Laita armo kiertämään

Julkaistu: , Päivitetty:

Työpaikoilla olisi nyt tarvetta armolle, sanoo pastori Antti Kylliäinen. Samaa todistavat paastonajan uutiset taloudesta ja työelämästä. Mutta ne kertovat myös armon viriämisestä.
Kolmekymmentäkahdeksan päivää sitten se alkoi. Suuri paasto.

Ei niin, että olisin jättänyt väliin yhdetkään pullakahvit. Mutta – niin kuin evankelisluterilaisen kirkon nettisivujen Aamenesta öylättiin -sanastosta voi päätellä – ei tyhjempi maha paastonajan tärkein tarkoitus olekaan. Paasto on harjoitus itsekkyyttä vastaan. Hiljentymistä kiireen keskellä. Tutkiskelun aika.

Paaston ajan olen tutkiskellut talouden ja työelämän uutisia, etsinyt niiden arvoja.

Pian laskiaisen jälkeen, paaston ensimmäisenä päivänä, jysähti yksi alkuvuoden isoista talousuutisista. Muistatko vielä?
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Helmikuun 21. päivänä Euroopan komissio langetti viidelle hissiyhtiölle yhteensä miljardin euron sakot. Joukossa oli myös suomalainen Kone. Ja syy kartelli.

Yrityksen tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa, joutavaa sitä on paastonaikanakaan kiistää. Mutta voitontavoittelun keinot kertovat arvoista.

Joka tilanteeseen ei voi olla ohjetta. Siksi yritykset tarvitsevat arvoja. Tämä järkeily on lainattu arvotutkija Martti Puohiniemeltä.

Hissiyhtiöissä lain noudattaminen oli jäänyt ainakin jonkun arvoissa voitontavoittelun taa.

Vielä samana päivänä Suomen Tietotoimisto kertoi, että Keskusrikospoliisi sai viime vuonna liki tuplamäärän ilmoituksia rahapesusta.

Jo oli alku talouden arvojen tutkiskelulle. Tarkoitus näyttää pyhittäneen keinot.

Niin käy usein työssäkin. Kyynärpäät on teroitettu.

Näin paastonajan uutiset kertoivat: Valkokaulusväen mitta alkaa täyttyä työnantajien kaltoinkohteluun. Nuoret suomalaisnaiset eivät uskalla pyytää palkkaa kuin 8,5 euroa miesten kymppiä kohden. Yli viisikymppisten on vaikea saada töitä. Suomessa sattuu tänäkin vuonna 120 000 työtapaturmaa. Nokian työntekijät järjestivät ulosmarssin.

Näiden päälle vielä maaliskuun puolivälin uutinen: Suomen työpaikoilla on eniten kiusaamista. Eniten Euroopassa, ja Suomessa eniten kuntatyössä.

Minä. Minä. Minä minä minä. Mikä meihin fiksuihin ihmisiin menee työelämässä?

– Työelämässä on virittynyt jännite tuloksenteon ja muiden huomioimisen välille. Monessa työpaikassa ihmiset ovat koko ajan viivalla, jossa ratkaistaan kumpi on parempi. Toinen saa lähteä. Silloin ei synny uutta: kilpailussa ideoita ei voi jakaa. Individualistinen arvomaailma jyrää monet moraaliset periaatteet, arvotutkija Puohiniemi sanoo.

Onko näköpiirissä muutosta?

– Arvomuutos on jo menossa. Kovin individualismi on vähän pienentynyt. Ilmapiirissä vain korostuvat individualistiset arvot, koska julkisuus palvoo nuoria.

Ahaa. Tilanne alkaa näyttää toiveikkaammalta.

Paaston puolivälin tietämillä pomo tuo työpöydälleni kirjan. Maan päällä niin kuin taivaassa, sen mustassa kannessa seisoo.

Kirjoittaja on Antti Kylliäinen, helsinkiläisen seurakunnan pastori. Kylliäinen kirjoittaa armosta, sekä Jumalan että ihmisten. Ja on saanut näkemystensä takia tuntea myös työelämän armottomuuden.

Kylliäisen ajatukset armosta ovat suututtaneet joitakin uskonpiirejä. Mutta mitäpä pakana niistä ymmärtäisi. Jätän uskonkiistat sikseen.

Mikä tahansa yhteisö on ihmisten summa. Vajavaisten ihmisten, Kylliäinen kirjoittaa. Ja yhteisöt ovat sellaisia kuin ihmiset niissä: joskus myös ahneita, kateellisia ja pahansuopia.

Joskus tyhmyys tiivistyy.

Työelämässä jatkuva pakko olla entistä parempi ruokkii armottomuutta itseä kohtaan. Ja on vaikea antaa armoa muille, jos mikään tulos ei riitä. Kylliäisen ajatus tämäkin.

Onko armolle sijaa työelämässä?

Kylliäinen miettii pitkään, vastaa sitten:

– Ei armolle koskaan hyvin sijaa ole. Mutta tuntuu, että sijaa on nyt enemmän kuin aikoihin. Ajatus siitä, että on ajateltava myös muita ihmisiä on ihan eri tavalla pinnalla kuin vuosi tai kaksi sitten.

Armo on niin jumalallinen sana. Onko se myös ihmisten ominaisuus?

– Armo näkyy nimenomaan ihmisten välisissä suhteissa, riippumatta siitä uskooko ylipäätään mihinkään. Armo tarkoittaa, että kelpaamme sellaisina kuin olemme. Ja että asioita voi jättää taakseen, saada anteeksi. Elämä nyt on sellaista, että jokainen hölmöilee.

Miten voisin olla armollisempi työelämässä?

– Vanhat nyrkkisäännöt ovat käyttökelpoisia töissäkin: Auta. Asetu toisen asemaan. Armo toimii vain puoliksi, jos vain otamme sen vastaan. Ei ole tarkoitus olla armon loppusijoituspaikka vaan kanava, ja jakaa armo eteenpäin. Kannattaa harrastaa sellaisia toimintatapoja, jotka toimivat myös jos kaikki tekevät niin, Kylliäinen sanoo, ja viittaa sitten kultaiseen sääntöön.

Arvelee minunkin sen tuntevan.

Jotain koulunpulpetissa vanuttuina tunteina on tallentunut. Toiselle sitä mitä toivoisit itsellesikin tehtävän, muistan.

Mutta usein työelämässä eivät menesty ne, jotka auttavat!

– Ei, eivät niin. Töissä voi kiivetä astumalla toisten harteille, ja voihan firmakin ryöstöviljellä työntekijöitä ja ajaa heidät uuvuksiin. Mutta jos ajattelee vain omaa etuaan, jää ajattelemaan yksin. On kehittyneempää itsekkyyttä ymmärtää, että on riippuvainen muista. Jo pelkästään itsekkäistä syistä on ajateltava toisia. Se on ainoa kestävä tapa, Kylliäinen sanoo.

Ehkä hyvyys tarvitsee itsekkään motiivin pyyteettömyyden sijaan.

Esimerkiksi tällaisen: eettisyys myy ja kirkastaa imagoa.

Siitäkin paastonajan talousuutiset kertovat.
Kaupan keskusliikkeet laajentavat eettisen leiman saaneiden tuotteiden valikoimaa. Luomuruuan myynti kasvaa. Canon hankkii vain vähäpäästöisiä työsuhdeautoja. Vajaakuntoisia työllistävien sosiaalisten yritysten määrä kasvaa, kun niiden sama työllistämistuki nousee.

Ja sitten kaksi päivää ennen palmusunnuntaita: Joukko maan vaikuttajia, niin kuin Martti Ahtisaari, Matti Alahuhta, Harri Holkeri, Lasse Kurkilahti, Juho Lipsanen, Sinikka Mönkäre, Juha Rantanen ja Sakari Tamminen, vaatii kehitysavun nostamista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se olisi tärkeää myös talouselämän menestyksen kannalta, vetoomus perustelee.

Sitä kehittyneempää itsekkyyttä siis.

Yhteiskunnan hyvyyden mitta on, miten se kohtelee heikoimpia. Niin tavataan sanoa.

Kuka niin väittää? Ainakin John Rawls, yhdysvaltalainen yhteiskuntafilosofi. Jo edesmennyt, mutta Rawlsin tunnetuimpaan kirjaan, Oikeudenmukaisuusteoriaan, voi aina tarttua.
Rawlsin muotoilemalla moraalilla perustellaan hyvinvointivaltiota. Rawlsin mukaan taloudelliset erot ovat oikeutettuja, jos ne johtavat parhaaseen mahdolliseen tulokseen vähäosaisimpien kannalta.

Ehkä talouden ja työn moraalia voisi punnita niin – järjestelmä on yhtä reilu kuin heikoimpien kohtelu. Mutta kuka sitten on talouden heikko? Työn heikko, rahanteon pahnanpohjimmainen.

Maaliskuun viimeisellä viikolla kauppa- ja teollisuusministeriö kutsuu minut seminaariin. Velkakierre ja yhteiskuntatyö – eettisyys arvona, ministeriön kutsu esittelee puheenaiheen.

Valot on himmennetty empiretalon juhlasalissa Helsingin keskustassa. Ylhäällä puhujanpöntössä Kirkkohallituksen diakonia- ja yhteiskuntatyön johtaja Heikki Hiilamo kiittää tilaisuudesta puhua näin arvovaltaiselle yleisölle. Sali on täynnä poliitikkoja ja yritysjohtajia.

Hiilamon esityksessä on aurinkonaamoja. Mutta asia ei naurata.

Hiilamo tekee töitä talouden ja työn pudokkaiden auttamiseksi. Talouskoneen heikoimpien; niiden, joilla ei ole rahaa. Jotka eivät maksa yrityksille, mitä ovat lainanneet.

Jo puolet kirkon diakoniarahaston avustuksista menee velkojen maksamiseen. Yksinäisten vanhusten sijaan kirkon apua tarvitsevat työssäkäyvät ihmiset, joilla on liikaa velkaa.

Tavallisin syy autettavien ahdinkoon on sairastuminen. Hiilamo kertoo esimerkin: viisilapsisen perheen vanhemmilla on useita luottoja, joiden lyhennykset ovat 1 200 euroa kuussa. Perheen isä sairastuu, eikä voi käydä töissä.

Diakoniaan turvaudutaan ilkeissä ja epätoivoisissa tapauksissa, Hiilamo kuvailee. Epätoivon merkki on, että lainan on taannut sukulainen. Se pidättää hakemasta velkajärjestelyä, kaatamasta asiaa eteenpäin.

Saako rahaa tehdä keinolla millä hyvänsä, Hiilamo kysyy.

No, saako?

– Tuntuu, että elinkeinonvapaus on tärkeämpi arvo kuin heikoimpien suoja. On helpompaa luoda Euroopan laajuisia vapauksia kuin turvaa. Vapaudet ovat direktiiveissä, suojelu suosituksissa ja hurskas toive. Velallisten kohdalla näkyy vielä vanha maailma: velkojan kunnioitus, kiitollisuus lainasta. Mutta luottojen myöntäminen on muuttunut, lainan antajat eivät jaa niukkuutta ja voivat tyrkyttää.

Kuka on heikoimmilla?

– Esimerkiksi nuoret. Alle kolmekymppisillä on tuhansia pikaluottoja jälkiperinnässä. Näillä nuorilla on matala koulutus ja matalat kannustimet työssäkäyntiin. Ja siihen veloilla on dramaattinen vaikutus.

Onko heikkojen kohtelu mielestäsi eettistä?

– Peruseettinen kysymys on, auttaako sääntelemätön talous kaikkia. Niin ei aina ole, köyhyys on syventynyt.

Hyvän Paimenen kirkossa on valoisaa, melkein kirkasta. Koivut kattoon kurottavien ikkunoiden takana ovat vielä talvisia rankoja. Kirkon takaa kaikuu iltapäiväkerhosta purkautuvien lasten sählypeli. Maaleja pojat.

Maljakossa on violetteja tulppaaneja. Katumuksen ja paaston värisiä tulppaaneja.

Antti Kylliäinen sanoo pitävänsä paastonajan tutkiskeluani hiukan pessimistisenä.

Miksi?

– Kyllä kovien arvojen vastapainona elää syvällisempien arvojen etsiminen. Monilla meistä on nyt aikaa ja mahdollisuus etsiä henkisyyttä. Sekin puoli meissä kaikissa on.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Radiojuontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      Vihreä Lanka: Aktiivimalli voi iskeä myös työkyvyttömään – Kela vahvistaa tilanteen ”jota lait eivät ota huomioon”

    3. 3

      Professori patistaa ihmisiä muuttamaan työn perässä – lukijat kommentoivat: ”Jos on kouluttautunut kirkonkattomaalariksi...”

    4. 4

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    5. 5

      Pihlajalinna aloittaa yt-neuvottelut – koskee 240 työntekijää

    6. 6

      IEA povaa ”räjähdysmäistä kasvua” USA:n öljyntuotantoon

    7. 7

      Haluatko parhaimman tuoton osakkeillesi? Tutkimus: Analyytikkojen kuunteleminen ei kannata

    8. 8

      Professori HS:ssa: ”Yhteiskunnan tehtävä ei ole tarjota koulutusta vastaavaa työtä”

    9. 9

      Suomalaiset ovat kiintyneet pahvisiin koodiläpysköihinsä – 20 vuotta, eikä edes Nordea uskalla vielä luopua

    10. 10

      Tulosvaroitus syöksi Metson osakkeen rymylaskuun

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Radiojuontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    3. 3

      Professori HS:ssa: ”Yhteiskunnan tehtävä ei ole tarjota koulutusta vastaavaa työtä”

    4. 4

      Vihreä Lanka: Aktiivimalli voi iskeä myös työkyvyttömään – Kela vahvistaa tilanteen ”jota lait eivät ota huomioon”

    5. 5

      Pihlajalinna aloittaa yt-neuvottelut – koskee 240 työntekijää

    6. 6

      Kolmen osakkaan taloyhtiössä yksi ei halunnut korjata tukimuuria – 35 000 euron sijaan maksoi lopulta 200 000 euroa

    7. 7

      Haluatko parhaimman tuoton osakkeillesi? Tutkimus: Analyytikkojen kuunteleminen ei kannata

    8. 8

      IEA povaa ”räjähdysmäistä kasvua” USA:n öljyntuotantoon

    9. 9

      Kela-siirto nosti toimeentulotuen hakijoiden määrää selvästi – menot kasvoivat lähes 100 miljoonaa

    10. 10

      Professori patistaa ihmisiä muuttamaan työn perässä – lukijat kommentoivat: ”Jos on kouluttautunut kirkonkattomaalariksi...”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Radiojuontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      Oletko sinä ammatissa, jonka eläkeikä yhtäkkiä nousi? Katso lista

    3. 3

      Ismo, 50, vaihtoi toimistotyöt Lapin erämaihin – traaginen turma keväthangilla jätti haavan sieluun

    4. 4

      Nyt pääministeri Sipilä kommentoi kuohuntaa aiheuttanutta aktiivimallia: ”Työttömän näkökulmaa tässä on haettu”

    5. 5

      30 vuotta maksajana riitti – ”Puoliso pistää rahansa tuulemaan ja on käsi ojossa pyytämässä minulta lisää”

    6. 6

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    7. 7

      Työttömiä on jäänyt pois vapaapalokuntien toiminnasta – liiton mukaan syynä aktiivimalli

    8. 8

      7 asiaa, joista syntyy riitaa parisuhteessa – terapeutti kummeksuu sitä, että usein mies maksaa laskut

    9. 9

      Kolmen osakkaan taloyhtiössä yksi ei halunnut korjata tukimuuria – 35 000 euron sijaan maksoi lopulta 200 000 euroa

    10. 10

      93 neliön vuokra-asunnossa asunut pariskunta väitti yhtäkkiä asunnon olevan 38,5 neliötä pienempi

    11. Näytä lisää