvelut ovat huipputasoisia ja henkilöstö voi hyvin.

- Olen hyväksynyt, että johtajuus on yksinäistä puuhaa. Tietoinen ratkaisu on, että minua ei saa lätkämatsiin tai kaljoille alaisteni kanssa. Haluan, että kaikki ovat samalla viivalla. Pidän työn ja perhe-elämän erillään. 

Minkälaista on hyvä johtajuus?

- Hyvä johtaja osaa sitouttaa ja motivoida. Hän on avoin, reilu ja puolustaa omiaan aina ulos päin. Johtaja näyttää esimerkkiä, luo yhteishenkeä ja tuo turvallisuutta. 

- Johtajan pitää hallita kokonaisuus. Strategiaa ja taloutta ei voi koskaan delegoida pois, ja niiden on oltava kunnossa. Hän ei saa unohtaa, miksi istuu ykkösjohtajan pallilla.

- Johtajan työkaluna pitää olla jämäkkä seurantajärjestelmä.

Minkälaista on johtajuus vuonna 2015?

- Tulee mieleen kaksi sanaa: innovatiivisuus ja kokonaisuuden näkeminen. Innovatiivisuuden on oltava kaikessa mukana. Julkisen hallinnon on mietittävä, miten voisi tehdä bisnestä, että löytyisi jaettavaa yhteiseksi hyväksi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    3. 3

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    4. 4

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    5. 5

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    6. 6

      ”Puolalaisen putkimiehen” rahoista väännetty koko päivä

    7. 7

      EU voi antaa kovan iskun mänty­öljylle – vaikuttaisi 200 työn­tekijän tehtaaseen Lappeen­rannassa

    8. 8

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    9. 9

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    10. 10

      Joka kolmas arvioi hallituksen onnistuneen – arvosanat niukassa nousussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    3. 3

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    4. 4

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    5. 5

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    6. 6

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    7. 7

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    8. 8

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    9. 9

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    10. 10

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    3. 3

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    10. 10

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    11. Näytä lisää