Tieke: verkkolaskutus lepää vedenjakajalla

Julkaistu: , Päivitetty:

Verkkolaskutus on Suomessa kehittynyt pisteeseen, jossa suurimmat laskuttajat ovat jo pitkällä ja pk-yrityksetkin ovat jo aloittaneet siirtymisen verkkolaskutukseen.
Arvion esittää Tieke, Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus. Sen mukaan on ollut luontevaa, että verkkolaskutus on lähtenyt liikkeelle niiden toimijoiden parissa, joiden välillä kulkee eniten laskuja. Nyt ollaan tilanteessa, jossa kaivataan uusia keinoja saada mukaan koko toimitusketju ja pienimmätkin kumppanit.

Yritysten motivointi ja verkkolaskutuksen hyötyjen saavuttaminen helpottuu, kun tarkastellaan verkkolaskutusta osana kokonaisvaltaista taloushallinnon sähköistämistä ja automatisointia.

Ostajat ajavat markkinaa

Markkina on vahvasti laskujen vastaanottajien eli ostajien ajama. Myös julkishallinto on ottanut verkkolaskutuksen yhdeksi arviointikriteeriksi julkisten hankintojen kilpailutuksissa.

Verkkolaskutuksen vetureina olevat yritykset aktivoivat tavarantoimittajiaan verkkolaskutukseen tasaiseen tahtiin. Näiden toimittajien suurimpana motiivina on tällaisessa tilanteessa usein asiakassuhteen kehittäminen.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Yritysten tulee kuitenkin nähdä verkkolaskutus osana suurempaa taloushallinnon sähköistämisen prosessia ja osapuolten välistä automatisointia, Tieke ohjeistaa. Yksin verkkolaskutuksella ei päästä maksimaaliseen tehostamiseen ja kustannussäästöihin. Yritysten tulisikin miettiä toimintatapojen kokonaisvaltaista tehostamista ennen niiden sähköistämistä.

Yritysten välinen verkkolaskutus on monille jo arkipäivää, yhteydet laskujen välittäjien kesken toimivat rutiininomaisesti, ja yhdenmukaistuminen on hyvässä vauhdissa.

Tieken mielestä verkkolaskutus on varsin vakaalla pohjalla antaen hyvän lähtökohdan jatkokehitykselle. Monissa yrityksissä ollaankin jo miettimässä verkkoliiketoiminnan seuraavaa kehitysvaihetta. Hankintaan liittyvät sanomat (kuten tilaus) ovat kehityskohteina seuraavaksi.

Selvä kahtiajako

Markkina on jakautunut selvästi yritysten väliseen verkkolaskutukseen ja kuluttajaverkkolaskutukseen. Suomi on pohjoismaisen vertailun perusteella kärjessä yritysten välisessä verkkolaskutuksessa, mutta kuluttajaverkkolaskutuksessa vasta alussa.

Yritysten välillä käyttöaste on 5-8 prosentin tasolla kun taas kuluttajaverkkolaskutuksessa 1-2 prosentin luokkaa (lähde: Bruno Koch, Billentis 11/2006). Kuluttajapuoli on kuitenkin lähdössä liikkeelle pankkien aloittaessa aktiivisen toiminnan tällä alueella.

Kuluttajaverkkolaskutukseen, kuten myös yritysten välisen sähköisen laskutukseen, motivoi myös ekologisuus. Verkkolaskutus on yksi helpoimmista tavoista säästää luontoa paperinkulutuksen ja kirjeiden kuljetuksen vähenemisen myötä.

Suuntana kansainväliset yhteydet

Luonnollinen kehityssuunta verkkolaskutukselle ovat kansainväliset yhteydet. Sähköinen liiketoiminta mahdollistaa yhä laajemman kansainvälisen markkinan niin yrityksille kuin kuluttajillekin. Kansainvälistyminen asettaa tarpeen ratkaisujen yhteentoimivuudelle sekä yhdenmukaisten määrittelyjen ja standardien käyttöönotolle.

Kehitystyö erityisesti pohjoiseurooppalaisella tasolla on lähtenyt vauhdilla liikkeelle ja tuloksia onkin saatu aikaan. Kansainvälistyminen nostaa korostetusti esiin käytettävistä standardeista sopimisen.

Pohjoiseurooppalaisessa yhteisössä on vahvana noussut esiin ubl/nes-määrittely (uniform business language/northern european subset), johon perustuvia toteutuksia tullaan näkemään vielä tämän vuoden kuluessa. Pankkirintamalla sepa (single european payment area) tuo yhtenäisyyttä maksukäytäntöihin Euroopassa.

Tieke järjestää verkkolaskutuksen kehitystä ja tulevaisuutta esittelevän VerkkolaskuForum-huippuseminaarin 10.5. Helsingissä. Seminaari sopii kaikille verkkolaskutusta jo hyödyntäville tai sitä vasta harkitseville yrityksille.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    2. 2

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    3. 3

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    4. 4

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    5. 5

      EU:lta 2,5 miljoonaa euroa tukea Anttilasta ja Stockmannilta irtisanotuille

    6. 6

      Omistajaohjausosaston päällikkö ei hae jatkokautta – ”Kohti uusia haasteita”

    7. 7

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    8. 8

      Uniperin talousjohtaja: ”Emme halua omistajaa, joka kertoo meille mitä tehdään” – E.ONin ei tarvitsisi myydä koko osakepottia Fortumille

    9. 9

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    4. 4

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    9. 9

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    10. 10

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää