Kolumni: Tupo on kuollut

Julkaistu:

Tupo kuoli lyhyen sairauden jälkeen. Tupo oli ollut heikossa kunnossa jo pitkään, mutta eduskuntavaalien jälkitauteja se ei enää kestänyt.
Surijoita riittää: televisioon ilmestyy huolestunut Lauri Ihalainen, radiossa Eero Heinäluoma sanoo, että hallitus elvytti ponnettomasti.

Tupo on mediallekin iso uutinen. On totta, että tupon ympärille voidaan rakentaa jatkuva uutisten verkko. Tupo on saanut julkisuudessa suuren arvon.

Kukaan ei kuitenkaan selitä, mikä tupottomassa Suomessa on niin mahdotonta?

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, suomalaisten kesken tuttavallisesti tupo, on syntynyt periaatteessa kriisiajan ratkaisuksi. Tupo sitoo työnantajat, palkansaajat ja valtion – kuuluisan kolmikannan – yhteisiin tavoitteisiin. Ne ovat tarpeen silloin, kun kaikkien osapuolten pitää tinkiä tavoitteistaan. Niissä tilanteissa tulopolitiikka on toiminut kiistämättä hyvin.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Suomessa ei ole nyt kriisiä. Vaikka uuden hallituksen ministerivalinnat yllättivätkin, eivät ne ole saaneet aikaa kriisiä. Eivät ainakaan vielä.

Jo vaalituloksen jälkeen näki, että työnantajat olivat päättäneet antaa pelinavaajan roolin Teknologiateollisuudelle. Se alkoi jo ennen pääsiäistä käydä neuvotteluja myötäpuolensa Metalliliiton kanssa liittokohtaisesta sopimuksesta. Tavoitteena on saada sopimus aikaan ennen juhannusta.

Lisäksi Metalliliiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa sanoi keskiviikkona Taloussanomissa, että kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen esittämä tasa-arvotupo romuttaa laajan tuloratkaisun.

On vaikea ymmärtää, miksi tasa-arvotupo tämän romuttaisi. Yhtä vaikea on ymmärtää, mihin julkisen sektorin naisvaltaiset alat tupoa tarvitsisivat, sillä kokonaisratkaisut ovat käytännössä kuitenkin pitäneet palkkarakenteet ennallaan.

Todennäköisesti sairaaloissa, päiväkodeissa, kirjastoissa ja sosiaalivirastoissa naistyöntekijät voivat saada paremmat korotukset, kun miesvaltaiset teollisuuden alat eivät ole sotkemassa kuvioita.

Oikeudenmukaista kohtelua odottavat myös koulutetut suomalaiset, joiden ostovoima on Euroopan heikoimpia.

Porvarihallitus ja liittokohtainen malli siirtävät Suomen tupottomaan tulevaisuuteen. Se on terve kehitys. Silloin jokainen toimiala voi sopia itselleen parhaimmin sopivat ehdot. Seuraava askel on edistää yrityskohtaista sopimista.

Suomi muuttuu tässäkin mielessä normaaliksi länsimaaksi, jossa uutisia eivät ole niinkään tupon prosentit, vaan se, kuinka hyvin toimiala ja yritykset menestyvät ja mikä on niiden kyky maksaa palkkaa.

Pätevälle henkilöstölle tämä ei ole ongelma. Sitä mukaa, kun työvoimapula pahenee, työntekijöiden neuvotteluasema paranee. Vaikka työnantajien suruaika tupon kuolemasta jää lyhyeksi, ei heidänkään kannata luulla, että uusi aika on helppo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    3. 3

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    4. 4

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    5. 5

      ”Puolalaisen putkimiehen” rahoista väännetty koko päivä

    6. 6

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    7. 7

      EU voi antaa kovan iskun mänty­öljylle – vaikuttaisi 200 työn­tekijän tehtaaseen Lappeen­rannassa

    8. 8

      Valiokunta linjasi: Turvemailta korjattu puu kestävää bioenergiaksi

    9. 9

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    10. 10

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    4. 4

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    5. 5

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    8. 8

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    9. 9

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    10. 10

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    3. 3

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    4. 4

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    10. 10

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    11. Näytä lisää