Järjestöjohtaminen on haastavaa hommaa

Julkaistu: , Päivitetty:

Kansalaisjärjestön johtamiseen liittyy lukemattomia haasteita, joista monet ovat erilaisia kuin yritysmaailmassa.
Järjestöissä ollaan jatkuvasti isojen haasteiden edessä. Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat vapaaehtoisorganisaatioihinkin, eikä niitä johdeta yritysmaailman mahtikäskyillä.

Aatteelliselta pohjalta ponnistettaessa joudutaan tasapainottelemaan monenlaisten jännitteiden ristipaineessa jo siksi, että vastakkain ovat organisaation aate ja talous.

Minkälaisten kysymysten parissa järjestöissä painitaan?

– Miten perustehtävä muuttuu, miten palveluja kehitetään, miten varainhankinta organisoidaan, minkälaisia johtamisstrategioita käytetään, miten varmistetaan henkilöstön saatavuus, luettelee johtaja Timo Ojala konsulttiyhtiö Talent Hausista
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Usein järjestöissä toimitaan ainakin osittain valtionavustuksilla ja liiketoiminnalla. Varainhankinnan keinot ja niiden hyväksyttävyys näyttävät erilaiselta sen mukaan, tarkastellaanko niitä arvojen vai liiketalouden näkökulmasta.

Nuorison liikuntajärjestö voisi saada rahakkaan ja innokkaan sponsorin hampurilaisketjusta, mutta se sotisi terveitä elintapoja korostavia arvoja vastaan.

– Jos järjestö korostaa voimakkaasti bisnesvastuutaan, arvopohja hämärtyy. Järjestö alkaakin muistuttaa enemmän yritystä, Ojala sanoo.

Yrityksen on helppo rajata strategiaa suunniteltaessa ulos se, mikä ei sille kuulu. Kansalaisjärjestön yhteiskuntavastuu on laaja.

– Kansalaistoimintaa vetävä ei voi sanoa, että ei meille kuulu ympäristö- tai päihdekasvatus, me keskitymme vain sporttiin. Liikuntajärjestön täytyy pitää huolta kokonaisvaltaisesta kasvattamisesta. Se on kova haaste mille tahansa organisaatiolle, sanoo Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Heikki Hietanen.

Vapaaehtoisista tulee pula

Työvoima vähenee työministeriön mukaan vuodesta 2010 lähtien 17 000:lla joka vuosi. Henkilöstöstä käydään vielä kova kilpailu.

Väen mobilisointi on järjestöille tulevaisuudessa iso huolenaihe. Muuttuva maailma ja kiireinen elämänrytmi uhkaavat nakertaa vapaaehtoisten toimijoiden määrää.

Paljon riippuu järjestön imagosta ja siitä, miten ihmiset houkutellaan mukaan toimintaan.

Imagoasioihin on törmännyt myös Jääkiekkoliitto. Kiekko kiinnostaa työmielessä. Kun SM-liigaan haettiin myyntipäällikköä, hakemuksia tuli melkein 200.

– Valtava imu olisi töihin, mutta vapaaehtoispuolelle ei. Tulevaisuudessa ongelmia tulee varmasti siinä, että seuratasolle ei saada vapaaehtoisia. Ihmisillä on kaikenlaista muuta, ja nyt ajatellaan enemmän itse- kuin yhteisökeskeisesti, manaa Hietanen.

Yhdessä yritysten kanssa

Yksi ikuisuusasia järjestöissä on resurssipulan aiheuttama jatkuva tehtävien priorisointi. Tilannetta pahentaa se, että tekemistä riittäisi entistä enemmän.

– Ympäristösaralla haasteiden määrä on loputon. Resurssimme eivät kasva samassa suhteessa, huokaa Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen.

Apua on haettu muun muassa yrityksistä, joiden kanssa SLL tekee entistä enemmän yhteistyötä.

Vastuut arvopohjasta liiketaloudesta eivät saa kärsiä toistensa vuoksi. SLL:n täytyy jo oman uskottavuutensakin kannalta aina voida ottaa kantaa, välillä kipeisiinkin asioihin.

– Vaikka yritysyhteistyötä on lisätty, se ei saa vaikuttaa meidän toimintavapauksiimme. Jos valitsemme yhteistyökumppanin, se ei tarkoita, että kätemme ovat sidotut jollakin saralla, Yrjö-Koskinen vakuuttaa.

Kokemusta yritysten kanssa toimimisesta on myös Nuori Suomi ry:llä, jonka rahoituksesta osapuilleen puolet tulee yritysyhteistyökumppaneitten kautta ja puolet veikkausvoittovaroista.

– Liiketaloudellisessa mielessä olemme huonoja hinnoittelemaan. Osa palveluistamme on ilmaisia ja osa erittäin vahvasti subventoituja, sanoo Nuori Suomi ry:n pääsihteeri Teemu Japisson.

Esimerkki Nuoren Suomen yritysyhteistyöstä on pääyhteistyökumppani Kesko, joka jakaa välineitä lasten ja nuorten liikunnan parissa toimiville.

– Voi ajatella, että liiketalous meitä siinä ohjaa, mutta samalla tuotamme ilmaista palvelua niille, jotka lapsia liikuttavat. En ole kokenut ongelmaksi sitä, että paketin kyljessä lukee Kesko. Lukee siinä mitä tahansa, tuskin se sitä lasten liikkumista vähemmän arvokkaaksi tekee, sanoo Japisson.

Tieto ja prosessit hallintaan

Järjestöissä toimitaan alati laajenevalla sektorilla. Tietoa tulvii yhä enemmän ja aikaa jää yhä vähemmän. On sekä työntekijän että luottamushenkilön motivaation kannalta tärkeää, että vastuuta jaetaan.

Ajanpuutteeseen voidaan hakea helpotusta esimerkiksi prosessien hallinnasta sekä tietotekniikasta – jos sitä käytetään oikein.

– Kansalaisjärjestön johtamisessa tarvitaan luottamusjohdolle ja jäsenkunnalle välineitä toimintaan. Siinä mielessä verkko erilaisine palveluineen on hirveän tärkeä, sanoo Yrjö-Koskinen.

Lisäksi tieto on saatava päättäjille siinä muodossa, että se on hallittavissa.

– Tiedonhallintaan ja viestintään liittyviä resursseja on lisättävä. Siinä tulevat apuun tietoyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet, mutta ilman resurssipanostuksia se ei riitä, Hietanen visioi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    7. 7

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    8. 8

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    9. 9

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    10. 10

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    5. 5

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    6. 6

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    7. 7

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    8. 8

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    9. 9

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    10. 10

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää