Maailman pelastaminen on yhteinen bisnes

Julkaistu: , Päivitetty:

Julkishallinnon muutos vaatii oman ominaislaadun tunnustamista. Keinot löytyvät yhteistoiminnasta, eivät matkimisesta.
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio ihmettelee, miksi yhteinen vastuu on muuttunut seksikkääksi vasta, kun liike-elämä on alkanut asialla brassailla.

– Oikeasti ihmisten hyväksi tehtävä työ valtion- ja kunnallishallinnossa koetaan edelleen virkamiesmäiseksi touhuiluksi. Itse olen lähtenyt virkamieheksi juuri sen takia, että olen kokenut vastuuni ja haluan hoitaa yhteisiä asioita, vaikka niitä ei yleisesti noteerata, Husu-Kallio miettii Eviran kattohuoneistossa Helsingin Viikissä. Ulkona aurinko sulattaa talvea, kauas horisonttiin jatkuva maisema näyttää ilmastonmuutoksen mahdin.

Virkamiesten vastuu korostuu

Maailma muuttuu virkamiestenkin ympärillä, mikä on lisännyt epävarmuutta myös valtionhallinnossa. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Sirkka Hautojärven mukaan yhteiskunnan palvelijoina toimivien virkamiesten vastuu muutoksesta ja kilpailukyvystä korostuu ihan toisella tavalla kuin yksityisten kansalaisten tai yritysten, jotka reagoivat ensisijaisesti markkinoihin.

– Myös maailman pelastaminen on bisnestä, johon tarvitaan mukaan paljon toimijoita. Kyllä ympäristöministeriökin joutuu markkinoimaan oman näkemyksensä muille ihan eri tavalla kuin ennen. Tarvitaan taivuttelua ja vakuuttamista siitä, että ympäristöasioiden huomioiminen on fiksua. Enää ei pelkillä määräyksillä pärjätä, Hautojärvi katsoo toimintakulttuurin muutosta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kansallisen tahtotilan luominen on osoittautunut kaikesta huolimatta vaikeaksi. Omien reviirien vartiointi on juurtunut syvään, vaikka reviirirajat ovat matalammat kuin esimerkiksi Ruotsissa.

– Mutta edelleen niitä pitää vetää matalammaksi, Hautojärvi huomauttaa.

Joustavuus valttia

Kaikesta päätellen Suomen pitäisi pystyä toimimaan joustavammin ja kattavammin kuin kokonsa takia jähmeämmän naapurimaat Euroopassa. Kansallisia talkoitakin on aina harrastettu, mutta silti asiat ovat jääneet puolitiehen.

– Toimeenpano on meidän heikko kohta, Hautojärvi nasauttaa.

– Olemme kättä päälle –kansaa. Luotetaan, että kun on sovittu, se tehdään. Viestin vieminen eteenpäin ontuu, eikä seurantaa ole, Husu-Kallio jatkaa.

– Meillä on taipumus keskittyä organisaatioihin. Uskotaan, että kun on jotain rakennettu, homma on tehty. Siitähän se työ vasta alkaa. Ehkä ihmiset eivät sittenkään jostain syystä sitoudu, Hautojärvi miettii suorituskeskeisyyden kääntöpuolta.

Husu-Kallio huomaa vaatia turhan vaatimattomuuden kuorimista. Nahistuneisiin porkkanoihin ei tarvitse tyytyä, kun parempaan voisi saada suunsa avaamalla. Maa kaipaa avointa ja rehellistä keskustelua. Nurkan takana nurisemalla ei vastuullista tulevaisuutta rakenneta.

Ratkaisevaa on poliittisen johtajuuden laatu. Hautojärvi on huomannut, että poliittiset johtajat kokevat ammattimaisesti johtavat virkamiehet uhaksi.

– Ikään kuin se olisi heiltä pois, jos virkamiesjohtaja on hyvä työssään. Asiahan on päinvastoin!

Johtamista ei ymmärretty

– Johtamisen merkitystä ei valtionhallinnossa ole oikein ymmärretty. Byrokratiassa johtajuus on koettu pomotteluna ja saavutettuna asemana, josta nautitaan. Ne ajat ovat menneet, ja osoittaa vain jonkinlaista heikkoutta, jos pelkää hyvää johtajaa, Hautojärvi kuvaa johtajuutta, joka ei uskalla kohdata ihmistä.

Suomalaisessa kulttuurissa ei heikkoa johtajaa kunnioiteta edellenkään. Husu-Kallio muistuttaa, että Väinö Linna kirjoitti hyvän johtajan ominaisuudet jo Tuntemattomaan sotilaaseen. Kansa tarvitsee johtajia, joita ihannoida. Oikeudenmukaisuus on arvo, joka on vahvasti suomalaiseen sieluun kirjoitettu.

– Kaikkein pahinta on, jos mitään päätöksiä ei tehdä. Johtajalta odotetaan valtavasti, Husu-Kallio kuvaa.

Johtajuuteen kohdistuvat odotukset eivät siis ole muuttuneet, vaikka toimintaympäristö muuttuu. Oman toimintansa kannalta Husu-Kallio kokee kaikkein vaikeimmaksi ulkoa asetetut reunaehdot tuottavuus- ja tehokkuusvaatimuksineen, henkilötyövuosirajoineen ja resurssimääreineen.

– En pysty vaikuttamaan niihin itse. Ja kuitenkin, kun koen pystyväni pitämään asioita omissa käsissäni, koen olevani johtajana vahvempi.

Mallit liike-elämästä

Ristiriitaa julkiseen hallintoon luo suoraan liike-elämästä kopioidut mallit, joiden mittaaminen valtionhallinnon ainoalla henkilötyövuosimittarilla on mahdotonta. Husu-Kallio kaipaisikin kipeästi uudenlaista orientoitumista suomalaiseen johtajuuteen. Hän kaipaa todellista tulosjohtajuutta, jolloin voisi itse mitoittaa toiminnan käytettävissä oleviin varoihin.

– Resurssijohtamisesta ei ole päästy tavoitejohtamiseen. Byrokratia on sopeutuva eläin. Se muuttaa muotoaan ja omaksuu uudet termit, mutta säilyttää vanhan byrokratian modernisoituna. Koordinaatioelimiä tulee lisää, raportoidaan enemmän... jos oikein huonosti menee, meillä on kohta byrokratiaa, sen huonossa mielessä, enemmän kuin koskaan. Se on todellinen uhka, Hautojärvi kiteyttää.

Husu-Kallio pitää lähes edesvastuuttomana johtajuusmallien suoraa kopioimista ulkoa. Niin suomalaisten yritysten kuin julkishallinnon pitää pystyä luomaan oma johtamisenkulttuuri, jossa yhdistyy kansakunnan parhaat ominaisuudet ja piirteet.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    2. 2

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    3. 3

      Ekonomisti HS:lle: ”Omista tuistaan huolehtivat tahot sanovat, että ainakaan heidän tuistaan ei saa ottaa”

    4. 4

      Amazon keksi kassattoman myymälän  –  perustuu kameroihin, sensoreihin ja tekoälyyn

    5. 5

      Ilmarinen: Työntekijämäärät vahvassa kasvussa – myös Pohjois-Suomessa

    6. 6

      OP:n ekonomistit ennustavat talouskasvun jatkuvan vahvana – ”Suurin riski on tyytyväisyyden tunne”

    7. 7

      Metson väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi Eeva Sipilä

    8. 8

      Turkissa talvehtivat Irmeli ja Olavi kehottavat varovaisuuteen – ”Asuntoa ei pidä ostaa taksikuskilta”

    9. 9

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    10. 10

      Etla: Vain harva tutkimus päätyy kaupallistamiseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    2. 2

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    3. 3

      Turkissa talvehtivat Irmeli ja Olavi kehottavat varovaisuuteen – ”Asuntoa ei pidä ostaa taksikuskilta”

    4. 4

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    5. 5

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    6. 6

      Kommentti: Velka säästi Suomen syöksykierteeltä, jonka rinnalla ”hukattu vuosikymmen” on lastenleikkiä

    7. 7

      Ekonomisti HS:lle: ”Omista tuistaan huolehtivat tahot sanovat, että ainakaan heidän tuistaan ei saa ottaa”

    8. 8

      Ministeriö linjasi: Aktiivimalli ei iske pienituloisimpiin – toimeentulotuki korvaa leikkauksen

    9. 9

      Yle: Helsingin telakka saamassa uuden omistajan Kroatiasta

    10. 10

      Metson väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi Eeva Sipilä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    3. 3

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      30 vuotta maksajana riitti – ”Puoliso pistää rahansa tuulemaan ja on käsi ojossa pyytämässä minulta lisää”

    5. 5

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    6. 6

      7 asiaa, joista syntyy riitaa parisuhteessa – terapeutti kummeksuu sitä, että usein mies maksaa laskut

    7. 7

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    8. 8

      Kolmen osakkaan taloyhtiössä yksi ei halunnut korjata tukimuuria – 35 000 euron sijaan maksoi lopulta 200 000 euroa

    9. 9

      93 neliön vuokra-asunnossa asunut pariskunta väitti yhtäkkiä asunnon olevan 38,5 neliötä pienempi

    10. 10

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    11. Näytä lisää