Minne päällikkönaiset katoavat?

Julkaistu:

Minne naiset häviävät? on Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäen mielestä selvitettävän arvoinen kysymys.
– Kauppakorkeakoulussakin naiset ovat ihan ylivetoja, mutta jonnekin he sitten katoavat, Halmesmäki sanoo.

Elinkeinoelämän johtajia oli runsaasti koolla tutkija Anna Kortelaisen kirjoittaman Varhaiset johtotähdet –raportin julkistamistilaisuudessa torstaina. EVA:n Naiset huipulle –hankkeen osana julkaistu raportti käsittelee Suomen ensimmäisiä johtajanaisia laivanvarustaja Marie Hackmanin ja teollisuusjohtaja Eva Ahlströmin kaltaisten esimerkkien kautta.

Tilaisuuden avannut EK:n ja Koneen hallitusten puheenjohtaja Antti Herlin kertoo EVA:n tahdosta löytää ratkaisuja naisjohtajuuden esteisiin. Naiset etenevät päällikkötasolle mutteivät siitä enää eteenpäin, Herlin tiivistää.

Keskusteluun osallistunut Koneen osaamisjohtaja Helena Terho kertoo huomanneensa Halmesmäen mainitseman katoamisilmiön itsekin. Koneen naispuolisten työntekijöiden urakehitystä on hiljattain tarkasteltu omassa selvityksessään.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Kävi ilmi, että lasikaton lisäksi on myös lasiovet ja lasiseinät.

Lasiovilla Terho tarkoittaa puutteita naisten pääsyssä haastatteluihin tai siinä, miten vakavasti heidät otetaan. Lasiseinät taas vaikeuttavat siirtymistä erilaisista tehtävistä ja maista toisiin.

Kiltit ja suorittavat naisresurssit on saatava siirtymään sivulle ja ylöspäin erilaisiin tehtäviin. Juuri kokemuksen puute asiakas– ja tulosvastuusta rajoittaa naisjohtajuutta, Terho sanoo.

– Liian pitkäksi ajaksi ei saa jäädä yhteen tehtävään.

Valmiudet yleisjohtoon tulevat tiedoista, taidoista, asenteista, verkostoista ja kokemuksesta, Terho luettelee. Tiedot ja taidot ovat jo naisten hallussa, mutta molempien sukupuolten asenteissa olisi vielä korjaamisen varaa.

Naisten on uran aikaisessa vaiheessa tehtävä valintoja, Terho sanoo, sillä yleisjohtajalta vaadittu ”valitettavasti kymmenen vuoden kokemus täyttyy ainoastaan kymmenessä vuodessa”.

Puhutaan myös termistä mirror image, Terho jatkaa. Miespuolisen johtajan on luonnollista valita omaa peilikuvaansa muistuttava seuraaja.

Naiskiintiöt eivät keskustelijoiden mielestä ole ratkaisu ongelmaan. Halmesmäen mielestä kiintiöt olisivat tasa–arvon tarpeista huolimatta mahdottomia toteuttaa kautta linjan.

– Näkisin, että tärkein työ on tehtävä keskijohdossa. Siellä on tuhansia työpaikkoja, Halmesmäki sanoo.

Yrityselämän kiintiöitä ei kannata myöskään Suomen Pankin johtokunnan jäsen Sinikka Salo. Salo ehdottaa markkinaehtoista tapaa korvata kiintiöt.

– Naiset ovat kasvava sijoittajaryhmä tulevaisuudessa. Voitaisiin kysyä naiseettistä sijoittamista: sijoitapa vaan sen yrityksen osakkeisiin, joiden johtoryhmässä ja hallituksessa on naisia.

Terho kannustaa naisia liittymään naisverkostojen lisäksi myös sekaverkostoihin oman ammattinsa ja kiinnostustensa mukaan.

Ehkä miehillä on enemmän aikaa hoitaa edustuksellisia asioita, Halmesmäki miettii ihmetellessään naisten vähäistä hakeutumista kauppiaiksi.

Johtajuuskeskustelu on Halmesmäen mukaan valitettavan yksipuolista, sillä vain positiivisten asioiden käsittely on mahdollista. Syntyy sudenkuoppa, jonka takia keskustelu jää vain pinnalliseksi.

– Ollaan vaarallisilla vesillä kun lähdetään vertailemaan naisten ja miesten eroja.
Johtajanaisten äitirooliin tai perheen ja työelämän yhteensovittamiseen liittyviä ongelmia eivät keskustelijat osaa yksiselitteisesti ratkaista.

Terho painottaa perheloman tärkeyttä, sillä ”varsinainen äitiyslomahan kestää vain 90 päivää”. Sen jälkeen vanhempien on sovittava perheloman jakamisesta keskenään.

– Kehitys menee eteenpäin, mutta hämmästyttävän hitaasti, Halmesmäki tiivistää keskustelun.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Teemu laittoi 160 neliön omakotitaloon maalämmön – nyt lämmityskulut vuodessa 600–700 euroa

    2. 2

      Autotallivenkoilu maksoi 40 000 euroa – taloyhtiön mielestä osakas ei asunut talossa vaikka maksoi vesimaksunsakin

    3. 3

      Altia aikoo listautua pörssiin – valtio aikoo omistaa yhtiöstä vähintään kolmanneksen

    4. 4

      5 erilaista taloa: Näin paljon maalämpö­pumppu säästää vuodessa – pakkas­päivinä yli 10 e/vrk

    5. 5

      Nokia nousi kolmanneksi vahvimmaksi telebrändiksi: huima 71 prosentin hyppy – ”Täydellinen esimerkki”

    6. 6

      Brittipankki Barclays nosti Nesteen tavoitehintaa 43 prosenttia – suositus tasolla ”ylipainota”

    7. 7

      Näin Rovio rauhoitteli sijoittajia puhelimessa: ”Kehitämme jatkuvasti uusia pelejä” – osake edelleen -50 %

    8. 8

      Kahvilayrittäjä sai oudon puhelun kassahihnan päähän – Nordea oli palauttamassa rahoja takaisin hänen asiakkailleen

    9. 9

      Lintilä Altian listautumisesta: ”Kossuosake on herättänyt mielenkiintoa”

    10. 10

      Kommentti: Suomi toipuu, mutta yksi sukupolvi putoaa kelkasta – 3 synkkää graafia työelämästä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Autotallivenkoilu maksoi 40 000 euroa – taloyhtiön mielestä osakas ei asunut talossa vaikka maksoi vesimaksunsakin

    2. 2

      5 erilaista taloa: Näin paljon maalämpö­pumppu säästää vuodessa – pakkas­päivinä yli 10 e/vrk

    3. 3

      Teemu laittoi 160 neliön omakotitaloon maalämmön – nyt lämmityskulut vuodessa 600–700 euroa

    4. 4

      ”Taloyhtiöstä voi tulla pikavippaaja asuntosijoittajalle”

    5. 5

      Altia aikoo listautua pörssiin – valtio aikoo omistaa yhtiöstä vähintään kolmanneksen

    6. 6

      Näin Rovio rauhoitteli sijoittajia puhelimessa: ”Kehitämme jatkuvasti uusia pelejä” – osake edelleen -50 %

    7. 7

      Kommentti: Suomi toipuu, mutta yksi sukupolvi putoaa kelkasta – 3 synkkää graafia työelämästä

    8. 8

      325 000 euron vuositulot ja pitää itseään keskiluokkaisena – näin asuinpaikka vaikuttaa

    9. 9

      Rovion kurssi kääntyi nousuun – romahti torstaina

    10. 10

      Nokia nousi kolmanneksi vahvimmaksi telebrändiksi: huima 71 prosentin hyppy – ”Täydellinen esimerkki”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kahvilayrittäjä sai oudon puhelun kassahihnan päähän – Nordea oli palauttamassa rahoja takaisin hänen asiakkailleen

    2. 2

      Tällaisia ovat sopeutumiseläkettä nostavan Suvi Lindénin bisnekset

    3. 3

      Yrittäjä joutui ulosottoon summasta, jolla saa käytetyn Corollan: maksanut 5 vuodessa yli 60 000 euroa – eikä velka ole lyhentynyt

    4. 4

      Tähän on tultu Suomen rakennusalalla: juuri koulusta päässeet pyytävät yli 6000 e/kk

    5. 5

      Pankki varoittaa: Kunnon rytinä on vasta tulossa markkinoille

    6. 6

      Yksi asia unohtuu talvella – 3 vinkkiä: Näin suojelet arvokasta ilmalämpöpumppuasi

    7. 7

      Yhden Kari Voutilaisen tekemän rannekellon hinnalla saa kymmenen Rolexia

    8. 8

      Katso keskipalkat 15 eri toimialalla – ”63–64 % suomalaisista saa pienempää palkkaa kuin keskiarvo”

    9. 9

      Kommentti: Suomi toipuu, mutta yksi sukupolvi putoaa kelkasta – 3 synkkää graafia työelämästä

    10. 10

      Kommentti: Sipilän ”mahdoton” tavoite on toteutumassa – yksi ilmiö selittää työllisyysihmeen

    11. Näytä lisää